Voi vs margariini

[oddjohn]

Kovasti kuulee puhuttavan että paistamiseen pitäisi käyttää voita tai kookosöljyä, eikä missään nimessä kasviöljyjä. Tämä taitaa perustua kasviöljyjen suureen pufa -pitoisuuteen ja niiden härskiintymiseen lämmetessä. Entäs oliiviöljy jossa on pääasiassa kertatyydyttymättömiä? Vai onko tämäkin hippien ja Antti Heikkilän omaa huuhaata? Paletaani tai joku muu velho kuka osaa noita tutkimuksia etsiä ja tulkita voisi meitä tyhmempiä valaista.

Ei ole hippien huuhaata... Paistamiseen ei tosiaan kannata käyttää sellaisia kasviöljyjä, joissa monityydyttymättömiä rasvahappoja on paljon. Näin siksi, että ne ovat alttiita hapettumiselle, jota kuumentaminen vain lisää. Hapettumista tosin tapahtuu ihan ilman kuumentamistakin, joten itse vältän kyllä PUFAa muutenkin.

Kertätyydyttymättömät hapettuvat huomattavasti vähemmän herkästi kuin monityydyttymättömät, joten oliiviöljy (jossa on suhteellisen vähän PUFAa) on suht OK paistamiseen. Voissa tosin on vielä vähemmän, mutta voin ruskistumisen takia parempi vaihtoehto on ghee. Vielä paremmin kuumennusta kestävät kookosöljy ja palmuöljy.

 

[oddjohn]

Itse olen viimeiset pari kuukautta laittanut leipien päälle kylmäpuristettua rypsiöljyä.
Paljon ei tarvitse laittaa (muuten tulee yli leivältä) ja maku on hyvä.

Nimenomaan kylmäpuristettu rypsiöljy on niin luonnollista kuin voi.

Tämän varjolla olen kokenut sen parhaimmaksi ja täten terveellisimmäksi itselleni.

Käyttääkö joku muu? Mitä mieltä olette?

Melkein kolmasosa monityydyttymättömiä rasvahappoja, en käyttäisi. Jos tarkoituksena on korjata n-3/n-6 -suhdetta niin kalaöljy lienee parempi vaihtoehto, alfalinoleenihapon konversio kun on mitä on.

 

[Paletaani]

Kovasti kuulee puhuttavan että paistamiseen pitäisi käyttää voita tai kookosöljyä, eikä missään nimessä kasviöljyjä. Tämä taitaa perustua kasviöljyjen suureen pufa -pitoisuuteen ja niiden härskiintymiseen lämmetessä. Entäs oliiviöljy jossa on pääasiassa kertatyydyttymättömiä? Vai onko tämäkin hippien ja Antti Heikkilän omaa huuhaata? Paletaani tai joku muu velho kuka osaa noita tutkimuksia etsiä ja tulkita voisi meitä tyhmempiä valaista.

Enpäs hoksannutkaan että täällä oli kyselty Kyllä tuo siis ainakin teoriassa kuulostaa järkevältä, että hapettumisen takia kannattaa suosia tyydyttyneempää rasvaa. En sitten tiedä sen tarkemmin absoluuttisen hapettumisen määrästä ja sen vaikutuksista elimistöön. Itse käytän paistamiseen oliiviöljyä, sillä lorauttelen sitä myös salaatteihin niin tulee iskettyä pari kärpästä yhdellä iskulla. Ja tulipa tuossa viikonloppuna ostettua muikkuja, jotka paistelin runsaassa voissa

Hapettumista tosin tapahtuu ihan ilman kuumentamistakin, joten itse vältän kyllä PUFAa muutenkin.

Tämä nyt on lyhyen ajan sisään toinen viittaus saman blogin samaan kirjoitukseen ja molemmilla kerroilla ohi aiheen. Ei siinä mitään, saahan sitä linkitellä mutta onko kyseessä vahinko vaiko kenties tietoinen ratkaisu? Tuosta hapettumisesta voisin lukea mielellään enemmänkin mutta tuosta linkistä asia ei kyllä aukea.

 

[oddjohn]

Tämä nyt on lyhyen ajan sisään toinen viittaus saman blogin samaan kirjoitukseen ja molemmilla kerroilla ohi aiheen. Ei siinä mitään, saahan sitä linkitellä mutta onko kyseessä vahinko vaiko kenties tietoinen ratkaisu? Tuosta hapettumisesta voisin lukea mielellään enemmänkin mutta tuosta linkistä asia ei kyllä aukea.

Joo, totta, muistelin että tuossa kirjoituksessa oli selitetty asiaa mutta siihen olikin vain viitattu implisiittisesti. My bad. Tässä on monityydyttymättömien rasvahappojen hapettumisesta englanniksi.

Lyhyesti siis kyse siitä, että hapettumista/härskiintymistä tapahtuu sekä elimistön ulkopuolella (eksogeeninen hapettuminen) ja elimistön sisällä (endogeeninen hapettuminen). Monityydyttymättömät hapettuvat huomattavasti herkemmin kuin kertatyydyttymättömät ja tyydyttyneet rasvahapot. Ruumiin lämpötila riittää aiheuttamaan hapettumista. Ravitsemussuosituksiin tämä liittyy siten, että niissä ajatellaan vain, että "kasviöljyt laskevat LDL:ää", vaikka LDL sinänsä on kehno mittari millekään. Se, mitä harvemmin mainitaan, on että paljon PUFAa sisältävät kasviöljyt hapettavat LDL:ää, mikä sen sijaan on paljon suurempi riskitekijä.

Rasvojen hapettuminen elimistössä aiheuttaa myös "advanced lipid peroxidation end-productsien" eli ALEn syntymistä, mikä on ikään kuin vastine glykaation lopputuotteille eli AGEille, joita syntyy esim. Maillard-reaktion seurauksena (vaikka pihvin/sokerin ruskistuessa pannulla). Näiden lopputuotteiden kertyminen elimistöön ei ole hyvä juttu.

 

[Archey]

Nimenomaan kylmäpuristettu rypsiöljy on niin luonnollista kuin voi.

Tämän varjolla olen kokenut sen parhaimmaksi ja täten terveellisimmäksi itselleni.

Käyttääkö joku muu? Mitä mieltä olette?

En käytä, eikä sovellu paistamiseen, kun hapettuu ja härskiintyy jo ruumiinlämmössä.
Luonnollinen? Todella luonnollista että ihminen käyttäisi kukkia rasvaanlähteenään luonnossa, varsinkin kun sen kylmäpuristetunkin rypsiölyn tuttaminen vaati mittavan teollisen prosessin, kivikauden ihminen ei ikinä olisi käyttänyt rypsiä rasvanlähteenä, sitä vastoin oliveja on naposteltu varmaan vuosituhansia ja voita on löydetty ainakin 4000 tuhannen vuoden takaa kelttien suohaudoista jopa 30kg voipalloja, vaikka keskimäärin olivatkin miehen pään kokoisina kimpaleina. Mutta muinaiset keltit todellakin arvostivat voita.

 

[ChildInTime]

Valmistin tossa viikko sitten Gheetä, eli haudutin lisäaineetonta, suolatonta voita yön yli haudustkattilassa. Tuloksena tommosta superkovaa ja kiinteää kullankeltasta rasvaa. Vähän samanlaista kuin kookosöljy.

Ois hauska tietää mitä eroa Gheessä ja normaalissa voissa on ravintoaineiden suhteen. Ghee on vaan "kirkastettua" voita (ei ihan sama asia, mutta melkein), josta maitoainekset on eritelty pois (hera (ja laktoosi?)).