Tytteli sanoi:
Eipä rupusten vuokrakerrostalojenkaan siivous mitään herkkua ollu...työaika oli 7-16, joka päivä lakastiin/pestiin isojen kerrostalojen joka ikinen porras ja lattia-ala (tästä piti kyllä huolen ah niin ihanat kyttääjätädit, tuli heti valitusta, jos nurkkaan oli jäänyt yksi hiekanmurunen:jahas: )
Muutaman kesän tein tuota hommaa, tuossa lukioikäisenä... Osin ihan jees, mutta nuo kyttääjätädit, voi hyvänen aika. Auta armias jos lomatuuraajana päätin tehdä hommat eri päivinä kuin vakituinen siivooja, esim. eräässä talossa oli sama pesenkö saunan maanantaina vai tiistaina kun vuoroja vasta keskiviikkona. Ensimmäisenä työviikkona jo törmäsin ihastuttavaan kyttääjätätiin, kun tiistaina painelin saunaa pesemään. Pukuhuoneen pöydällä oli lappu tyyliin "
tiedän, ettei saunaa ole pesty, sauna on pestävä joka viikko tai otan yhteyttä firmaan tai jotain sinnepäin, tuota hilpeystasoa kuitenkin. Ajattelin, että jahas, ja menin tekemään duunin. Mistäkö tämä täti asian tiesi niin tarkkaan? No, kun siinä lauteita nostelin niin huomasin. Täti ilmeisesti käytti koffin kolmosta saunajuomana, koska lauteiden alle oli läntätty pullosta irrotettu etiketti, jonka sitten jynssäsin pois. Tätsy oli tietty käynyt kurkistamassa, että onkos se siivoojanplanttu käynyt hoitamassa duuninsa. Kuulemma teki tätä vakisiivoojallekin. Ihastuttavaa. :D
Niin no, mä laitoin sitten siihen tulikivenkatkuisen lapun alakulmaan, että kiitos neuvosta, tiedän kyllä siivota saunan, mutta saatan tehdä asiat eri järjestyksessä kuin vakituinen siivoojanne. Hyvä etten hymynaamaa piirtänyt, piruuttani. Tämän jälkeen kanssakäyminen kyseisen tädin kanssa oli hiljaisempaa, ei tullut lappuja enää, vain niitä etikettejä lauteiden alle...
Niin, ja yksi ikävystyttävimmistä työnakeista oli aikanaan Pariisin Disneylandissa... Duuniosastoni oli parkkipaikka, eli siis lipunmyyntiä, neuvontaa, kaikenlaista sellaista. Ihan ok. Mutta auta armias jos napsahti nakki valvoa sellaista... mikähän se on, ei rullaporras kun meni tasaista maata pitkin. No niitä mitä on lentokentilläkin, jos ei jaksa kävellä niin liikkuva matto. Tehtävänä oli kävellä parkkipaikan päästä päähän sitä matonvierustaa, niitä oli useampi pätkä, ja vahtia, että ne toimivat. Jos oli pysähtynyt, niin avaimella pistää käyntiin taas. Kävellä, vahtia, käynnistää, kävellä, vahtia, käynnistää. Aivot olivat jo puolessavälissä vuoroa melko lamaantuneet. Se hyvä puoli kyllä, ettei tarvinnut miettiä mistä saisi aerobista liikuntaa sille päivälle...