Korkeakoulupolitiikka on kyllä ihan käsittämätöntä. Periaatteessa kaikille ikäluokan ruotsinkielisille löytyy korkeakouluopiskelupaikka. Tämä johtaa korkeakoulututkinnon inflaatioon, sillä tutkintovaatimukset suhteutuu kouluissa opiskelijoiden tasoon. Sinällään ruotsinkielisissä kouluissa on toki erittäin fiksuja opiskelijoita, mutta koska sisään pääsee myös ne ruotsinkieliset, jotka eivät suomenkielisinä pääsisi mihinkään korkeakouluun (ainakaan pääkaupunkiseudulla), on opiskelijamateriaalin keskitaso alhaisempi kuin sekakielisissä kouluissa. Paljon kertoo esimerkiksi se, että KORKEAkoulu Hankenilla matikan kokeessa saa olla lunttilappu mukana eikä tentti muutenkaan ole vaatimustasoltaan verrattavisssa kadun toisella puolella olevan HSE:n vastaavaan tenttiin. Havaintoni tästä kaikesta perustuu siihen, että opiskelen Hankenilla.
Voin kyllä suositella Hankenia kaikille kauppatieteistä kiinnostuneille ja etenkin suomenkielisille, sillä uuden kielen oppimisesta ei ole mitään haittaa eikä opettajien pätevyydessä ole mitään moitittavaa ja he ovat kaiken lisäksi kiinnostuneita siitä, että oppilaat todella oppivat asioita, toisin kuin esim. Stadin oikiksessa, josta minulla on myös kokemusta.
Onhan se toki syrjimistä, kun esim. Hankenille on suomenkielisille kielikoe, mutta ruotsinkielisille ei ole kielikoetta suomenkielisessä kauppiksessa. Kielikoetta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos on suorittanut esimerkiksi korkeakoulussa ruotsin kieltä osoittavan kokeen (virkamiesruotsi) arvosanalla hyvät tiedot.
elämäni vaativin urakka nuo kurssit, varmaan joku kohtalotoveri voi kompata. Oikeasti tuo oli kun olisi kivirekeä vastatuuleen vetänyt.
mutta tulin niin iloiseksi saadessani lukea näin huoliteltua kielikokeita käsittelevää tekstiä. :D
Täytyy muistaa toistaa jatkossakin.
