Yhtiövastike

1. 45m2 (jyvitetty 49,5)
2. 1969
3. 130 + vesi (10e/hlö ) + saunavuoro (6e) = 156€
4. 0 (ostettaessa maksettiin nollille julkisivurempan jäljelläoleva osuus, oli jotain 2000e)

taloyhtiön viimeisin tilinpäätös tais olla euron pari pakkasella
nyt tuli uus tilinpäätös postiluukkuun. vastike ym maksut pysyivät samana. huoltohommia tehty täysin tarpeen mukaan, korjausten budjetointi ollut varman päälle. kun viemäritukos aukes pelkällä huuhtelulla niin tuli säästöä parikymmentä tonnia.

lämpöä meni n3000 mwh vähemmän mutta silti oli lasku isompi kuin vuodelta 06 :)

rakennusrahastossa päälle puoli miljoonaa euroa, putkiremppaa on tulossa alle 10v sisään sekä vesiputket että viemärit. tosi hyvin hoidettu kyllä hommat, ei valittamista.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Rakennusrahasto ei tarkoita sitä, että siellä on rahhaa älyttömästi. Se on kirjanpidollinen juttu.

Keskimäärin taloyhtiöt eivät kerää rahaa pahanpäivän varalle.
 
Rakennusrahasto ei tarkoita sitä, että siellä on rahhaa älyttömästi. Se on kirjanpidollinen juttu.

Keskimäärin taloyhtiöt eivät kerää rahaa pahanpäivän varalle.

joo tuota just rupesin lueskelemaan. pitäis kysellä noista kun papereissa on mainittu "rahasto 3" ja sen saldo mutta mitään lisätietoa ei ole ollut kahdessa viimeisimmässä tilinpäätöksessä ja tointakertomuksessa.

e: onhan tuossa vieressä myös peruskorjausrahasto, en puusilmillä huomannut :D

aika maltillisesti kerätään rahastoihin rahnaa mutta näyttäis yhteensä olevan päälle 50e/m2 rahastoissa. ei kauheesti lämmitä jos putkiremppa maksaa 800e/m2 parin vuoden päästä ;)
 
Sain vasta nyt ihan vasta olleen kokouksen pöytäkirjan. Ylijäämä käytetään portaikon paranteluun yms. Eipä tullut mieleen toi verohomma, ei kai ne noin tekiskään. Nooh, hyvähän se että rahaa on kivasti.

Jep, meilläkin oli ylijäämää parin vuoden takaa n. 60.000 euroa. Jätetiin vuosi sitten vastiketta korottamatta ja tehtiin pari reilumpaa maalaushommaa, jotka rahotettin näistä ylijäämistä. Nyt rahaa oli tilillä enää n. 30.000 euroa, mikä tuntuu huomattavasti järkevämmältä puskurisummalta. Tolla jonkun yllättävän pikkurempan rahoittaa vielä mukavasti.
 
Tuo rakennusrahasto ei todellakaan tarkoita sitä, että jossain olisi rahaa tulevaa remppaa varten. Kun osakas maksaa remontin heti, eikä yhtiölainana (tai maksaa lainan pois jossain vaiheessa kokonaan ennenaikaisesti) rahastoidaan nuo rajat, jottei niistä tarttis maksaa veroja, eli ettei ne näkys taloyhtiölle tuloina.

Eli kuten jo Modified sanoi, tuo on puhtaasti kirjanpidollinen juttu ja missään ei varmastikaan ole puolta milliä rahaa odottamassa putkiremppaa. Vanhalla yhtiöllä nuo rahastot paisuu aika isoiksi, taitaa meilläkin olla se puoli miljoonaa täynnä jo.
 
Meillä rakennusrahasto on ~8v vastikkeiden verran. Se ei todellakaan ole rahaa.

60 000€ olisi ihan älyttömästi rahaa taloyhtiöllä, koska vastikkeita ei kerätä kuin noin 100 000€ vuodessa. Oli siis yli puolen vuoden vastikkeet.

Paljonko muuten teillä kerätään vastikkeita vuodessa/henkilö? Meillä vähän yli 1000€.
 
Meillä rakennusrahasto on ~8v vastikkeiden verran. Se ei todellakaan ole rahaa.

60 000€ olisi ihan älyttömästi rahaa taloyhtiöllä, koska vastikkeita ei kerätä kuin noin 100 000€ vuodessa. Oli siis yli puolen vuoden vastikkeet.

Paljonko muuten teillä kerätään vastikkeita vuodessa/henkilö? Meillä vähän yli 1000€.

Meillä kerätään vastikkeita n. 130-140 tonnia vuodessa, en ole kotona nyt, joten en pääse kattoon papereista tarkkaa lukua, en myöskään nyt muista asukasmäärää, mutta jossain sadan pinnassa se muistaakseni pyörii.

Ja tuo 60.000 kertyi isoksi osaksin senkin takia, että me tehtiin muutama vuosi sitten yksi isohko remppa, johon sai anoa kaupungilta tukea ja se tuki tietysti maksettiin jälkikäteen. Eli tuo tuki taisi tehdä jotain 20.000 euroa lisää kassaan, muuten tuo oli vain turhaan kertynyttä ylimäärästä, jota siis purettiin jättämällä vuonna 2007 vastikkeen korotukset kokonaan väliin ja tekemällä se n. 15.000 euron maalausurakka noista ylijäämärahoista.

Ei tollasia määriä rahaa kannata pitkään taloyhtiön tilillä pitää. Tietääkö muuten kukaan, että estääkö mikään käyttämästä esim. lyhyen koron rahastoa taloyhtiön varojen säilytykseen? Meilläkin voisi helposti puolet tullaiseen laittaa, saisi siitä n. 4% tuoton kuitenkin.
 
Ei kai se mikään estä taloyhtiön hallitusta käyttämästä taloyhtiön rahoja juuri niin kuin huvittaa. En kyllä tiedä onko edes taloyhtiön hallituksen pj:llä käyttöoikeutta taloyhtiön tileihin. Jos olisi, niin eikun vaan pankkiin ja määräaikaistalletusta tai lyhyen koron rahastoon.
 
Meillä kerätään vastiketta per asukas tänä vuonna ~1470e. Vastikkeista kertyy alle 30000 ja asukkaita huimat 17. Tänä vuonna itse asiassa jotain remppaa tehdään noilla rahoilla, siksi korotettiin vastiketta (parvekeremppoja ja jotain pihalla). Talonyhtiön rahoilla on mm. uusittu (laatoitettu yms.) kylppäreitä, ehkä siksi vastike melko korkea, halutaan välttää lainaa.

Talonyhtiöhän on osakeyhtiö, joten eikö sitä koske ihan normaalit määräykset varojen sijoittamisen suhteen? Vai onko talonyhtiöistä jotain erikoismääräyksiä? En oo kuullut, että hallituksen toimivaltaa olisi jotenkin rajoitettu - he ovat viime kädessä vastuussa toiminnasta, eikö?
 
Mitähän kaikkea tuohon oikein kuuluu? Olisi meinaa 100m2 kämpässä vastike melkein 400€:eek:.

Kaikki. Autopaikka, vesi, sähkö. Yksi edullisimmista asumiskuluiltaan, silloin kun ostaessa vertailin.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai se mikään estä taloyhtiön hallitusta käyttämästä taloyhtiön rahoja juuri niin kuin huvittaa. En kyllä tiedä onko edes taloyhtiön hallituksen pj:llä käyttöoikeutta taloyhtiön tileihin. Jos olisi, niin eikun vaan pankkiin ja määräaikaistalletusta tai lyhyen koron rahastoon.

No tämä pitää tutkia. Ei noilla rahoilla kuuhun mennä, mitä tuottona saa lyhyen koron rahastosta, mutta ei niitä nyt millään pankin paskakorkotililläkään kannata makuuttaa. Osa rahasta tottakai on oltava tilillä, kun laskuja tulee ja menee, mutta puskurirahat voisi olla jossain pienellä tuotollakin ja tällaiseen lyhyn koron rahasto sopii, koska rahat saa tarvittaessa nopeasti ulos silloin kuin niille tulee tarve.

No mun pitää meidän tulevan yhtilölainan asiat käydä pankissa hoitamassa, pitää tätä selvitellä samalla. Isännöitsijäkin tähän osannee vastata jotakin.

Millasia marginaaleja muuten olette yhtiölainoihinne saaneet? Pääseekö samoille kuin yksityiset henkilöt?
 
Meillä kerätään vastiketta per asukas tänä vuonna ~1470e. Vastikkeista kertyy alle 30000 ja asukkaita huimat 17. Tänä vuonna itse asiassa jotain remppaa tehdään noilla rahoilla, siksi korotettiin vastiketta (parvekeremppoja ja jotain pihalla). Talonyhtiön rahoilla on mm. uusittu (laatoitettu yms.) kylppäreitä, ehkä siksi vastike melko korkea, halutaan välttää lainaa.

Talonyhtiöhän on osakeyhtiö, joten eikö sitä koske ihan normaalit määräykset varojen sijoittamisen suhteen? Vai onko talonyhtiöistä jotain erikoismääräyksiä? En oo kuullut, että hallituksen toimivaltaa olisi jotenkin rajoitettu - he ovat viime kädessä vastuussa toiminnasta, eikö?

Mitä järkeä on 17 asukkaan(ei osakkaan) taloyhtiössä? Kuuluuko siihen esim vain yksi rivari? Esimerkiksi monet hallinnolliset kulut ovat suht samat riippumatta yhtiön koosta.

Jos on liikaa rahaa niin kylmästi pienentäisin vastikkeita sen verran, että ylimääräiset rahat sulavat siihen. Ei siitä kai mitään ongelmaa ole, että noita ruuvataan vuosittain tilanteesta riippuen. Toki joku 5-10% pitää olla varmuusvaraa.

Oletko Timppa laskeskellut paljonko tulee teidän laskennalliseksi sähkölaskuksi? Toki se voi olla vaikeaa laskea jos yhdessä summassa on hissit ja kylmäsäilytystilat ja kaikki huoneistot.

Mitenköhän menee taloyhtiönlainan vakuudet pankin kanssa.
 
En ole laskenut, pitää joskus muistaa isännöitsijältä kysyä, että onko niillä tähän jotain laskelmaa olemassa.
 
Mitä järkeä on 17 asukkaan(ei osakkaan) taloyhtiössä? Kuuluuko siihen esim vain yksi rivari? Esimerkiksi monet hallinnolliset kulut ovat suht samat riippumatta yhtiön koosta.

Mitenköhän menee taloyhtiönlainan vakuudet pankin kanssa.

En tiedä mitä järkeä, asuntoja eli karkeasti laskettuna osakkaita siis 14. Yksi pieni kerrostalo. Järkeväähän varmaan olisikin yhdistyä viereisten talojen kanssa, todennäköisesti ihan yhtä pieniä yhtiöitä nekin.

Meidän talolla on ainakin kiinnitykset, joita vastaan voitaisiin hakea lainaa. Vai mitä tarkoitat?
 
Mitä järkeä on 17 asukkaan(ei osakkaan) taloyhtiössä? Kuuluuko siihen esim vain yksi rivari? Esimerkiksi monet hallinnolliset kulut ovat suht samat riippumatta yhtiön koosta.

Kyllähän noita pieniä asunto-osakeyhtiöitä on suomen niemi täynnä. En tiedo sitten mistä sitä säästöä tulisi, jos esim kaksi pientä yhdistyisi vähän isommaksi. Sähkö, vakuutukset jne maksaisi varmasti saman isossa mitä pienessäkin. Ainoa missä ehkä tulisi säästöä olisi ehkä isännöinti ja mahdollinen huoltoyhtiön laskuts. Meilläkään ei ole huoltoyhtiötä vaan pihat on pidetty talkoilla siistinä.

Entä onko kahden asunto-osakeyhtiön yhdistäminen mahdollista? Mitä se vaatisi?
 
Mahtaako kukaan asustella kiinteistöosakeyhtiössä, ja jos niin onko esim. rakenteiden tai remonttien vastuunjaot jaoteltu toisin kuin asunto-osakeyhtiöissä?

Yhtiöjärjestyksessä lukee, että;
"Osakkkeenomistajan tekemistä muutoksista tai yksinomaan hänen tarvettaan tai toimintaansa palvelevista rakennelmista, johdoista, putkistoista, laitteista, yms. vastaavista osakkeenomistaja vastaa yksin ja toimenpide ei saa missään vaiheessa aiheuttaa vahinkoa tai kustannuksia toiselle osakkeenomistajalle tai yhtiölle."

Toisin sanoen osakas vastaa esim. ikkunoista karmeineen, lämpöpattereista, viemäreistä, johdoista, vesieristeistä ja sähköjohdoista (jotka tavallisesti kuuluvat yhtiön vastuulle)? Hinnoitellaanko esim. putkiremontti siten, että on olemassa "perus-osa" remontista eli nousulinjat, lämmönvaihtimet yms., jotka maksetaan yhteisesti ja sitten jokainen osakas maksaa omat putkensa huoneiston seinien sisäpuolelle tultaessa?

Tai entä jos rappaus putoaa seinästä oman huoneiston kohdalta, maksaako senkin osakas :D
 
Moi

Nykyinen rivari:
61m2
1998
yhtiövastike 146e , 2.3e/m2

Muuta toiseen rivariin
79m2
1988
Yhtiövastike 156e, 1.9e/m2

Että parempaan suuntaan :)
 
Back
Ylös Bottom