Vituttaa niin ankarasti

[Laardi]

DNA:n mainokset. Kohta vaihtuu palveluntarjoaja ihan vitutuksesta.

 

[Diabolus]

Vihaan valittaa asioista, mutta tällä hetkellä on niin pahaolo, että pakko yrittää jotenkin helpottaa oloa. Olin puoli vuotta erään yrityksen rekry-koulutuksessa jonka tavoitteena oli työllistyminen. Kuu ja tähdet tietenkin lupailtiin taivaalta, muutenkin hehkutettiin miten hyvä meininki on yrityksessä ja hommia on niin paljon, että ei perseelleen ehdi istua. Koulutusjakso meni hyvin ja tulin muiden työntekijöiden kanssa toimeen paremmin, kuin hyvin, mutta lopulta, kun olis ollu aika alkaa kirjottamaan työsopparia niin alkoi aivan vitullinen länkytys siitä, kuinka täytyy vielä kuukauden päivät katella, että löytyykö hommia.

On kyllä niin halvalla pantu olo, että meinaa verisuonet katketa päästä! Kyllähän sen tyhmempikin tajuaa, että jos tuon ajan sisällä eivät saaneet päätöstä tehtyä ja samaan aikaan palkataan uusia työntekijöitä niin ei sieltä allekirjoittaneelle mitään kuukaudessa löydy :D . Maanataina pääsee tääs työkkärintanttojen sekä Helsinginkaupungin nuorisotyöttömyyttä vastaan hommia tekevien matamien kanssa voivottelemaan huonoa työllisyystilannetta. Pitäisköhän sitä alkaa juomaan oikein ammatikseen, jos se ratkaisu löytyis pullon läpi kattelessa. Elämä on lahja.

 

[BonyMoronie]

Diavolus, ymmärrän täysin! Vittumainen juttu :(. Todella. Tuollainen paskanpuhuminen ja ilmaisen työvoiman käyttö (?) pitäis kieltää.

Tsemppiä, kyllä se vielä löytyy. Ainakaan et saa pakkeja siksi, että olet liian vanha...

 

[Samuli_Pamuli]

Vihaan valittaa asioista, mutta tällä hetkellä on niin pahaolo, että pakko yrittää jotenkin helpottaa oloa. Olin puoli vuotta erään yrityksen rekry-koulutuksessa jonka tavoitteena oli työllistyminen. Kuu ja tähdet tietenkin lupailtiin taivaalta, muutenkin hehkutettiin miten hyvä meininki on yrityksessä ja hommia on niin paljon, että ei perseelleen ehdi istua. Koulutusjakso meni hyvin ja tulin muiden työntekijöiden kanssa toimeen paremmin, kuin hyvin, mutta lopulta, kun olis ollu aika alkaa kirjottamaan työsopparia niin alkoi aivan vitullinen länkytys siitä, kuinka täytyy vielä kuukauden päivät katella, että löytyykö hommia.

On kyllä niin halvalla pantu olo, että meinaa verisuonet katketa päästä! Kyllähän sen tyhmempikin tajuaa, että jos tuon ajan sisällä eivät saaneet päätöstä tehtyä ja samaan aikaan palkataan uusia työntekijöitä niin ei sieltä allekirjoittaneelle mitään kuukaudessa löydy :D . Maanataina pääsee tääs työkkärintanttojen sekä Helsinginkaupungin nuorisotyöttömyyttä vastaan hommia tekevien matamien kanssa voivottelemaan huonoa työllisyystilannetta. Pitäisköhän sitä alkaa juomaan oikein ammatikseen, jos se ratkaisu löytyis pullon läpi kattelessa. Elämä on lahja.

Vähän samat fiilikset itsellä, oli kortistoon meno edessä viimevuonna ja pääsinkin duuniin pääkaupunkiseudulle oman alan hommiin. No ei muuta kuin muuttokuorma ja koko paska Helsinkiin. Edessä valoisa tulevaisuus.

Noh ekana lyötiin työsoppari kouraan ja palkka on paljon pienempi kuin alussa oli puhetta. No ei se mitään, koeajan palkkahan kyseessä on.

No vitut, koeaika oli ja meni, palkka ei nouse. Kolme kertaa penäsin palkankorotusta, sillä elämiseen jäi vuokran ja laskujen jälkeen huimat 150e. Eikä minulla ole lainoja, ei autoa, ei omistusasuntoa saati kulutusluottoa. Kolmannella kerralla uhkasin lähteä firmasta, niin nousihan se 200e. Kuulemma "anna olla viimenen kerta". Silti palkka on ihan naurettavan pieni verrattuna siihen työmäärään nähden jota hommissa tehdään, hirveä stressi, päristin perseessä juoksemista ja vastuuta. Ja joka asiasta saa haukut. Teet jotain vajailla tiedoilla = haukut. Teet oman päätöksen = haukut. Laatupoikkeamaa = haukut, proggikseen ei ole suunnittelijan kuvia ja pitäisi olla joku vitun meedio ja homma menee siksi perseelleen, vaikka valmistuu = haukut.

Firmassa ei oikeastaan ole johtamista, sillä johtoportaalle johtaminen tarkoittaa pelon ilmapiirin luomista työyhteisöön, jossa asioista ei voi puhua. Kirjallista varoitusta rapsuu ja paskaa sataa niskaan. Omia päätöksiä ei työmaalla saa tehdä, mutta pitäisikö hommien seisoa kun pomoihin et yhteyttä saa? Olen katsonut tätä touhua vasta vuoden, mutta olen saanut tarpeekseni hommasta jo viime toukokuussa. Silloin minulla oli synttärit (lapsellinen asia mutta silti), eikä minulla ollut varaa muuhun kuin istua kämpillä naama harmaana. Talous ei kestä mitään menoja, ei minkäänlaista. Salimaksut ovat ainoa "turha meno" netin ja kännykän sun muiden ohella.

Mitä järkeä tämmöisessä on, istua 40h viikossa töissä jos siitä ei selvästikään saa kunnon korvausta? Elämää ei voi edes rakentaa millään tavallla, eikä rahaa ole käydä missään vapaalla.

Kävin kesän aikana 8 työhaastattelussa mutta yhdestäkään ei duunia irronnut vaikka jokaisessa virsi oli sama "tooodella hyvältä näyttää".
Päätin sitten vähäisten pekkaspäivien käytön sijaan lähteä iltalukioon lukemaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa tähtäimenä ensikevään yhteishaussa AMK rakennustekniikan inssin koulutus. Ihan päiväopintoina pentujen seassa, sillä nykyisessä firmassa ei puoltavaa päätöstä monimuoto-opintojen sovittamisesta työhön tule syntymään, lue - johtoporras ei tee minkäänlaista päätöstä ja jättävät sut ihmettelemään.

Tämäkin pitää tehdä salaa, sillä lähiesimiehelle en voi kertoa että käyn iltalukiossa, koska tyyppi menee välittömästi kertomaan ylemmille mitä aion. Ja paskaa tulee. Jos en AMK:iin pääsekään, se muistetaan vastaisuudessa. Lähiesimies on muuten hyvä jätkä, mutta kun jokin asia viedään yläkertaan, on sälli palaverissa hiljaa eikä anna yhtään apuja vaan jättää yksin leijonille. Tässä pitää olla ihan turpa kiinni ja kiikuttaa amkin lähettämä "sinut on hyväksytty opiskelemaan nönnönöö" näytteille ja sanoa ittensä suoraan irti. Kuulemma johtoportaan kölli suuttuu herkästi, mutta mitä muutakaan tehdä kun asioista ei voi keskustella tässä firmassa. Miksi antaisin yhtään elinvuosiani firmalle, joka ei selvästikään tahdo panostaa minuun? Kyllä elämässä on parempaakin tekemistä.

Kyllä nyt tuntuu tämä Helsingin aika elämäni suurimmalta virheeltä, tällä hetkellä saleilu ja iltaopiskelu pitää jotenkin pakan läjässä, ilman noita makaisin varmaan jossain kylppärin lattialla apaattisena.

 

[BonyMoronie]

Vähän samat fiilikset itsellä, oli kortistoon meno edessä viimevuonna ja pääsinkin duuniin pääkaupunkiseudulle oman alan hommiin. No ei muuta kuin muuttokuorma ja koko paska Helsinkiin. Edessä valoisa tulevaisuus.

Noh ekana lyötiin työsoppari kouraan ja palkka on paljon pienempi kuin alussa oli puhetta. No ei se mitään, koeajan palkkahan kyseessä on.

No vitut, koeaika oli ja meni, palkka ei nouse. Kolme kertaa penäsin palkankorotusta, sillä elämiseen jäi vuokran ja laskujen jälkeen huimat 150e. Eikä minulla ole lainoja, ei autoa, ei omistusasuntoa saati kulutusluottoa. Kolmannella kerralla uhkasin lähteä firmasta, niin nousihan se 200e. Kuulemma "anna olla viimenen kerta". Silti palkka on ihan naurettavan pieni verrattuna siihen työmäärään nähden jota hommissa tehdään, hirveä stressi, päristin perseessä juoksemista ja vastuuta. Ja joka asiasta saa haukut. Teet jotain vajailla tiedoilla = haukut. Teet oman päätöksen = haukut. Laatupoikkeamaa = haukut, proggikseen ei ole suunnittelijan kuvia ja pitäisi olla joku vitun meedio ja homma menee siksi perseelleen, vaikka valmistuu = haukut.

Firmassa ei oikeastaan ole johtamista, sillä johtoportaalle johtaminen tarkoittaa pelon ilmapiirin luomista työyhteisöön, jossa asioista ei voi puhua. Kirjallista varoitusta rapsuu ja paskaa sataa niskaan. Omia päätöksiä ei työmaalla saa tehdä, mutta pitäisikö hommien seisoa kun pomoihin et yhteyttä saa? Olen katsonut tätä touhua vasta vuoden, mutta olen saanut tarpeekseni hommasta jo viime toukokuussa. Silloin minulla oli synttärit (lapsellinen asia mutta silti), eikä minulla ollut varaa muuhun kuin istua kämpillä naama harmaana. Talous ei kestä mitään menoja, ei minkäänlaista. Salimaksut ovat ainoa "turha meno" netin ja kännykän sun muiden ohella.

Mitä järkeä tämmöisessä on, istua 40h viikossa töissä jos siitä ei selvästikään saa kunnon korvausta? Elämää ei voi edes rakentaa millään tavallla, eikä rahaa ole käydä missään vapaalla.

Kävin kesän aikana 8 työhaastattelussa mutta yhdestäkään ei duunia irronnut vaikka jokaisessa virsi oli sama "tooodella hyvältä näyttää".
Päätin sitten vähäisten pekkaspäivien käytön sijaan lähteä iltalukioon lukemaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa tähtäimenä ensikevään yhteishaussa AMK rakennustekniikan inssin koulutus. Ihan päiväopintoina pentujen seassa, sillä nykyisessä firmassa ei puoltavaa päätöstä monimuoto-opintojen sovittamisesta työhön tule syntymään, lue - johtoporras ei tee minkäänlaista päätöstä ja jättävät sut ihmettelemään.

Tämäkin pitää tehdä salaa, sillä lähiesimiehelle en voi kertoa että käyn iltalukiossa, koska tyyppi menee välittömästi kertomaan ylemmille mitä aion. Ja paskaa tulee. Jos en AMK:iin pääsekään, se muistetaan vastaisuudessa. Lähiesimies on muuten hyvä jätkä, mutta kun jokin asia viedään yläkertaan, on sälli palaverissa hiljaa eikä anna yhtään apuja vaan jättää yksin leijonille. Tässä pitää olla ihan turpa kiinni ja kiikuttaa amkin lähettämä "sinut on hyväksytty opiskelemaan nönnönöö" näytteille ja sanoa ittensä suoraan irti. Kuulemma johtoportaan kölli suuttuu herkästi, mutta mitä muutakaan tehdä kun asioista ei voi keskustella tässä firmassa. Miksi antaisin yhtään elinvuosiani firmalle, joka ei selvästikään tahdo panostaa minuun? Kyllä elämässä on parempaakin tekemistä.

Kyllä nyt tuntuu tämä Helsingin aika elämäni suurimmalta virheeltä, tällä hetkellä saleilu ja iltaopiskelu pitää jotenkin pakan läjässä, ilman noita makaisin varmaan jossain kylppärin lattialla apaattisena.

Kuulostaa todella veemäiseltä mestalta. Ilman sarvia ja hampaita, tässä on meille kaikille opetus: allekirjoita ensin kirjallinen työsopimus ennen kuin sanot itseäsi mistään aiemmasta irti ja muutat. Eihän noin VOI tehdä, että palkka ei olekaan se mitä suullisesti on sovittu - onhan suullinenkin sopimus sitova. Mutta tämähän on juuri sitä mitä EK ja Kokoomus haluavat: nöyrää, pitkää päivää raatavaa porukkaa paskapalkalla.

Tsemppiä, ja eteenpäin vain, kuten juuri teetkin, hienoa. Kyllä asiat järjestyvät aina jotenkin. Myöhemmin tulet vielä nauramaan tälle ajalle, ja ehkä miettimään, että opinpa jotain siitäkin.

 

[Testosteroni]

Vituttaa kun ei pysty syömää niin paljoa kuin pitäisi. Tänäänkin treenin jälkeen söin pikkasen risottoa ja maitorahkaa niin eihä ne sisällä pysynyt vaan lensi ulos. Perkele ku ois tää syömine helpompaa

 

[Ranger]

Vihaan valittaa asioista, mutta tällä hetkellä on niin pahaolo, että pakko yrittää jotenkin helpottaa oloa...

Vähän samat fiilikset itsellä, oli kortistoon meno edessä viimevuonna ja pääsinkin duuniin pääkaupunkiseudulle oman alan hommiin...

Teille molemmille paljon tsemppiä. Selkä suorana ja älkää vaan luovuttako!

 

[Timias]

Graduttaa. Ei saa itseään niskasta kiinni vaikka periaatteessa on ihan selvät sävelet. Mitä jos vaan venyttäis taas valmistumista?

Graduttaa. | GRADU KUTSUU TEKIJÄÄNSÄ!

 

[Counterfeith]

On taas sellainen olo ettei jaksais. Tekis mieli kiskaista iltalääkkeet x10 niin ei tarviis hajoilla taas huomenna arkea.
Noh, näitä on aina välillä. Sitten koirat painaa unissaan päätä syliin

 

[trnaja]

On taas sellainen olo ettei jaksais. Tekis mieli kiskaista iltalääkkeet x10 niin ei tarviis hajoilla taas huomenna arkea.
Noh, näitä on aina välillä. Sitten koirat painaa unissaan päätä syliin

Jeps, vittu kun ei yhtään kiinnostais mennä huomenna töihin. En nyt vitutukseks välttämättä sanois kumminkaan. "tähän herätykseen 3 tuntia 25 minuuttia"...

 

[Deleted member 43587]

Noniin, täs vähän fiiliksii taas, miten elämä potkii päähän, mahaan ja kiville.

Tossa viikon puolivälissä näin vilauksen toivoa asioiden parantumisesta, kun tarjoutui tilaisuus päästä ihmiskontaktiin. Eräs nainen samasta amk:sta, jota tapailin silloin tällöin pari vuotta sitten, pisti facebookissa viestiä, että voitais nähdä. Tarkoitti ilmeisesti ihan kaveripohjalta ja sehän käy mainiosti ottaen huomioon, että kaverisaldoni on 0,00. Sovittiin, että mentäis la-su välisenä yönä parille, kun hän pääsee töistä klo 24 (ravintolatyöntekijä). Vedän keskiviikon, torstain ja perjantain ihan homona cardiota, että saisin pöhöä pois ja itseäni edes jonkin verran edustuskelpoisemmaksi.

Saavun keskustaan vähän ennen keskiyötä ja päätän kuluttaa aikaa kävelemällä siinä ydinkeskustassa - virhe. Heti iskee se alemmuudentunne, kun vertaan itseäni kauniisiin seurueisiin, missä miehillä on hiilenharmaat slim fit -puvut ja naisilla aivan helvetin lyhyet valkoiset hameet ja 16cm korot satiiniremmeillä feat. kiiltävät sääret. Mietin siinä, että mistä vitusta noita aina ilmestyy katukuvaan just viikonloppuisin. Onko jossain Suomenlinnassa joku bunkkeri, mihin varastoidaan kauniita ihmisiä ja ne päästetään aina perjantaisin ulos? En kuitenkaan lannistu entiseen tapaan, koska olen sentään itsekin tapaamassa toista ihmistä.

Saan viestin, että hän on vielä jumissa töissä, koska joku mulkkuseurue ei ota lähteäkseen ja menee pidempään. Kuluu melkein tunti ja saan uuden viestin, että kestää vielä. Kiskon sit Teerenpelissä ajankuluksi Highland Parkkia hetulaan. About 02:30 aikoihin päätän, että nyt riittää. Vitutus on niin saatanallinen, että melkein väännän itkut siihen paikkaan. Illan kruunaa se, kun oon ottamassa taksia kotiin, niin joku rullaa Manskulla Ferrari 458:lla kierrokset jossain kuudessa tonnissa, että kaikki varmasti huomaa. Vittu mikä kontrasti; meitsi on ottamassa taksia vittu Lepuskiin ohareiden jälkeen ja toinen nauttii elämästään kolmensadan tuhannen euron autossa. Varmaan matkalla sniffailee koksua luxushuorien tisseiltä. Vedin sit kotona hanskaan ja menin nukkuu.

 

[Hups]

Noniin, täs vähän fiiliksii taas, miten elämä potkii päähän, mahaan ja kiville.

:/

Itseä kyrsii se, ettei ei saa nukuttua. Vituttaa pyöriä sängyssä neljään asti aamulla.

 

[Marinaadi]

Pointfiveo miksi annat muille ihmisille ja heidän materiaaliselle omaisuudelleen vallan vaikuttaa sinun onnellisuuteesi? Tietysti jos itselle kaikista tärkeintä ja haaveena on myös vastaavat asiat, voihan se vituttaa, mutta muuten kyllä en ymmärrä.

 

[tokoro]

Saavun keskustaan vähän ennen keskiyötä ja päätän kuluttaa aikaa kävelemällä siinä ydinkeskustassa - virhe. Heti iskee se alemmuudentunne, kun vertaan itseäni kauniisiin seurueisiin, missä miehillä on hiilenharmaat slim fit -puvut ja naisilla aivan helvetin lyhyet valkoiset hameet ja 16cm korot satiiniremmeillä feat. kiiltävät sääret. Mietin siinä, että mistä vitusta noita aina ilmestyy katukuvaan just viikonloppuisin. Onko jossain Suomenlinnassa joku bunkkeri, mihin varastoidaan kauniita ihmisiä ja ne päästetään aina perjantaisin ulos? En kuitenkaan lannistu entiseen tapaan, koska olen sentään itsekin tapaamassa toista ihmistä.

Saan viestin, että hän on vielä jumissa töissä, koska joku mulkkuseurue ei ota lähteäkseen ja menee pidempään. Kuluu melkein tunti ja saan uuden viestin, että kestää vielä. Kiskon sit Teerenpelissä ajankuluksi Highland Parkkia hetulaan. About 02:30 aikoihin päätän, että nyt riittää. Vitutus on niin saatanallinen, että melkein väännän itkut siihen paikkaan. Illan kruunaa se, kun oon ottamassa taksia kotiin, niin joku rullaa Manskulla Ferrari 458:lla kierrokset jossain kuudessa tonnissa, että kaikki varmasti huomaa. Vittu mikä kontrasti; meitsi on ottamassa taksia vittu Lepuskiin ohareiden jälkeen ja toinen nauttii elämästään kolmensadan tuhannen euron autossa. Varmaan matkalla sniffailee koksua luxushuorien tisseiltä. Vedin sit kotona hanskaan ja menin nukkuu.

"You are not your job, you're not how much money you have in the bank. You are not the car you drive. You're not the contents of your wallet. You are not your fucking khakis. You are all singing, all dancing crap of the world".

Toki voi olla turhauttavaa, kun kokee ettei elämällä ole sisältöä ollenkaan. Ootko kysynyt itseltäsi mitä oikeesti haluat olla ja tehdä? Mitä haluat elämältä? Mikä tekee sut onnelliseksi? Kandee koittaa nauttia pienistä asioista. Esim. siitä, että sulla on aikaa (jos työt puuttuu). Moni elää elämäänsä opisklujen tai työn ehdoilla, stressaten aamusta iltaan ja päivästä toiseen. Moni potee huonoa itsetuntoa jos ei osaa samaistua yhteiskunnan asettamiin muotteihin. Kannattaa vaan pyrkiä sellaiseen elämään, joka tekee sut itsesi onnelliseksi, eikä vaikuta muihin negatiivisesti. Hanki jokin uusi harrastus, jossa voit ylittää itsesi? Sieltä voi löytyä myös uusia ystäviä.

 

[Misanthrop]

On taas sellainen olo ettei jaksais. Tekis mieli kiskaista iltalääkkeet x10 niin ei tarviis hajoilla taas huomenna arkea.

Ei mulla oo krapulaa enää Päinvastoin. Meni "vahingossa" koko pullo JD:tä ja geesi purple kushia, nyt ollaan ihan vitun seipäässä Niin ja aamulla pitäis selvitä töihin.

Löytyisikö näiden viestien välille jokin mystinen yhteys? ;)

 

[Deleted member 43587]

"You are not your job, you're not how much money you have in the bank. You are not the car you drive. You're not the contents of your wallet. You are not your fucking khakis. You are all singing, all dancing crap of the world".

Toki voi olla turhauttavaa, kun kokee ettei elämällä ole sisältöä ollenkaan. Ootko kysynyt itseltäsi mitä oikeesti haluat olla ja tehdä? Mitä haluat elämältä? Mikä tekee sut onnelliseksi? Kandee koittaa nauttia pienistä asioista. Esim. siitä, että sulla on aikaa (jos työt puuttuu). Moni elää elämäänsä opisklujen tai työn ehdoilla, stressaten aamusta iltaan ja päivästä toiseen. Moni potee huonoa itsetuntoa jos ei osaa samaistua yhteiskunnan asettamiin muotteihin. Kannattaa vaan pyrkiä sellaiseen elämään, joka tekee sut itsesi onnelliseksi, eikä vaikuta muihin negatiivisesti. Hanki jokin uusi harrastus, jossa voit ylittää itsesi? Sieltä voi löytyä myös uusia ystäviä.

Kiitos neuvoista, oikeasti. Oon kai aina ollut melko materiaalionnellinen; tämän olen todennut silloin, kun sitä on osunut kohdalle. Se vain olis niin helvetin kivaa ajella hienolla autolla. Tiedän kyllä, etten ole saamassa satojentonnien autoa ilman lottovoittoa ja se vituttaa. Onnelliseksi tekisi kai 2-3 ystävää, joita näkisin usein ja sellainen työ, että olis varaa nykyaikaiseen ~70 neliön asuntoon, ja missä esimies ei nipottaisi, kun näkee minun tarkistavan gmailin silloin tällöin - ei siis mikään 2000e/kk vuokrapaska. En myöskään haaveile henkilökohtaisesti syövän parantamisesta tai muusta mahtipontisesta saavutuksesta, vaan ihan vain miellyttävästä sisätyöstä. Pääasiassa haluaisin sosiaalisen elämän, siistin asunnon, siistin auton ja siistit vaatteet.

Erityisen turhauttavaa siinä, että mulla on aikaa, on just se, etten ole hyödyntänyt sitä. Joku tuotteliaampi tyyppi olis esim. laittanu itsensä ihan helvetin timanttiseen kuntoon. Omalla kohdallani tuota vaikeuttaa mm. psykomotorinen hidastuneisuus ja ilmeisesti ihan oma saamattomuus; jos en ole laittanut itseäni kuntoon, niin en kai ole halunnut sitä tarpeeksi. En myöskään usko, että naisia alkaisi tursuta ovista ja ikkunoista heti, kun olisin 80-kiloinen.

 

[BoxTrainer]

Mikä tällä hetkellä eniten vituttaa: Maanantai eli on tuntia pidempi duuni päivä, duuni joka ei kiinnosta pätkääkään, duunissa on paska palkka. Jotenkin tämmönen yleinen vitutus kerääntyy näin maanantaisin :D noh, onneks on suht helppoo työtä, mutta se on myös miinus, sillä tuppaa olemaan välillä tylsää kun ei ole tekemistä. Mut semmosia hetkiä varten on pakkis.

 

[zekip]

Vituttaa se että 3 1 elokuuta tulin kipeäksi ja huomenna salille pitkän tauon jälkeen. Vaikka huomenna jo pääsee niin silti vituttaa varma sarjapainojen lasku.

 

[Saqu90]

Vituttaa se että 3 1 elokuuta tulin kipeäksi ja huomenna salille pitkän tauon jälkeen. Vaikka huomenna jo pääsee niin silti vituttaa varma sarjapainojen lasku.

Ei varmaa lohduta mutta ite olin kans kipiä ja kahen viikon tauko. Sarjapainot laski iha kivasti varsinki mave penkki ja kyykky. Ei muutenkaa ollu kovin freesi olo jonka huomas jo lämppäreissä. Mut kyl ne sielt nousee takasi

 

[zekip]

Ei varmaa lohduta mutta ite olin kans kipiä ja kahen viikon tauko. Sarjapainot laski iha kivasti varsinki mave penkki ja kyykky. Ei muutenkaa ollu kovin freesi olo jonka huomas jo lämppäreissä. Mut kyl ne sielt nousee takasi

Jeps, kyllä ne parin viikon jälkeen taas palaa siihen mihin jäi