- Liittynyt
- 26.7.2003
- Viestejä
- 18 162
Yksi asia mitä olen lähiaikoina funtsinut on vastuksen määrän ja suunnan suhde liikerataan.
Hauiskääntö seisten tangolla on hyvä esimerkki. Alkuasennosta kun lähdetään nostamaan niin kyynärvarsien ollessa vaakatasasossa liike on raskaimmillaan hauiksille. Loppua kohden kun kyynärvarsi menee kohti pystysuoraa asentoa vastus pienenee ja lopussa kyynärvarsien ollessa pystyssä haboille ei tule juuri mitään rasitusta. Mitä jos koko liikkeen ajan olisi rasitusta ja lopussa vielä vähän enemmän, kasvaisiko haba paremmin? Tämän asian takiako leuanveto on kuningas hauisliike EMG-aktiivisuuksien valossa, koska siinä haba työskentelee täysillä koko liikeradan ja yläasennossa täysin supistuneena on kova vastus kun koko kropan paino yrittää vetää käsiä suoraksi? (Toinen teoria on liittyen EMG-aktiivisuuteen on että lihakset työskentelee leuanvedossa yhdessä ja pystyy tästä yhteispelistä johtuen supistumaan kovemmin kuin eristettynä. Sama idea kuin että puristaessa tankoa kovaa mahdollistaa kovemman aktivoinnin myös muissa lihaksissa.)
Tai mites rintalihas punnerrusliikkeiden loppuasennossa, sillä ei ole juuri vastusta täysin supistuneessa asennossa kun kädet on kohtisuoraan poispäin maan vetovoiman suunnasta. Vastus pitäisi lopussa kohdistua sivuille eli pitäisi jännittää rintalihoja kovasti ettei kädet lähde leviämään. Ainut liike mikä tulee mieleen on pec-dec missä vastuksen suunta muuttuu ja yrittää loppuasennossa repiä käsiä sivulle. Onko Pec-Dec itseasiassa nerokas laite? Entäs vipunostot sivulle kp vs taljassa. Taljassa vastuksen suunta tuntuu järkevämmältä kun heti alkuasennosta lähtien on täysi vastus kehissä kun taas käkkäreillä ei alussa juuri mitään vastusta ja kasvaa kunnes kädet on vaakatasossa. Sitten on myös sivuviparikoneita olemassa missä vastuksen suunta muuttuu ja on kokoajan kohtisuoraan sivuolkapään työtä vastaan kun akseli kiertyy.
Arthur Jones Nautilus laitteillaan yritti juuri tuota että koko liikeradan olisi rasitus päällä ja muuttuisi voimakäyrän mukaisesti. Hammer Strength ym. vipuvarsimasiinat yrittää myös seurata tuota voimakäyrää (esim. rintapunnerruksessa lopussa enemmän vastusta). Tuo vastuksen kasvattaminen suhteessa liikerataan on lähes kaikissa liikkeissä helppoa esim. vetokumeilla, mutta suunnan muuttamiseen pystyy vaan masiinat. Ite olen vankka vapaiden painojen kannattaja ja niillä on omat paremmat puolet masiinoihin verrattuna, esim. vapaa luonnollinen liikerata ja tukihasten aktivaatio. Silti mielenkiintoista onko näillä asioilla merkitystä lihaskasvuun ja voimaan.
Kävisi itseasiassa järkeen että noilla asioilla on jotain merkitystä kehitykseen. Mielipiteitä asiasta? Tietääkö/löytääkö kukaan mitään tutkimuksia aiheesta?
Pitäisi tehdä sivuolkapäätutkimus isoilla ryhmillä missä toinen ryhmä tekee vipareita kässäreillä ja toinen masiinalla.
Hauiskääntö seisten tangolla on hyvä esimerkki. Alkuasennosta kun lähdetään nostamaan niin kyynärvarsien ollessa vaakatasasossa liike on raskaimmillaan hauiksille. Loppua kohden kun kyynärvarsi menee kohti pystysuoraa asentoa vastus pienenee ja lopussa kyynärvarsien ollessa pystyssä haboille ei tule juuri mitään rasitusta. Mitä jos koko liikkeen ajan olisi rasitusta ja lopussa vielä vähän enemmän, kasvaisiko haba paremmin? Tämän asian takiako leuanveto on kuningas hauisliike EMG-aktiivisuuksien valossa, koska siinä haba työskentelee täysillä koko liikeradan ja yläasennossa täysin supistuneena on kova vastus kun koko kropan paino yrittää vetää käsiä suoraksi? (Toinen teoria on liittyen EMG-aktiivisuuteen on että lihakset työskentelee leuanvedossa yhdessä ja pystyy tästä yhteispelistä johtuen supistumaan kovemmin kuin eristettynä. Sama idea kuin että puristaessa tankoa kovaa mahdollistaa kovemman aktivoinnin myös muissa lihaksissa.)
Tai mites rintalihas punnerrusliikkeiden loppuasennossa, sillä ei ole juuri vastusta täysin supistuneessa asennossa kun kädet on kohtisuoraan poispäin maan vetovoiman suunnasta. Vastus pitäisi lopussa kohdistua sivuille eli pitäisi jännittää rintalihoja kovasti ettei kädet lähde leviämään. Ainut liike mikä tulee mieleen on pec-dec missä vastuksen suunta muuttuu ja yrittää loppuasennossa repiä käsiä sivulle. Onko Pec-Dec itseasiassa nerokas laite? Entäs vipunostot sivulle kp vs taljassa. Taljassa vastuksen suunta tuntuu järkevämmältä kun heti alkuasennosta lähtien on täysi vastus kehissä kun taas käkkäreillä ei alussa juuri mitään vastusta ja kasvaa kunnes kädet on vaakatasossa. Sitten on myös sivuviparikoneita olemassa missä vastuksen suunta muuttuu ja on kokoajan kohtisuoraan sivuolkapään työtä vastaan kun akseli kiertyy.
Arthur Jones Nautilus laitteillaan yritti juuri tuota että koko liikeradan olisi rasitus päällä ja muuttuisi voimakäyrän mukaisesti. Hammer Strength ym. vipuvarsimasiinat yrittää myös seurata tuota voimakäyrää (esim. rintapunnerruksessa lopussa enemmän vastusta). Tuo vastuksen kasvattaminen suhteessa liikerataan on lähes kaikissa liikkeissä helppoa esim. vetokumeilla, mutta suunnan muuttamiseen pystyy vaan masiinat. Ite olen vankka vapaiden painojen kannattaja ja niillä on omat paremmat puolet masiinoihin verrattuna, esim. vapaa luonnollinen liikerata ja tukihasten aktivaatio. Silti mielenkiintoista onko näillä asioilla merkitystä lihaskasvuun ja voimaan.
Kävisi itseasiassa järkeen että noilla asioilla on jotain merkitystä kehitykseen. Mielipiteitä asiasta? Tietääkö/löytääkö kukaan mitään tutkimuksia aiheesta?
Pitäisi tehdä sivuolkapäätutkimus isoilla ryhmillä missä toinen ryhmä tekee vipareita kässäreillä ja toinen masiinalla.
