Komediasta en tiedä, mutta huvitti kerran kun olin menossa tekemään jalkaprässiä treenin aluksi. Prässissä olikin joku rasvaton aerobic-pimu tekemässä toistoja 35 kilolla. Hän huomasi mut ja kysyi olinko tulossa prässiin, johon vastasin että olin, mutta ei mitään kiirettä. Tyttö kysyi sitten, millaisia painoja käytän - haluaisinko kenties tehdä välissä. Sanoin aloittavani 85 kilolla. "Kahekskytviis?! No mä teen kyllä vähän pienemmillä painoilla," hän huudahti tyrmistyneenä. Venyttelin siinä sitten odotellessani prässin vapautumista. Lopetettuaan tyttö katseli kun lastasin vähän lisää painoja prässiin ja kysyi (katsoen minua kuin järkensä menettänyttä): "Mihin sä oikeen treenaat?" "En mihinkään, omaksi huvikseni," vastasin kummeksuen. Hän siitä sitten lähti (varmaan kohti lähentäjä-loitontajavemputinta), ja minä jäin naureskelemaan itsekseni. Tämä oli varmaankin oppikirjaesimerkki iik-mä-pelkään-isoja-lihaksia -naistyypistä?
Kaikista hauskinta on se, että 85 kg ei tosiaankaan ole yhtään mitään.. (paitsi minulle, amatöörille..)