Tuolla
http://en.wikipedia.org/wiki/Antioxidant viitataan tutkimukseen, jossa havaittiin 1000 mg (per päivä varmasti vaikkei erikseen mainitakaan) C-vitamiiniannostuksen vaikuttavan negatiivisesti harjoituksesta palautumiseen. Toisessa tutkimuksessa pienempien (ei mainittu mg) määrien havaittiin auttavan palautumista. (Ja siis wikipedia-artikkeli liittää tuon palautumisen juuri anti/pro-oksidatiivisiin vaikutuksiin.)
Hiirillä tehtyjä sekalaisia antioksidanttikokeita (näissä voi kyllä olla aivan liioitellut annostukset, ei tiedä yhtään):
http://www.futurepundit.com/archives/004475.html (aiheutti sydänongelmia),
http://www.news.cornell.edu/releases/June04/selenium.diabetes.ssl.html (altisti insuliiniresistenssille eli II tyypin diabetekselle)
Hankala löytää mitään tarkkoja määriä, mutta siihen on varmasti syynsä eli ei voida tehdä kokeita ihmisillä käyttäen annoksia, joiden voidaan jo lähtökohtaisesti olettaa olevan haitallisia. Vaikka tarkkoja arvoja ei voisikaan löytää, ohjenuorana voi käyttää päivittäisiä saantisuosituksia ja voitaneen (erittäin pätevää argumentointia, myönnän) sanoa, että haitallisuus alkaa saantisuositusten moninkertaistamisesta.
IMHO hyvä asia on se, että noi potentiaaliset haitat piilevät teollisissa vitamiinivalmisteissa eivätkä hedelmissä, marjoissa ja sen sellaisissa joista saat x potenssiin y kpl muutakin hyödyllistä komponenttia kuin A/B/C/D/E/K/seleeni ja kaverit. On vieläpä tosi hyvänmakuinen setti kun heittää kulhoon banaania, päärynää, mandariinia, viinirypäleitä tms tai sitten pienempi annos jotain puolukoita, mustikoita, mustaviinimarjoja, vadelmia jne sekaisin.. jos kammoaa noita hedelmäsalaatin hiilareita. Eikä pitäis jäädä mitään puutoksia tai tarpeita vedellä "Your #1 Mega Duty Vitamin Blaster Capsule, a year's worth of everything in just one tiny package!"-henkisiä tuotteita.
