Vituttaa niin ankarasti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Klep
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Vituttaa niin ankarasti – ketju jossa höyryt päästetään ulos ennen kuin pää räjähtää

Meta description: Keskustelua arjen ärsytyksistä, vastoinkäymisistä ja tilanteista jotka nostavat verenpaineen – tänne saa purkaa ilman filtteriä.


Ei mikään uus vitutuksen aihe, paremminkin kesto sellainen. On eräs aivan uskomattoman upea nainen :kuola: . Ollaan tunnettu reilu vuosi jonka aikana onkin sitten ehtiny tapahtua jo kaikki mahdollinen. Virallisesti ei oo päivääkään seurusteltu vaikka käytännössä se välillä sitä ollutkin. Nyt tämä tyttökin on ollut sinkku keväästä asti (ei siis aina ole ollut). Tiedetään, enkä ole ylpeä siitä.. :david: Vituttaa kun toisaalta tästä jutusta ei taida kehittyä mitään mutta toisaalta ei osaa oikein ajatella elämää ilman sitä. Tyttö ei todellakaan ole kilteimmästä päästä, enkä tiedä voisinko siihen enää luottaakaan. Meillä on ollut välit katkolla monta kertaa.."ehkä parempi ettei nähtäis.." kummankin aloitteesta. Se on sanonut ettei halua nyt seurustella minun eikä kenenkään muunkaan kanssa. Tiedän että mun pitäis mennä eteenpäin mutta se on vaan niin saatanan vaikeaa kun ei kiinnostais olla kenenkään muun vieressä. Tää tyttö sotkee ajatukset, sekoittaa mielen, myrkyttää sielun ja särkee sydämmen... :wall:
 
Mika1979 sanoi:
Yleensä, kun nainen sanoo, että "en halua nyt johonkin aikaan seurustella sinun tai kenenkään muunkaan kanssa", niin noin kuukauden kuluessa hän seurustelee jonkun muun kanssa.
 
Tuo on kyllä ihan totta. Se tyttö ei tosin kovin seurustelevaa tyyppiä ole.. Olishan sekin yks ratkaisu saada tää tilanne etenemään... :wall: Paljonkohan metri köyttä maksaa...
 
Mixu sanoi:

Nimenomaan yleensä, tai ei ehkä niinkään usein. Joskus voi katsos olla elämäntilanne sellanen, ettei ihan oikeesti kiinnosta seurustella kenenkään kanssa. Monelle tekiskin hyvää välillä olla yksin ja miettiä asioita eikä hypätä heti uuteen suhteeseen. Tosin en väitä et tästä ois kyse em. tytön kohdalla.

Mikalle: anna sen muijan olla. Kiität vaan ittees myöhemmin! :) Joka päivä toivon et itekin oisin joskus tajunnu unohtaa yhen tyypin jo ennen ku kunnolla ees tutustuttiin. Siihen tyyppiin tutustuminen vituttaa mua joka saatanan päivä (vaikken haluis ees ajatella) :curs: :wall:
 
Täälläkin kokemusta piiiiitkästä jahkailusta. No annoin vaan asioiden olla. Olkaa vaan kavereita? Tais olla huono... Joskus jahkailu vaan jatkuu ja jatkuu eikä sitä voi suunnilleen millään lopettaa ennenkuin jompikumpi löytää toisen...
 
Angelica-82 sanoi:
Nimenomaan yleensä, tai ei ehkä niinkään usein. Joskus voi katsos olla elämäntilanne sellanen, ettei ihan oikeesti kiinnosta seurustella kenenkään kanssa. Monelle tekiskin hyvää välillä olla yksin ja miettiä asioita eikä hypätä heti uuteen suhteeseen. Tosin en väitä et tästä ois kyse em. tytön kohdalla.
Allekirjoitan ensimmäisen kappaleen täysin. Mulla oli viime vuoden lopulla monen kuukauden vitutus yhden aikaisemman seurustelutouhun takia ja se päättyi juuri edellä mainittuun lauseeseen, "en halua nyt seurustella sun enkä kenenkään muun kanssa just nyt". Kuulemma oli nuoresta asti aina seurustellut jne (sama kommentti tuli uudestaan kun kysyin alkuvuodesta pienessä kännissä, joku 3kk oli menny aikaa, että voiko meidän välillä olla mitään. Nykyään ei voisi vähempää kiinnostaa koko akka ja hauska juttu on, että nyt sieltä suunnalta (se ja sen kaverit) olisi kiinnostusta tänne päin. Mulle se ihminen on ilmaa. En vaan jaksa tommosia leikkejä ja toiseksi nykyään on paremmat kuviot.

Vituttaa kun mun työkoneessa meni kovalevy paskaksi eikä tietoja saatu palautettua... meni sitten tärkeää materiaalia, omaa ja duunin kamaa eetteriin kun en ollut just sattunu ottamaan varmistusta. Myös oma siirtokovalevy meni paskaksi samaan putkeen kun joku kondensaattori oli päästänyt limat pihalle... täytyy koittaa vaihtaa itekseen. Lisäksi oli lompakko kateissa, mutta se onneksi löytyi.
 
Angelica-82 "Mikalle: anna sen muijan olla. Kiität vaan ittees myöhemmin! Joka päivä toivon et itekin oisin joskus tajunnu unohtaa yhen tyypin jo ennen ku kunnolla ees tutustuttiin. Siihen tyyppiin tutustuminen vituttaa mua joka saatanan päivä (vaikken haluis ees ajatella) "

Et paljon paremmin ois voinu mun ajatuksia lukea.Se on vaan niin vitun ristiriitaista kun välillä ajattelee että miks ikinä piti tutustua lähemmin siihen tyttöön ja välillä taas "heikkona hetkenä" ei muista kuin ne hyvät hetket.. :rolleyes: :wall: Olisi niin saatanan helppoa kun vois vaan walk away..Ehkä jonain päivänä olen tarpeeks vahva..

Yhtä#Hauista "Täälläkin kokemusta piiiiitkästä jahkailusta. No annoin vaan asioiden olla. Olkaa vaan kavereita? Tais olla huono... Joskus jahkailu vaan jatkuu ja jatkuu eikä sitä voi suunnilleen millään lopettaa ennenkuin jompikumpi löytää toisen..."

Joo ei meistä kyllä pelkkiä kavereita taida millään saada. Tai ainakaan minä en siihen tällä hetkellä pysty..Joten kai tässä sitten vaan odotellaan.. :wall:
 
Vituttaa elämä, mitä sitä turhaan jatkaa kun ei ole syytä iloita mistään. On vaan murheita, lisää murheita, vitusti stressiä, paljon valituksia, ja ainoa purkauskeino on miettiä päänsä puhki noilla murheilla.
Joka taas puolestaan lisää ahdistusta. Alkaa olemaan aika epätodellinen tunne, ettei jaksa enää välittää mistään, edes itsestään.
Ei ole enää kavereita, ei sukua, ei perhettä, ei tuttuja, ei ketään...on ikävän masentava olo.
Vaihtoehtoina alkaa oleen, itsensä vetäminen jojoon, hengiltä ryyppäys ja ajaminen autolla metsään poljin pohjassa, ilman turvavyötä. :(
 
Ei kai nyt asiat noin pahasti ole? Eikö sulla tosiaan ole yhtään kaveria?
Miten naisasiat? Ala vaikka järjestelmällisesti pyytämään kiinnostavan näköisiä naisia kahville yms, ja ota se asenne, että ei ole mitään menetettävää, jos/kun tulee pakit, niin AIVAN VARMASTI joku ennenpitkää suostuu, ja ken tietää mitä sitten tapahtuu ;)
 
VITUTTAA!

Kaiken piti olla kunnossa, vapaa viikonloppu pitkästa aikaa... Rakastajattaren kanssa oli sovittu ettei laiteta koko viinkonloppuna kuteita päälle, tilataan vaan safkaa, katotaan leffoja ja... Leffoja hain ison pinon, jääkaappi täynnä herkkuja ja kotiteatteri o viritetty makkarin sängyn ympärille. Soitin juurikin neidille ja se sanoi ettei jaksa tulla... :curs:

Tässä joutuu nyt bulkkaamaan että saa noi herkut syötyä :D
 
Kyl ne alkaa pikkuhiljaa oleen niin huonosti.
Ja ei tosiaan oikeesti ole ketään joka pitäisi yhteyksiä. Ja naisasioista nyt ei viitti puhuakkaan, niistä ei tuu kuiteskaan mitään, joten mitä sitä turhaan panna itteään peliin.
Särkee vaan sydämmensä.
Eikä ne kuule meikäläisen kahvittelu pyyntöjä ota ees kuuleviin korviinsa. Jos nyt jaksaa vielä vähän aikaa hengailla, niin musta tulee täys erakko.
Oon jo kerran aikasemmin menettänyt kontaktit muihin ihmisiin ja erakoitunut maailmasta lähes täysin, eikä ne asiat ollu silloin läheskään näin pahasti.
Mul on vaan pelko persiis siitä että musta tulee täysin sisäänpäin kääntynyt ja sulkeutunut, ja muutun katkeraksi yksineläjäksi...meil on viel suvus taipumuksia sellaseen, enkä olis ensimmäinen jolle käy niin.
 
ace-oo- sanoi:
Ei kai nyt asiat noin pahasti ole? Eikö sulla tosiaan ole yhtään kaveria?
Miten naisasiat? Ala vaikka järjestelmällisesti pyytämään kiinnostavan näköisiä naisia kahville yms, ja ota se asenne, että ei ole mitään menetettävää, jos/kun tulee pakit, niin AIVAN VARMASTI joku ennenpitkää suostuu, ja ken tietää mitä sitten tapahtuu ;)

Jos nyt vakituisen kumppanin sattuu saamaan elämäänsä, niin se tosiaan auttaa tuohon masennukseen melkosesti. Mutta riski on kuitenkin vähän liian suuri, pakkejen saaminen kuitenkin voi tuntua sen verran pahalta. Minä sanoisin että pitäis jotain muuta sisältöö hankkii elämäänsä, ja ihan tavallisten kavereiden saaminen oisi todella hieno juttu tuossa vaiheessa.

Mulle itsellekin on elämä potkinu jossain vaiheessa päähän, mutta nyt tilanne on ihan hyvä. Tsemppiä ja koita jaksaa....
 
viitala sanoi:
Kyl ne alkaa pikkuhiljaa oleen niin huonosti.
Ja ei tosiaan oikeesti ole ketään joka pitäisi yhteyksiä.

Aina voi tehdä jotain asioilleen, vaikka ne ois kuinka pielessä! Ootko ite koittanut ottaa yhteyttä vanhoihin kavereihin? Pirauta vaikka jollekin ja ehdota tapaamista tai jotain, voit vielä yllättyä positiivisesti!
 
Perhetuttu meni sitten ja tappoi itsensä eilen.. ja jätkä oli meikäläistä vain muutaman vuoden vanhempi. Mikä helvetti tätä maailmaa risoo, ku tuntuu et kaikki on niin hemmetin masentuneita ja kyllästyneitä elämäänsä? Mikä ihme saa ihmisen riistämään itseltään henkensä..
 
viitala sanoi:
Kyl ne alkaa pikkuhiljaa oleen niin huonosti.
Ja ei tosiaan oikeesti ole ketään joka pitäisi yhteyksiä. Ja naisasioista nyt ei viitti puhuakkaan, niistä ei tuu kuiteskaan mitään, joten mitä sitä turhaan panna itteään peliin.
Särkee vaan sydämmensä.
Eikä ne kuule meikäläisen kahvittelu pyyntöjä ota ees kuuleviin korviinsa. Jos nyt jaksaa vielä vähän aikaa hengailla, niin musta tulee täys erakko.
Oon jo kerran aikasemmin menettänyt kontaktit muihin ihmisiin ja erakoitunut maailmasta lähes täysin, eikä ne asiat ollu silloin läheskään näin pahasti.
Mul on vaan pelko persiis siitä että musta tulee täysin sisäänpäin kääntynyt ja sulkeutunut, ja muutun katkeraksi yksineläjäksi...meil on viel suvus taipumuksia sellaseen, enkä olis ensimmäinen jolle käy niin.

Älä vaivu masennukseen ja eristäydy maailmasta. Ota yhteytta vanhoihin tuttuihin ja kavereihin. Äläkä mieti mitään tyhmiä itsensä vahingoittamissysteemeitä. Näytä maailmalla, että sulla on voimaa taistella ongelmia vastaan. Yritä herättää itsessäsi sisäinen soturi ja kohtaa ongelmat ja nujerra ne.

Nyt päätä pystyyn, äläkä vaivu itsesääliin...
 
Mursu^ sanoi:
Nousi sitten kuume juuri sopivasti lauantaille. Tuli taukoa salista ja ruoka ei maistu. Tuntuu, että kaikki "lihakset" katoaa :curs:
Ei ne niin nopeasti katoa, lepoa vain kehään nyt, ja sitten terveenä entistä tarmokkaammin tankoa taivuttamaan :thumbs:
 
viitala sanoi:
Ei muutakuin kontakteja vanhoihin kavereihin vain. Tuskinpa kellään on liikaa kavereita, eli ehdota jotain pizza&leffa& paskanjauhanta miittiä..
Oletko töissä? Jos työporukka harrastaa jotain joukkuepeliä niin sekaan vain, sitä kautta voipi nähdä työkavereiden oikean puolen.
Ala jauhamaan paskaa salilla enemmän, ite ainakin olen moneen tyyppiin tutustunut sitä kautta.
 
Back
Ylös Bottom