voiko ihmisellä olla lahjoja???

[Kas-vain]

Sarkasmia?

Se jätkä tuntuu ainakin olevan helvetin lahjakas pätemisessä ja ärsyttävänä olemisessa.

Sillä jätkällä on joko ADHD tai pahemmanpuoleinen maniakausi menossa. Hän on sairas eikä missään nimessä lajhakas.

 

[OmppuO]

Kyllä mun mielestä voi olla lahjoja, esimerkiksi pikkusisko on aina ollut lahjakas käden taitoa vaativissa asioissa, osaa piirtää, tehdä puutöitä, askartelee jne, kun taas mä en osaa, vaikka kiinnostusta olisikin. Ei, minä olen leikannut sormeeni tikkejä tarviten ainakin kolme kertaa, ommellut sormeeni ja housuja ommellessa lahkeen kiinni. Sukkia ja paitoja osaan kyllä neuloa, sillä ne eivät vaadi liian teräviä esineitä. Ei mulla taitaisi elinikä riittää opettelemaan taitoja, joissa sisko on hyvä luonnostaan. Olen sitten lahjakas muissa asioissa. Tai sitten en.

 

[emex]

Mä en usko tuollaiseen ajatteluun ollenkaan. Innostuneisuus ja omistautuminen menee mun käsityskyvyn mukaan motivoituneisuuden piikkiin.

Motivaatio on erittäin tärkeä tekijä siinä, että ihminen saa siitä lahjakkuudesta (=taito/kyky/edellytys) jotain irti.

Ympäristöllä on myös iso vaikutus.

Äys. En toki kieltänyt tuota "perinteistä" lahjakkuutta. Koitin vain tuoda esille, että usein se, minkä lahkjakkuudeksi tulkitsemme, on pitkäjänteisen työn tulosta. Ja kaikki eivät kykene pitkäjänteiseen työhön. Näkisin siis eräänlaisena "yleislahjakkuutena" sen, että tunnistaa missä on vahvoilla ja on kykyä (ja toki motivaatiotakin) tehdä hommia kehittyäkseen siinä.

Ja uskon että joka ihminen on lahjakas jossakin kunhan vain löytää lahjakkuutensa ja on kykeneväinen ja motivoitunut työskentelemään kehittyäkseen. (Kuullostaapa maailmoja syleilevältä . )

 

[sammyx]

Uusimpien teorioiden mukaan "lahjakkuudesta" 20% on perimää ja 80% tulee ympäristöstä. Esimerkkinä tutkimuksessa oli juuri että akateemisesti koulutettujen lapsista tulee yleensä akateemisesti koulutettuja ja taas toisaalta duunariperheista tulee helposti duunareita.

Mä uskon, että perimän merkitys tohon asiaan on melko mitätön. Jos tutkittaisiin akateemisesti koulutettujen vanhempien ja duunarivanhempien adoptiolasten uravalintoja, niin veikkaisin, ettei ne juurikaan eroaisi geneettisten jälkeläisten vastaavista.

 

[Hippa]

Uusimpien teorioiden mukaan "lahjakkuudesta" 20% on perimää ja 80% tulee ympäristöstä. Esimerkkinä tutkimuksessa oli juuri että akateemisesti koulutettujen lapsista tulee yleensä akateemisesti koulutettuja ja taas toisaalta duunariperheista tulee helposti duunareita.

Siitä voidaan olla montaa mieltä kertooko akateeminen koulutus ihmisen lahjakkuudesta yhtään mitään.

 

[Tomppa85]

Mä uskon, että perimän merkitys tohon asiaan on melko mitätön. Jos tutkittaisiin akateemisesti koulutettujen vanhempien ja duunarivanhempien adoptiolasten uravalintoja, niin veikkaisin, ettei ne juurikaan eroaisi geneettisten jälkeläisten vastaavista.

En minäkään jaksa uskoa, että "duunariperheiden" ja akateemisesti koulutettujen lapsilla olisi mitään geneettistä eroa. Jossain köyhissä maissa duunareiden ja maanviljelijöiden lapsilla saattaa olla aliravitsemuksesta johtuvia luontaisia vikoja, kuten alikehittymistä, mutta joka ei tarkoita geneettistä lahjattomuutta.

Sosiaalisella ympäristöllä ja ympäröivällä kulttuurilla on luultavasti suurempi merkitys normaalilapsen älyllisessä kehittymisessä, kuin genetiikalla. Toisaalta taas erittäin lahjakas lapsi todennäköisesti menestyy ympäristön lähtökohdista ja vanhempien taustasta riippumatta. Otetaan esimerkiksi kotkalainen kirjailija Toivo Pekkanen, joka oli duunariperheestä kotoisin, eli nälkäkuoleman partaalla jne. Silti hän kirjoitti monia klassikkoteoksia...

Sanotaan vaikka, että jos kyseessä on normaali ihminen, jonka älykkyys on jossain 90-130 välillä, niin vanhempien sosiaalisella asemalla on huomattava merkitys lapsen menestykselle ja suuntautumiselle. Vastaavasti jos mennään reilusti tuon "normaalin" alapuolelle, tai reilusti yläpuolelle, niin se lapsi on todennäköisesti jälkeenjäänyt tai nero riippumatta olivatko vanhemmat kadunlakaisijoita tai miljonääri-aatelisia.

Aina on kuitenkin muistettava se, että vanhempien korkea sosiaalinen status takaa lapsille suuren kilpailuedun muihin nähden. Onneksi Suomessa on hyvinvointivaltio, joka takaa koulutuksen kaikille. Periaatteesta pummin pojasta voi tulla lakimies jos niin haluaa. Ongelma on siinä, että duunarilapsien vanhemmat saattavat halveksia koulutettua väkeä, ja pyrkivät ohjaamaan lapsensa sinne, missä "heidän kuuluukin olla."

 

[Tähtityttö]

Tottahan toki on esim. musikaalista lahjakkuutta. Toisilla ei vain kertakaikkiaan ole sävelkorvaa (vaikka sitäkin voi tietyssä määrin kehittää, ellei ole aivan ns. toivoton tapaus).
Itse olen sekä musikaalisesti että liikunnallisesti lahjakas. JOhtuneeko tuo jälkimmäinen sitten siitä, että olen harrastanut monia (vaativiakin) lajeja jo pienestä pitäen.

 

[makew]

Tottahan toki on esim. musikaalista lahjakkuutta. Toisilla ei vain kertakaikkiaan ole sävelkorvaa (vaikka sitäkin voi tietyssä määrin kehittää, ellei ole aivan ns. toivoton tapaus).
Itse olen sekä musikaalisesti että liikunnallisesti lahjakas. JOhtuneeko tuo jälkimmäinen sitten siitä, että olen harrastanut monia (vaativiakin) lajeja jo pienestä pitäen.

Mä voisin lukea itseni noihin, joilla ei ole mitään sävelkorvaa...
Siis rumpujen soittaminenkin on aivan toivotonta...
Suunsoittaminen onnistuu, jotenkin.

 

[Jasd]

Ei ole kaikkia sorvattu samasta aineesta!

T: Nimim. lahjakkaan bodarin vähemmän lahjakas treenikaveri

 

[8Balls]

Albert Einstein on aika 100% esimerkki lahjakkuudesta.

Kyse ei ollut mistään oppimisesta, vanhemmista taikka muusta vaan luovasta nerosta eli "lievästi" sanottuna lahjakkaasta ihmisestä.

 

[Stailivirhe]

Sillä jätkällä on joko ADHD tai pahemmanpuoleinen maniakausi menossa. Hän on sairas eikä missään nimessä lajhakas.

Mä oon aika lahjakas, kun en ole kertaakaan sattunut katsomaan telkkaria sillä hetkellä, kun ko. jätkä näkyy siellä. Oon säilynyt kaikelta siltä vitutukselta.

 

[kobe]

Eikös Conanissa ollut pari päivää sitten Red Soxien Johnny Damon, mainitsi 13vuotiaana painaneen 84kg ja nostavan penkistä 104kg. Eikös se ole tietynlaista lahjakkuutta?

 

[Kraftwerk n]

Siitä voidaan olla montaa mieltä kertooko akateeminen koulutus ihmisen lahjakkuudesta yhtään mitään.

Koulumenestyksellä ja sillä, mitä elämässä on saavutettu, ei ole tutkimusten mukaan ollut minkäänlaista yhteyttä keskenään.

 

[Berserker]

Koulumenestyksellä ja sillä, mitä elämässä on saavutettu, ei ole tutkimusten mukaan ollut minkäänlaista yhteyttä keskenään.

Mikähän tutkimus tälläinen mahtaa olla? Ja mitä tuossa "pitäisi saavuttaa"?

Luova, haastava ja monipuolinen työ antaa virikkeitä ja motivoi, jota liukuhihnatyö ei anna. Useinmiten edellinen vaatii jotain koulutusta. Tosin joillekin riittää, että hoitaa oman (työnkuvaltaan)vaatimattoman tonttinsa ja saa siitä kiksit.

Siitä voidaan olla montaa mieltä kertooko akateeminen koulutus ihmisen lahjakkuudesta yhtään mitään.

Saa toki olla montaa mieltä, mutta kyllä aikamoinen väite. Jos tarkoitat "yleistä fiksuutta" niin se on tapauskohtainen. Mutta eikö esim. yliopistossa kieliä lukevalla ole jotain kielellistä lahjakkuutta?

Kaikista ei tule tohtoreita, lääkäreitä etc, vaikka olisi kuinka intoa ja motivaatiota. Niin joo, ja ne joista siihen ei ole, eivät he kuitenkaan edes haluasi ko. titteliä/ammattia, joten kaikki ovat tyytyväisiä.

 

[Kraftwerk n]

Mikähän tutkimus tälläinen mahtaa olla? Ja mitä tuossa "pitäisi saavuttaa"?

Luova, haastava ja monipuolinen työ antaa virikkeitä ja motivoi, jota liukuhihnatyö ei anna. Useinmiten edellinen vaatii jotain koulutusta. Tosin joillekin riittää, että hoitaa oman (työnkuvaltaan)vaatimattoman tonttinsa ja saa siitä kiksit.



Saa toki olla montaa mieltä, mutta kyllä aikamoinen väite. Jos tarkoitat "yleistä fiksuutta" niin se on tapauskohtainen. Mutta eikö esim. yliopistossa kieliä lukevalla ole jotain kielellistä lahjakkuutta?

Kaikista ei tule tohtoreita, lääkäreitä etc, vaikka olisi kuinka intoa ja motivaatiota. Niin joo, ja ne joista siihen ei ole, eivät he kuitenkaan edes haluasi ko. titteliä/ammattia, joten kaikki ovat tyytyväisiä.

Suosittelen sinulle ja kaikille muillekin Markku Vanttajan kirjaa Koulumenestyjät, jos haluatte tietää miten kuuden ällän ylioppilaat ovat elämässään menestyneet.

 

[ylikuntoilija]

Äys. En toki kieltänyt tuota "perinteistä" lahjakkuutta. Koitin vain tuoda esille, että usein se, minkä lahkjakkuudeksi tulkitsemme, on pitkäjänteisen työn tulosta. Ja kaikki eivät kykene pitkäjänteiseen työhön. Näkisin siis eräänlaisena "yleislahjakkuutena" sen, että tunnistaa missä on vahvoilla ja on kykyä (ja toki motivaatiotakin) tehdä hommia kehittyäkseen siinä.

Ja uskon että joka ihminen on lahjakas jossakin kunhan vain löytää lahjakkuutensa ja on kykeneväinen ja motivoitunut työskentelemään kehittyäkseen. (Kuullostaapa maailmoja syleilevältä . )

Aamen. Uskon itse kanssa siihen, että kysymys on pikemminkin omien lahjojensa löytämisestä ja hyväksymisestä kuin siitä, että joillain on lahjoja ja joillain ei. Selvähän se on, että esim. suomalainen koulujärjestelmä korostaa tietyntyyppistä "lahjakkuutta", jota tarvitaan siinä menestymiseen. Tuon menestyksen ulkopuolelle jäävät eivät silti ole kaikin puolin vähemmän lahjakkaita - ehkäpä kuitenkin heidän lahjansa ovat jonkin muun asian parissa, tai sitten heiltä puuttuu valmius sitkeään puurtamiseen itsensä kehittämiseksi ja lahjojensa löytämiseksi. Usein nimittäin tuntuu siltä, että ihmiset uskovat lahjakkuuden yliluonnollisuuteen siinä, ettei lahjakkaan tarvitse "alallaan" tehdä mitään menestymisensä eteen; vastavuoroisesti, jos jokin asia ei heti Matti Meikäläiseltä luonnistu, niin hyvä itsetunto vaatii hyväksymään omat heikkoutensa ja toteamaan, ettei tämä ole minua varten. Olisiko sittenkin vankalla uskolla omiin kykyihin ja lisäponnisteluilla saatu huomata toisin?

Itse uskon olleeni onnekas koska olen saanut tutustua ns. "monilahjakkuuksiin" ja "neroihin" ajan kanssa. Ilman sen kummempia tutkimuksia olen kuitenkin päätynyt karrikoiden siihen, että monilahjakkuudessa on kyse pikemminkin luovasta ongelmanratkaisukyvystä yhdistettynä lähes neuroottiseen työmoraaliin. Mutta yhtä ainutta henkilöä en vielä ole tavannut, joka olisi kaikin puolin lahjakas.

Joskus onkin käynyt mielessä, että lahjakkuus ja kunkin omaavat kyvyt ovat kuin piirakka. Jos matemaattinen päättely vie karhun osan, voi olla, että arkielämän selviytymisessä ehkä vielä käytännöllisemmät sosiaaliset taidot ovat murusia piirakkavuoan pohjalla. Toisaalta, esimerkiksi sosiaalisen hyväksynnän hakeminen voi siivittää vielä uskomattomimpiin suorituksiin - en siis tarkoita, että rajatumpi lahjakkuus ja jokin puuttuvat tekijä, kuten sosiaaliset taidot tässä tapauksessa, tekisivät menestymisen elämässä mahdottomaksi.

Itse en joutunut juuri koulussa puurtamaan. Masennusta lähentelevästä vaiheesta ja lähes täydellisestä motiivation (ja itsetunnon) puuttumisesta huolimatta lukion aikana suoriuduin paremmin kuin keskiverto-oppilas, ja vielä lukematta loppukokeisiin. Tulokset olisivat olleet jopa erinomaisia, ellei tekemättömän työn määrä olisi (aiheellisesti) rokottanut pistesaldoa. Eiköhän myös kiltisti opiskelemalla olisi niistäkin vuosista enemmän hyötynyt. Mutta uskon, että siinä se sudenkuoppa juuri piilee: liiallinen uskoo omaan lahjakkuutensa ja ylivertaisuuteensa kostautuu ennen pitkään, viimeistään kun astutaan työ- tai opiskelumaailmaan, jossa ympärillä on motivoituneita, samasta alasta kiinnostuneita ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään työtä oman menestymisensä eteen. Ei nimittäin avaruusalusta rakennellessa taida olla aikaa keksiä uudestaan suhteellisuusteoriaa, vaikka kuinka siihen kykenisi.

IMO.

 

[Integrandi]

Koulumenestyksellä ja sillä, mitä elämässä on saavutettu, ei ole tutkimusten mukaan ollut minkäänlaista yhteyttä keskenään.

Täh? Laita nyt edes lisää tietoa tuosta tutkimuksesta...vai onkohan herran omaa mutu tutkimusta? Ja kiinnostaa tietää sekin, kuten Berserker jo mainitsikin, että mitä tarkoitat tuolla "saavutuksella elämässä"; onko se hyväpalkkainen tyopaikka, 200 kg:n penkkitulos, hyvännäkoinen vaimo, 10.30:n aika 100m:n juokussa vai mitä?

Mielestäni koulumenestyksellä ja sillä missä asemassa on elämässä on hyvinkin suuri korrelaatio. Ainahan on tietysti poikkeuksia.

 

[Integrandi]

Suosittelen sinulle ja kaikille muillekin Markku Vanttajan kirjaa Koulumenestyjät, jos haluatte tietää miten kuuden ällän ylioppilaat ovat elämässään menestyneet.

Jepjep, ja nehän edustavatkin niitä kaikkia koulumenestyjiä...

 

[Kraftwerk n]

Jepjep, ja nehän edustavatkin niitä kaikkia koulumenestyjiä...

Noh, eivätkös he edusta juuri sitä koulumenestyjien parasta luokkaa?

 

[Kraftwerk n]

Täh? Laita nyt edes lisää tietoa tuosta tutkimuksesta...vai onkohan herran omaa mutu tutkimusta?

Ei ole mutua. Voin laittaa tarkat tiedot tutkimuksesta, kunhan saan taas kyseisen kirjan takaisin haltuuni.