Voima, hermotus ja lihassolut

[123jippo]

Mitä kaikkea voiman lisäys oikeestaan tarkoittaa lihaksessa tarkkaan ottaen? Mitä se voima oikeestaan on? Ihan vaan teoriassa olisi mukava tietää miten tuo voima kasvaa treenin myötä siis ihan lihassolutasolla. Voimatreenaus jaetaan usein massa- ja voimakausiin. Tai peruskunto- ja piikkaus/hermotus treeneihin. Mitä muutoksia näissä treeneissä oikeastaan tapahtuu lihaksessa. Tässä mun arvaukset. Viisaammat kommentoikaa ja korjatkaa.

Lihashan tekee työtä sen soluja supistamalla nopeassa tahdissa hermojen komentamana. Yksi hermosäije ohjaa useita soluja toisin sanoen hermosäie on kytketty useisiin soluihin ja toisaalta jokainen solu yhteen hermosäikeeseen. Harjoittelemattomalla lihakset ovat osittain surkastuneet, eivätkä kaikki hermosäikeet ja lihasolut ole aktiivisia vaan reservissä. Kaikesta tästä seuraa johtopäätös että voima lisääntyy kolmella perustavalla:
1.Lihassolujen kokoa kasvattamalla
2.Aktivoimalla "reservistä" uusia hermoja ja niiden lihassoluja käyttöön
3.Lihaksen supistumistajuuden kapasiteetin lisääntyessä
Onkohan tämä näin?

Massakauden 6-12 toiston sarjat lisää pääasiassa lihasmassaa. Siis kasvattaa lihaksen solujen kokoa, ei lisää solujen lukumäärää. Lihassolujen lukumäärä lihaksessa ei siis varsinaisesti lisäänny, mutta käytössä olevat lihassolut kasvavat. Rekrytöityykö tässä sitten lihassoluja reservistä, oletettavasti. Eli perustatavat 1 ja hiukan myös 2 kehittyvät.

Voimakauden 1-5 toiston sarjat lisää pääasiassa lihasvoimaa. Ei kasvata lihaksen solujen kokoa, melkein päinvastoin monasti treenatut lihat häviää vähän pienemmiksi. Puhutaan hermotuksen kehittämisestä. Olisi kiinnostavaa tietää että miten ne hermot kehittyy? Rekrytöityykö tässäkin lihassoluja reservistä, oletettavasti ei koska lihasten koko herkästi pienenee ainakin jos on pitempiäkin sarjoja vedellyt alle. Siis uusia hermojakaan ei oteta käyttöön. Tästä seuraa johtopäätös että vain perustatapa 3 kehittyy. Ei siis tapa 2 ollenkaan. WTF?! Mitähän se lihaksen "hermotuksen" parantaminen tässä oikeestaan tarkoittaa.

Myös yksittäisen lihassolun tyyppi saattaa ilmeisesti muuttua hitaasta kestävyyssuoritukseen sopivasta solusta nopeaksi voimailuun sopivaksi soluksi ajan kanssa. Ja päinvastoin. Millainen treeni tätä kehittää parhaiten en osaa edes arvata.

Jätin nyt nopeusvoiman ja kestävyysominaisuuksien kehittymisen kokonaan ulkopuolelle, kun tuntuu että tässä voiman kehityksen tajuamisessakin on jo ihan tarpeeksi vaikeasta asiasta kysymys. Niin että voi olla että nämä mun sekavat pähkäilyt on ihan puuta heinää. Päätäkin alkaa jo särkee :lol2:

EDIT: ja vielä aiheeseen liittyvä mieltä askarruttava kysymys. Mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa kun sanotaan esim. näin: "Huipputason painonnostajan hermotus on jopa 70% kehittyneempi kun tavallisen saliharrastajan keskimäärin?

 

[nelkku]

Mielenkiintoista pohdintaa, tän ois voinu melkein iskeä vip puolen eksPerttien käsiteltäväksi, vois tulla semmosta tekstiä että tarvis (taas) sanakirjaa avuksi

 

[Arvo Paperi]

1.Lihassolujen kokoa kasvattamalla
2.Aktivoimalla "reservistä" uusia hermoja ja niiden lihassoluja käyttöön
3.Lihaksen supistumistajuuden kapasiteetin lisääntyessä
Onkohan tämä näin?

Mielenkiintoinen aihe! Toivottavasti joku asiantuntija jatkaa spekulointia. Noihin pitää ehdottomasti lisätä:
4. Yksittäisen lihaksen toiminta ja lihasten yhteistyö tietyn liikkeen ja liikeradan suhteen paranee. Tätä voisi kutsua myös suoritustekniikaksi.

Kun tiettyä liikettä hinkkaa tarpeeksi, hermot "sytyttävät" jokaisen liikkeeseen osallistuvan lihaksen sopivalla hetkellä, jolloin lihaksen supistuksesta saadaan maksimaalinen hyöty kyseiseen liikkeeseen nähden. Tietääkseni harjoituksen myötä kaikkien osallistuvien lihasten toiminta tehostuu tietyssä liikkeessä, eli aloittelija tosiaan käyttää vain osan reserveistä hyväksi. Tämähän liittyy myös kohtaan 2. Aloittelijalla osa lihaksista saattaa tehdä myös turhaa työtä, esim. penkissä lantio lähtee luonnostaan liikkeeseen kun voima loppuu, tai kyykyssä menee turhaan energiaa tasapainon ylläpitämiseen ja koko kehon jännittämiseen. Harjoitellessa oppii pitämään tasapainon pienellä lihastyöllä ja jopa rentouttamaan osan lihaksista.

 

[j.uhis]

Ja jos joku vielä osaisi selittää miksi kaikesta tästä teoriasta huolimatta lihasmassa lisääntyy myös treenattaessa toistomäärillä 1 - 3?
Ja kun maksimipaino näin treenattaessa nousee, niin myös se 10-toiston sarjan painomäärä nousee, miksi...?

 

[Jampsu]

tietenkin sarja pituudet lisääntyy kun tulee voimaa oishan se hullua että penkkaat 100kg ja 50kg saat 10 toiston sarjan!

 

[nelkku]

Oishan se hullua joo, mutta tossa kohtaakin voi kääntää homman päälaelleen ja miettiä miksi se että parannat tulosta 10*50 -> 20*50 ei nosta maksimia juuri yhtään kun taas maksimitulosten parantaminen kehittää aika hyvin tuota kestävyyspuoltakin.

Mikä tekee hommasta vielä mielenkiintoisempaa... (otetaan nyt taas esimerkkinä se kaikkien rakastama penkki) sanotaan että voimanostaja joka penkkaa sanotaan vaikka 200kg ja bodari joka nostaa 150, voimanostajahan tietysti pumppaa tuolla 150kglla jo toiston jos toisenkin kun taas bodarityypin sarjapainot ovat selvästi alempia. Kuitenkin lihasmassaa voi bodarilla olla paljon paljon enemmän. Voimanostajan hermotus on sitten vaan niin paljon kovempi ettei lihakset kasva samaa tahtia? Ruokavaliossako ero? Vai kenties siinä etteivät lihakset saa kasvua varten tarpeeksi isoa ärsykettä lyhyillä toistomäärillä. Tiedänpä omalta saliltakin pari kaveria jotka liikuttelevat kaikissa rintaliikkeissä paljon pienempiä painoja ja kuitenkin omaavat paljon massiivisemman rintakehän. On se niin väärin :wall:

 

[Pyranha]

Voimakauden 1-5 toiston sarjat lisää pääasiassa lihasvoimaa. Ei kasvata lihaksen solujen kokoa, melkein päinvastoin monasti treenatut lihat häviää vähän pienemmiksi. Puhutaan hermotuksen kehittämisestä. Olisi kiinnostavaa tietää että miten ne hermot kehittyy? Rekrytöityykö tässäkin lihassoluja reservistä, oletettavasti ei koska lihasten koko herkästi pienenee ainakin jos on pitempiäkin sarjoja vedellyt alle. Siis uusia hermojakaan ei oteta käyttöön. Tästä seuraa johtopäätös että vain perustatapa 3 kehittyy. Ei siis tapa 2 ollenkaan. WTF?! Mitähän se lihaksen "hermotuksen" parantaminen tässä oikeestaan tarkoittaa.

*Maksimivoimaharjoittelulla kehitetään konsentrista maksimivoimaa lisäämällä lihakseen tulevan tahdonalaisen hermoenergian määrää (rekrytointi, syttymisfrekvenssi) ---> lihasmassa ei kasva.*

Lähde: Suomen Olympiakomitea: Suomalainen valmennusoppi

On muuten aivan erinomainen teos vaika ei ihan uusi olekaan, isommissa kirjastoissa pääsee lukemaan. Ostaa ei vissiin voi, omani sain melontavalmennukseen liittyen.

 

[j.uhis]

*Maksimivoimaharjoittelulla kehitetään konsentrista maksimivoimaa lisäämällä lihakseen tulevan tahdonalaisen hermoenergian määrää (rekrytointi, syttymisfrekvenssi) ---> lihasmassa ei kasva.*

Miltähän ajalta tuo "oppi" on peräisin... ajanlaskun alkupuolelta?
Kyllä on moneen kertaan käytännössä nähty ettei voi pitää paikkaansa.
Esim. jos voimanostaja treenaa penkkitulosta pääasiassa 1 - 3 toiston sarjoilla, niin en silti ole kuitenkaan nähnyt yhtäkään yli 200 kg:n penkkaajaa, jonka rinta ja ojentajat olisivat pienet. Siksi olenkin kiinnostunut yllä olevan valmennusoppiteorian varjolla tietämään miksi lihas kasvaa silti lyhyillä sarjoilla?

sanotaan että voimanostaja joka penkkaa sanotaan vaikka 200kg ja bodari joka nostaa 150, voimanostajahan tietysti pumppaa tuolla 150kglla jo toiston jos toisenkin kun taas bodarityypin sarjapainot ovat selvästi alempia. Kuitenkin lihasmassaa voi bodarilla olla paljon paljon enemmän

Entä jos voimanostaja alkaisi treenaamaan bodarin lailla eli tekemään niitä sarjoja isommilla painoilla kuin se bodari jolla on enemmän lihasmassaa... olisiko voimanostaja sitten hetkessä bodaria huomattavasti lihaksikkaampi vai mikä sen estäisi, kun pystyy siis tekemään jo ennestään sarjoja isommilla painoilla?
Ymmärtääkö joku pointin?

 

[Pyranha]

Miltähän ajalta tuo "oppi" on peräisin... ajanlaskun alkupuolelta?
Kyllä on moneen kertaan käytännössä nähty ettei voi pitää paikkaansa.
Esim. jos voimanostaja treenaa penkkitulosta pääasiassa 1 - 3 toiston sarjoilla, niin en silti ole kuitenkaan nähnyt yhtäkään yli 200 kg:n penkkaajaa, jonka rinta ja ojentajat olisivat pienet. Siksi olenkin kiinnostunut yllä olevan valmennusoppiteorian varjolla tietämään miksi lihas kasvaa silti lyhyillä sarjoilla?

Uskoisin että kyseinen kohta pitää lukea: * ---> lihasmassa ei kasva yhtä nopeasti kuin perusvoimaharjoittelulla*

Kyseinen kohta on otettu sivulta jossa jaotellaan eri voimanominaisuuksien kehittämisen erot, varmaan selkeyttä varten väännetty mustavalkoisesta rautalangasta.

Kirja on noin 15v. vanha eli siis sinun "ajanlaskusi alkupuolelta" , helvetin tarkkaa tietoa siellä silti on ja ihan linjassa nykyisten "käsitysten" kanssa.

 

[nelkku]

Entä jos voimanostaja alkaisi treenaamaan bodarin lailla eli tekemään niitä sarjoja isommilla painoilla kuin se bodari jolla on enemmän lihasmassaa... olisiko voimanostaja sitten hetkessä bodaria huomattavasti lihaksikkaampi vai mikä sen estäisi, kun pystyy siis tekemään jo ennestään sarjoja isommilla painoilla?
Ymmärtääkö joku pointin?

Niin vai olisiko voimanostajan hermosto sitten aina vaan hitusen edellä ja massaa saadakseen sarjapainot tulisivat aina olemaan isompia kuin tyypillä joka on koko ikänsä bodaillut? Toisaalta eikös hermoston totuttaminen suuntaan jos toiseen ole kuitenkin suhteellisen lyhyt prosessi, jos miettii että peruskuntokausi -> maksimi/kisakausi niin eihän tuo siirtyminen kestä montaakaan viikkoa.. Jotenkin tuntuisi että se lihaksen kasvattaminen olisi "helppoa" kun on sitä voimaa pohjalla ja sarjapainoissa on heti alussa kunnolla tavaraa tangon päässä, mutta jos se olis niin yksinkertaista niin eiköhän bodaritkin nostelisi voimatasoja useammin? Mitä oon ymmärtänyt niin monet ei tee voimakausia juuri ollenkaan..?

 

[(liha)pyörykkä]

(suuri) osa kehonrakentajien lihaskasvusta on saatu aikaan sarkoplasman ja mitokondrioiden määrää lisäämällä. Edellämainituilla ei ole sanottavaa vaikutusta lihaksen suorituskykyyn (mitokondrioilla energian tuoton lisäys voi näkyä esim. 15-> toiston sarjoissa). Voimanhankinnassa (1-5rep) lihaksessa kuormitetaan ja kehitetään pääasiassa nopeiden lihassolujen myohibrillejä (lihaksen koko), ja hermotusta. Siksi joidenkin väitteet että esim. joku iso bodari voittaisi mennen tullen voimailukisat, kun hermottaisi vain lihaksensa, eivät ole täysin perusteltuja. Teoria siitä että lihaksen poikkipinta-alan kasvu on tärkein yksittäinen tekijä voiman kasvussa ei siis täysin päde, vaan kyse on myös siitä, miten lihasmassa on hankittu!? Monet (erityisesti) amerikkalaiset kehonrakentajat treenaavat todella tiheällä frekvenssillä, pumppaillen pikkupainoilla, ja sopivilla lääkkeillä saavuttavatkin isot lihakset. Testosteroni onkin vaikutukseltaan huomattavasti anabolisempaa juuri tämäntyyppisessä trenaamisessa. Siksi esim. voimailijat eivät saa yhtä suurta hyötyä testosteronin käytöstä kuin kehonrakentajat. Itseasiassa traumaattisen voimaharjoittelun (1-5rep, negatiiviset toistot jne.) on todettu tuhoavan lihaksen testosteronireseptoreja, kun taas pumppailun lisäävän niiden määrää.

 

[hc-audio]

negatiiviset toistot jne..... on todettu tuhoavan lihaksen testosteronireseptoreja, kun taas pumppailun lisäävän niiden määrää.

Tämä oli kyllä ihan uutta että negatiivisista toistoista olisi lihasmassan hankinnan kannalta haittaa!? Itse oon saanu niillä ainakin mahtavan pumpin ja lihakset kipeiksi, onko tuohon perusteluja?

 

[J0kke]

Myös yksittäisen lihassolun tyyppi saattaa ilmeisesti muuttua hitaasta kestävyyssuoritukseen sopivasta solusta nopeaksi voimailuun sopivaksi soluksi ajan kanssa. Ja päinvastoin. Millainen treeni tätä kehittää parhaiten en osaa edes arvata.

Tietääkseni solut voivat vaan muuttua nopeasta solusta hitaaksi, ei toiste päin

 

[(liha)pyörykkä]

Tämä oli kyllä ihan uutta että negatiivisista toistoista olisi lihasmassan hankinnan kannalta haittaa!? Itse oon saanu niillä ainakin mahtavan pumpin ja lihakset kipeiksi, onko tuohon perusteluja?

Missä lukee että negatiivisista olis lihasmassan hankintaan haittaa? päinvastoin ne ovat yksi tehokkaimmista tavoista hankkia massaa, ja kaiken lisäksi erinomainen tapa totuttaa lihasta suurempiin painoihin ja saada tätä kautta voimaa. Varmaan kaikki alan harrastajat tietävät että tekniikka on erittäin traumaattinen ja vie helposti ylikuntoon liiallisesti käytettynä. Tällaiset traumaattiset tekniikat (myös "väkivaltaiset" venytykset jne.) kuitenkin tuhoavat lihaksen androgeenireseptoreita. Ihme juttu että porukka yhdistää aina sanan 'testosteroni' -lihaskasvuun! Vaikka voimaharjoittelulla on todettu samanlaisia haittoja kuin edellämainitsemillani muillakin traumaattisilla tekniikoilla, on se silti joskus ainoa keino saada kehitystä. Monet podarit pitävätkin säännöllisiä, tai vähemmän säännöllisiä voimaharjoituskausia. Etkai itsekään pumppaile aina +12 rep:lla? Tuollaisen sarkoplastisen lihasmassan ominaisuuksiin kuuluu nopea häviäminen suhteellisen lyhyenkin treenitauon aikana, sekä lihasmuistin puuttuminen (muuten kuin lihaskalvojen venymis-efektin muodossa), vaikka sen saavuttaminen olisikin paljon nopeampaa kuin kehittämällä myofibrilleja hiukan lyhyemmillä sarjoilla ja suuremmilla toistonopeuksilla.

 

[(liha)pyörykkä]

Alkuperäiseen aiheeseen sen verran että pitkällä tähtäimellä elimistön ainoa mahdollisuus sopeutua jatkuvasti suureneviin kuormiin on kasvattaa lihaksen poikkipinta-alaa. Hermoston kehitys on rajallista, ja hidastuu kokoajan mitä enemmän treenaa. Siksi ykkösten tekeminen ei ole kovin pitkään mikään keino kasvattaa sitä ykköstä. Kukaan ihminen ei varmasti tule koskaan löytämään sitä hermoston maksimaalista kehitystasoa, kuten ei lihasmassankaan. Hermoston työkyvyn tuplaaminen on kuitenkin paljon isomman työn takana kuin saman vaikutuksen saaminen lihassoluja "adaptoimalla" kuormaan. Jos katsoo huipputason voimanostajia, niin ei ne ole mitään anorektikon näköisiä kavereita. Ihan kunnon lihakset heillä on. Verrattuna podareihin on se ero, että viimeksimainituilla on sitä ns. "pumppilihasta" lisäksi aika paljon, mistä uskoakseni enimmäkseen johtuu kokoero. Tietysti säännöllinen piikkailu voimajannujen kohdalla hidastaa tätä lihassolujen kasvua, mutta pitkällä tähtäimellä se pelkkä hermoston treenaaminen ei tuota hyviä tuloksia. Jos hermoston työkyky on parhaimmillaan 70% tehokkaampi, kuten joku mainitsi, tarkoittaa se tältä osin 70% suurempaa tehoa. Kuten tiedämme, monet voimailijat pystyvät kuitenkin käyttämään jopa 500% suurempia painoja kuin tavis, joten aika iso osa voimasta on muualta kuin puhtaasti hermotuksesta. Yksittäisen lihaksen voimantuottoero ei varmasti ole aivan yhtä suuri, sillä esim. penkkipunnerruksessa on tekniikasta jne., paljon kiinni.

 

[j.uhis]

Tietysti säännöllinen piikkailu voimajannujen kohdalla hidastaa tätä lihassolujen kasvua, mutta pitkällä tähtäimellä se pelkkä hermoston treenaaminen ei tuota hyviä tuloksia. Jos hermoston työkyky on parhaimmillaan 70% tehokkaampi, kuten joku mainitsi, tarkoittaa se tältä osin 70% suurempaa tehoa. Kuten tiedämme, monet voimailijat pystyvät kuitenkin käyttämään jopa 500% suurempia painoja kuin tavis, joten aika iso osa voimasta on muualta kuin puhtaasti hermotuksesta.

Jos siis toistomäärillä 1-3 treenaten saavutetaan huipputuloksia, niin kyseiset toistomäärät eivät silloin kuormita pelkästään hermostoa, eikö niin?
Jos siis lyhyiden sarjojen voimantuotto on teoriassa pelkästään hermostollista, niin voisiko sitten kuvitella, että esim. kolme 3 toiston sarjaa 3 min välein olisi yhteensä enemmän toistoja lihakselle kuin se 3 kerrallaan? Paljonko pitää olla sarjoilla ajallisesti väliä, että niistä tulee erilliset... minuutti, 5 min, tunti, vaiko kokonainen päivä?
Voisiko tuo olla jonkinlainen selitys miksi lyhyillä sarjoilla saadaan enemmän kehitystä kuin pelkkä hermoston treenaus edellyttää, vai kenties on jokin muu selitys? Jos siis halutaan uskoa edellä mainittuun teoriaan vain hermostollisista toistomääristä...

 

[(liha)pyörykkä]

Jos siis toistomäärillä 1-3 treenaten saavutetaan huipputuloksia, niin kyseiset toistomäärät eivät silloin kuormita pelkästään hermostoa, eikö niin?
Jos siis lyhyiden sarjojen voimantuotto on teoriassa pelkästään hermostollista, niin voisiko sitten kuvitella, että esim. kolme 3 toiston sarjaa 3 min välein olisi yhteensä enemmän toistoja lihakselle kuin se 3 kerrallaan? Paljonko pitää olla sarjoilla ajallisesti väliä, että niistä tulee erilliset... minuutti, 5 min, tunti, vaiko kokonainen päivä?
Voisiko tuo olla jonkinlainen selitys miksi lyhyillä sarjoilla saadaan enemmän kehitystä kuin pelkkä hermoston treenaus edellyttää, vai kenties on jokin muu selitys? Jos siis halutaan uskoa edellä mainittuun teoriaan vain hermostollisista toistomääristä...

Ensinnäkin hermoston treenausta ei voida määritellä vain sarjapituuksien mukaan. Esimerkiksi 8*5*80%(1RM)=3200 kokonaisvolyymi, kun taas 8*2*90%(1RM)=1440 volkkaria! Kokonaisvolyymi ei tietenkään kerro koko totuutta hermoston rasituksen kannalta, mutta ei hermostorasitteen määrää voi mitata ainoastaan toistomäärillä. Jos esimerkiksi voimatreenillä (lyhyet sarjat, isot painot) vedettäisiin kaikki sarjat loppuun kuten bodauksessa on tapana, niin hermosto menisi nopeasti ylikuntoon.
Treenattaessa vain 1-3 toiston sarjoilla ei näin ollen saavuteta huipputuloksia lihastenkasvatuksessa, eikä voimanhankinnassa...vai mitä tarkoitit? Toistoalue on pääasiassa hermostoa kehittävä, mutta kuten mainitsin, voimailijat tekevät myös pidempiä sarjoja ns. peruskuntokaudella. Kovat kuutoset ovat siellä arkipäivää. Lyhyiden sarjojen anabolinen vastekin on suurempi pidempään treenanneilla, kuin aloittelijoilla.
Siis yhteenvetona; Lihassolussa on pääasiassa kahdentyyppisiä toiminnallisia yksiköitä, myofibrilleja (osuus lihassolun koosta n.20-30%), sekä mitokondrioita (15-20%). Ensimmäiseksi mainitun vaikutus on pääasiassa voimantuotollinen (toistoalue 6-8rep), ja jälkimmäisen kestävyys (15-20rep). Lisäksi sarkoplasman, eli soluliman määrä on aikalailla suoraanverrannollinen mitokondrioiden määrään.
Noista sarjatauoista sen verran että esim. useimmat voimanostajat käyttävät n. 3-5min palautuksia. On aika mahdotonta sanoa missä kulkee raja milloin kaksi sarjaa ovat erillisiä, kyse kun ei ole pelkästään energiavarastojen täyttymisestä. ATP:tä muodostuu hyvinkin nopeasti kreatiinifosfaatista, mutta hermosto onkin jo hitaampi palautumaan...Jokainen on yksilö tuon palautumisen suhteen, pitää löytää itselle se sopivin. Esimerkiksi 5*5 30sec sarjapalautuksilla on aikalailla puhtaasti bodausta. Itseasiassa melko tehokas treenitapa.

 

[j.uhis]

Treenattaessa vain 1-3 toiston sarjoilla ei näin ollen saavuteta huipputuloksia lihastenkasvatuksessa, eikä voimanhankinnassa...vai mitä tarkoitit? Toistoalue on pääasiassa hermostoa kehittävä, mutta kuten mainitsin, voimailijat tekevät myös pidempiä sarjoja ns. peruskuntokaudella. Kovat kuutoset ovat siellä arkipäivää

Ei pidä paikkaansa, ainakaan 2000-luvulla...

 

[(liha)pyörykkä]

Ei pidä paikkaansa, ainakaan 2000-luvulla...

Mikä? Se että voimanostajat ei tee yli 3:n toiston sarjoja vai se että kolmoset ei kehitä pääasiassa hermostoa? Huipputuloksilla tarkoitan sitä että pitkällä tähtäimellä pelkkä piikkailu ei toimi optimaalisesti, sitähän nuo 1-3rep lähinnä ovat.

 

[j.uhis]

Mikä? Se että voimanostajat ei tee yli 3:n toiston sarjoja vai se että kolmoset ei kehitä pääasiassa hermostoa? Huipputuloksilla tarkoitan sitä että pitkällä tähtäimellä pelkkä piikkailu ei toimi optimaalisesti, sitähän nuo 1-3rep lähinnä ovat.

Ei tietenkään voi sanoa, että kaikki treenaisivat samalla tavoin.
Mutta tarkoitan siis ettei tuloksia nosteta kovilla kutosilla vaan kutoset tehdään enemmänkin apuliikkeissä, eikä niin kovina.
Ja treenaamalla tuota "pelkkää piikkailua" on tehty aika kovia tuloksia...