Tämä kirjoitus on oma mielipide asiasta eikä sen kanssa tarvitse olla samaa mieltä. En tiedä onko:wanha: mutta laitetaan varuulta.
Tämän kuluneen viikon aikana tehty uutisointi näistä kahdesta tapauksesta on pistänyt vähän miettimään. Periaatteessa sekä kidnappausyrityksellä että tönimistapauksella on samankaltaisuutta: niistä on yhtä vähän näyttöä. Silti uutisointi näistä kahdesta on täysin erilaista. Vertaillaanpa hieman:
Somalitytön tönimiselle ei löydy todistajia vaikka väkeä ilmeisesti oli paikalla, kuten myöskään lapsen kindappausta kukaan ei ole tullut vahvistamaan. Kummastakaan ei löydy valvontakamera-kuvaa. Molemmissa tapauksissa tekijöiden tuntomerkit ovat heikkoja. Eli loppujen lopuksi on vain näiden kahden ihmisen kertomukset tapahtumista.
Kuitenkin somalitytön tapaus on saanut valtavaa huomiota tällä kuluneella viikolla. Siitä on tehty esimerkki suomalaisten rasistisuudessa. HS ja muut lehdet kertovat RASISTI-Suomesta ja aamutv-ohjelmissa kauhistellaan täällä vellovaa ulkomaalaisvastaisuutta. Yhdessä blogissa tytön tönimistä verrattiin Talebanien toteuttamaan tyttöjen hyväksikäyttelyyn ja happojen heittämiseen kasvoille.
Kidnappausjutussa taas isoäidin tarinaan suhtaudutaan epäileväisesti. Lehtiartikkeleissa korostetaan tapauksen olevan epätodennäköinen, ja vaikka se olisi tapahtunut se oli vain yksittäistapaus. Sitä oikein hierotaan lukijan naamaan:D.
Miksi siis toisen ihmisen sana on painavampi? Miksi somalitytön tarina on täysin totta kun taas "mummelin", kuten kaapeli kiltisti muotoili, tarina on vain keksittyä? Miksi tönimistapauksessa tapahtunutta yleistetään mutta kidnappausyritys korostetaan olevan yksittäistapaus?
Tässä tönimis-keisissä on se ongelma, että tönijän versiota tapahtuneesta ei olla kuultu. Stadissa liikkuvana tiedän siellä olevan hyvin paljon törkeitä ihmisiä ja monet tuijottavat omaan napaansa. Juuri töistä tuleva tai kenties krapulainen äijä ei välttämättä ole kaikkein kivoin tuttavuus. Myös avohoitopotilaita liikkuu kyllä siellä ihan vapaana. Tyttö oli ilmeisesti tunkenut sisään muiden tullessa ulos. Oma arvaukseni on, että äijä on kiukuspäissään, krapulassaan tai mielenterveysongelmissaan törmännyt tyttöön tai ehkä sitten kunnolla työntänyt tätä ja heittänyt kehiin tämän apina-kommentin. Olen usein kuullu levottomasti käyttäytyviä skidejä kutsuttavan apinoiksi, joten en itse rankkaisi heittoa suorilta käsin rasistiseksi. Mutta tämä on vain oma arvio tapahtuneesta. Ennen kuin tämä äijä kertoo oman versionsa voidaan vain heitellä näitä oletuksia ilmaan. Tyyppi on kuitenkin leimattua näiden "suvaitsevaisten" toimesta niin tehokkaasti rasistiksi näin lyhyessä ajassa, että en usko hänellä olevan haluja tulla julkisuuteen :D. Tapaus on kyllä perseestä ja se pitäisi selvittää, mutta kaikki maahanmuuttajien kokemat vastoinkäymiset eivät ole rasismia.
Itseä hämmästyttää tämä lapsenryöstö-jutun jälkipyykki. Samat ihmiset, jotka olivat keskustelupalstoilla yleistämässä tönimistapausta jolle ei ole mitään todisteita tytön sanaa lukuunottamatta, ovat nyt väittämässä "mummelia" höperöksi ja epäilevät kaiken takana olevan ennakkoluuloja ja muuta paskaa. On turha ruveta leimaamaan mitään kansanryhmiä tapauksen takia, mutta sitä ei nyt ollakkaan tehty. Itse olisin valmis kyllä uskomaan jutun olevan totta lapsen isän lähettettyä viestinsä HS:n sivuille, mutta se on vain oma mielipide.
Selvää on että näihin kahteen uutiseen suhtaudutaan hyvin eri tavoin mediassa riippuen maahanmuuttajien rooleista niissä. Voisiko molempaan tapaukseen suhtautua samanarvoisesti ja unohtaa ihonvärin niistä edes hetkeksi? Voisivatko lehdet uutisoida tapauksista niiden ansaitsemilla painoarvoilla ja olla suurentelematta tai vähättelemättä niitä pelkästään pelkästään tekijöiden ihonvärin takia?
Tytön tönäisy juna-asemalla ei ansaitse viikon verran palstatilaa ja suomalaisten rasisteiksi leimaamista vain, koska tyttö sattuu olemaan maahanmuuttaja, eikä lapsen kidnappausyritys ansaitse vähättelyä ja maton alle lakaisua lehdistön toimesta kidnappaajien taustojen takia.