Valtiotieteelliseen?

[Kalypso]

No niin, valtsikalle ei vielä ollut omaa threadia, mutta nyt on. Palstan valtiotieteilijät, asiantuntemustanne tarvitaan! Itse olen ajatellut keväällä pyrkiä alaa opiskelemaan, mutta kysymyksiä on vielä vaikka kuinka. ;)

Sisäänpääsy ei ilmeisesti ole ihan helpoimmasta päästä ja isoon luku-urakkaan olenkin varautunut. Mutta ongelmaksi muodostuu myös se, että niitä laitoksia (onko oikea termi..?) on monta. On valtio-oppia, viestintää, poliittista historiaa, kansantaloustiedettä jne jne. Onko joihinkin paljon helpompi/vaikeampi päästä sisään kuin muihin? Kuulemani mukaan kansainvälisen politiikan ja viestinnän laitoksille on ainakin Helsingin yliopistossa kova tunku... (Helsinkiin siis olen itse aikeissa pyrkiä). Mitä laitoksia suosittelette?

Mitä mieltä olette valmennuskursseista pyrkimisen yhteydessä? Onko lähes pakollinen vai selviääkö ilmankin? Tai riittääkö esim. vastaustekniikkamateriaalien osto ja muuten itsenäistä lukemista? Entä jos tekee töitä samalla?

Sitten tärkeä kysymys: vaihtelua eri laitosten välillä lienee paljon, mutta minkälaiset työllistymismahdollisuudet valtsikasta on? Onko jotain "varmaa" reittiä hyvään työpaikkaan tai ehkä toinen tapa miten päätyy helposti kortistoon? Ja minkälaisiin tehtäviin valtsikasta ylipäätään valmistuu? (Paitsi ehkä poliitikoksi? )

Entä itse opiskelu? Onko mitään erityispiirteitä muihin aloihin verrattuna? Massaluentoja varmaan ainakin paljon, entä pienryhmäopetus tms?

Tässä nyt olivat ehkä tärkeimmät kysymykset. Kaikki muukin tieto alaan liittyen on tietysti tervetullutta! Kiitos.

 

[Eggman]

No niin, valtsikalle ei vielä ollut omaa threadia, mutta nyt on. Palstan valtiotieteilijät, asiantuntemustanne tarvitaan! Itse olen ajatellut keväällä pyrkiä alaa opiskelemaan, mutta kysymyksiä on vielä vaikka kuinka. ;)

Sisäänpääsy ei ilmeisesti ole ihan helpoimmasta päästä ja isoon luku-urakkaan olenkin varautunut. Mutta ongelmaksi muodostuu myös se, että niitä laitoksia (onko oikea termi..?) on monta. On valtio-oppia, viestintää, poliittista historiaa, kansantaloustiedettä jne jne. Onko joihinkin paljon helpompi/vaikeampi päästä sisään kuin muihin? Kuulemani mukaan kansainvälisen politiikan ja viestinnän laitoksille on ainakin Helsingin yliopistossa kova tunku... (Helsinkiin siis olen itse aikeissa pyrkiä). Mitä laitoksia suosittelette?

Mitä mieltä olette valmennuskursseista pyrkimisen yhteydessä? Onko lähes pakollinen vai selviääkö ilmankin? Tai riittääkö esim. vastaustekniikkamateriaalien osto ja muuten itsenäistä lukemista? Entä jos tekee töitä samalla?

Sitten tärkeä kysymys: vaihtelua eri laitosten välillä lienee paljon, mutta minkälaiset työllistymismahdollisuudet valtsikasta on? Onko jotain "varmaa" reittiä hyvään työpaikkaan tai ehkä toinen tapa miten päätyy helposti kortistoon? Ja minkälaisiin tehtäviin valtsikasta ylipäätään valmistuu? (Paitsi ehkä poliitikoksi? )

Entä itse opiskelu? Onko mitään erityispiirteitä muihin aloihin verrattuna? Massaluentoja varmaan ainakin paljon, entä pienryhmäopetus tms?

Tässä nyt olivat ehkä tärkeimmät kysymykset. Kaikki muukin tieto alaan liittyen on tietysti tervetullutta! Kiitos.

Empä osaa vastata yhteenkään kysymykseen, mutta maanantaista alkaen pitäs tuolla Helsingin valtiotieteellisessä aloittaa opiskelut. Aineena on kansantaloustiede. Eli toivottavasti tiiän vähän ajan päästä jotain.

 

[Amaryllis]

Valtsikassahan on aika monennäköistä sakkia: on poliittisia broilereita, kehitysmaatutkimushippejä, uraputkeen halajavia kansantaloustieteilijöitä, wannabe-journalisteja, trendikkäitä imagolasiälykköjä... Olen itse valmistumassa eräältä Helsingin valtsikan enemmän suositulta laitokselta ja kyllä opiskelukaverien puheiden perusteella keskiverto valtsikalainen tekee vähän kaikkea: suurin osa on jossain vaiheessa ainakin freelancer-juttuja kirjoitellut lehtiin, ollut jossain roolissa tutkimushommissa, toiminut järjestöissä, virastoissa, ottanut kantaa ajankohtaisiin asioihin jne. Eli VTM-tutkinnolla saa periaatteessa aika laajaan tehtäväkirjoon valmiuksia ja sivuainevalinnoilla (pääainettahan ei ole kuin reilu puolet tutkinnosta, loput on sitten sivuaineita (valtsikasta tai muualta), kieliopintoja, yleisopintoja jne.) saa vielä enemmän tehtyä tutkinnosta itsensä näköisen. Valtsikalaisia työllistyy todella paljon viestintäalalle, järjestöihin, valtiolle, kuntiin papereita pyörittelemään, mutta myös yrityspuolelle vastaaviin tehtäviin, tai esim. henkilöstöhallintoon. Omalla, ja monien muidenkin kohdalla on käynyt niin, etten minä ole erityisesti valinnut mitään urapolkua, vaan työ valitsi minut ja koska tutkinto on aika yleispätevä, niin ei sitä samaa p*skaa tarvi vääntää elämänsä loppuun asti vaan voi vaihtaa ihan toisiin hommiin. Työllistyminen on käsittääkseni ihan hyvällä tasolla, kannattaa katsoa jos valtsikan sivuilta löytyisi jotain tilastontynkää.

Helpointa valtsikan pääaineita on varmaankin lähestyä etsimällä niitä pääsykoekirjoja kätösiinsä ja pläräilemällä. Kannattaa myös käydä valtsikan webbisivuilla http://www.valt.helsinki.fi/

Itse pidän valmennuskurssia hyvänä pohjana ainakin ensimmäistä kertaa pyrkiessä, ja valtsikalla homma on kuin laittaisi rahaa pankkiin, koska valtsikalla on oma laadukas valmennuskurssiyritys Kannustin, jonka kursseja voin suositella lämpimästi. Olin muistaakseni itse osa-aikatöissä ja myös opiskelin toisaalla pääsykokeisiin luvun kanssa samaan aikaan - onnistui ihan ok, tosin tämähän on aina itsestä kiinni.

Massaluentoa ja kirjatenttiä on aika paljon, mutta tiedekunnasta riippuen myös enemmän tai vähemmän niitä muita opiskelumuotoja. Pienillä ja notkeilla laitoksilla kuten viestinnällä on paljonkin kaikkea kokeilevaa metodia, suurilla ja konservatiivisilla (valtio-oppi) sitten vähemmän. Mitä tulee opiskelijaelämään, niin valtsikan opiskelijoilla on todella aktiiviset pääainejärjestöt sekä muita aktiviteetteja. Valtsikalla on myös kaksi laadukasta opiskelijalehteä (valittu lukuisia kertoja kummatkin näistä opiskelijalehtien parhaimmistoon): viestinnän opiskelijoiden Groteski ja yhteisvaltsikalainen Tutkain.

 

[Jusander]

No niin, valtsikalle ei vielä ollut omaa threadia, mutta nyt on. Palstan valtiotieteilijät, asiantuntemustanne tarvitaan! Itse olen ajatellut keväällä pyrkiä alaa opiskelemaan, mutta kysymyksiä on vielä vaikka kuinka. ;)

Sisäänpääsy ei ilmeisesti ole ihan helpoimmasta päästä ja isoon luku-urakkaan olenkin varautunut. Mutta ongelmaksi muodostuu myös se, että niitä laitoksia (onko oikea termi..?) on monta. On valtio-oppia, viestintää, poliittista historiaa, kansantaloustiedettä jne jne. Onko joihinkin paljon helpompi/vaikeampi päästä sisään kuin muihin? Kuulemani mukaan kansainvälisen politiikan ja viestinnän laitoksille on ainakin Helsingin yliopistossa kova tunku... (Helsinkiin siis olen itse aikeissa pyrkiä). Mitä laitoksia suosittelette?

Mitä mieltä olette valmennuskursseista pyrkimisen yhteydessä? Onko lähes pakollinen vai selviääkö ilmankin? Tai riittääkö esim. vastaustekniikkamateriaalien osto ja muuten itsenäistä lukemista? Entä jos tekee töitä samalla?

Sitten tärkeä kysymys: vaihtelua eri laitosten välillä lienee paljon, mutta minkälaiset työllistymismahdollisuudet valtsikasta on? Onko jotain "varmaa" reittiä hyvään työpaikkaan tai ehkä toinen tapa miten päätyy helposti kortistoon? Ja minkälaisiin tehtäviin valtsikasta ylipäätään valmistuu? (Paitsi ehkä poliitikoksi? )

Entä itse opiskelu? Onko mitään erityispiirteitä muihin aloihin verrattuna? Massaluentoja varmaan ainakin paljon, entä pienryhmäopetus tms?

Tässä nyt olivat ehkä tärkeimmät kysymykset. Kaikki muukin tieto alaan liittyen on tietysti tervetullutta! Kiitos.

Tarkennas hieman, ootko hakemassa lukemaan nimenomaan valtio-oppia vai jotain muuta ainetta valtio/yhtk -tieteellisessä tiedekunnassa. Valtio-oppi on oma tieteenalansa (likipitäen sama kuin politiikantutkimus), ja valtiotieteellinen tiedekunta taas "kattorakenne", jonka sisällä on ties kuinkamonta eri ainetta.

 

[Kalypso]

Tarkennas hieman, ootko hakemassa lukemaan nimenomaan valtio-oppia vai jotain muuta ainetta valtio/yhtk -tieteellisessä tiedekunnassa. Valtio-oppi on oma tieteenalansa (likipitäen sama kuin politiikantutkimus), ja valtiotieteellinen tiedekunta taas "kattorakenne", jonka sisällä on ties kuinkamonta eri ainetta.

Alunperin olin ajatellut nimenomaan politiikan tutkimusta lähteä opiskelemaan, mutta kun vähän tarkemmin aloin eri vaihtoehtoja tutkailemaan niin näyttää siltä, että päätös on vaikeampi. Tällä hetkellä pähkäilen ehkä lähinnä politiikan tutkimuksen, maailmanpolitiikan tutimuksen ja poliittisen historian välillä. Tosin muihin en vielä ole kovin tarkasti tutustunutkaan niin ehkä sieltä vielä jotain kiinnostavaa löytyy.

Olen muuten ymmärtänyt, että poliittinen historia antaisi erittäin hyvät yleiset valmiudet monenlaisiin tehtäviin ja työllistymisprosentti sieltä olisi korkea (jopa verrattuna muihin valtsikan aloihin). Pitäneekö paikkansa?

 

[Jusander]

Alunperin olin ajatellut nimenomaan politiikan tutkimusta lähteä opiskelemaan, mutta kun vähän tarkemmin aloin eri vaihtoehtoja tutkailemaan niin näyttää siltä, että päätös on vaikeampi. Tällä hetkellä pähkäilen ehkä lähinnä politiikan tutkimuksen, maailmanpolitiikan tutimuksen ja poliittisen historian välillä. Tosin muihin en vielä ole kovin tarkasti tutustunutkaan niin ehkä sieltä vielä jotain kiinnostavaa löytyy.

Olen muuten ymmärtänyt, että poliittinen historia antaisi erittäin hyvät yleiset valmiudet monenlaisiin tehtäviin ja työllistymisprosentti sieltä olisi korkea (jopa verrattuna muihin valtsikan aloihin). Pitäneekö paikkansa?

Oot ilmeisesti Helsingin yliopistoon hakemassa? Itse opiskelen Jyväskylässä (pääaine on suomen historia, mutta valtsikasta on aineopinnot lopuillaan). Mun mielestä ei oo hirveesti väliä, haetko opiskelemaan valtio-oppia, pol. historiaa tai kv. politiikkkaa. Tutkimuskohteet ovat kaikissa melko samoja, samoin käytetyt metodit ja suurin osa oppikirjoistakin. Erot löytyy lähinnä näkökulmassa tutkimuskohteeseen. Jos valtio-oppia aattelet, niin ei kannata Jyväskylän laitosta unohtaa. Se on tällä hetkellä Suomen akatemian huippututkimusyksikkö ja opetus on senmukaisesti laadukasta ja vaihtelevaa.

Tosta työtilanteesta en osaa sanoa, mutta käsittääkseni pol. historia ei anna pätevyyttä opettajaksi. Varmaan muilta sektoreilta töitä kyllä löytyy.

 

[Ursula]

Tosta työtilanteesta en osaa sanoa, mutta käsittääkseni pol. historia ei anna pätevyyttä opettajaksi. Varmaan muilta sektoreilta töitä kyllä löytyy.

Kyllä se antaa opettajan pätevyyden, pitää vain suorittaa parilla kirjatentillä antiikit ja keskiajat yleisen historian laitokselle. Muuten samat säännöt kuin humanistihistorian puolelta opettajiksi haluaville. Yksi pol. hissaa lukeva kaveri harkitsi hissanopettajan hommia ja häneltä kuulin tuosta (tai siis oppaasta luettiin). Toimittajana se tosin on ainakin tällä hetkellä, ei hankkinut opettajan pätevyyttä vaikka olisi saanut laitokseltaan.

Näin siis ainakin Helsingissä.

 

[Pacem]

Mikäli ajatellaan työllistymistä tulevaisuudessa, suositusjärjestys neljän kovimman osalta on seuraava:
Kansantaloustiede
Viestintä
Valtio-oppi
Poliittinen historia

Kansantaloustiede on yliopiston puolella erittäin matemaattista verrattuna HSE:hen (HKKK). Jos et ole kirjoittanut pitkästä matikasta Magnaa (C varauksin) tai parempaa, niin voisin suositella jättämään väliin. Ellet sitten ole yhtäkkiä innostunut matematiikasta poikkeuksellisen paljon. Muuten kansantaloustiede kyllä tarjoaa oikein hyvät eväät työmarkkinoille. Sivuaineopintoja pystyy ottamaan HKKK:n puolelta. En muista tarkkaan mitä rajoituksia tässä oli. Piirrellään kivoja käppyröitä ja sen semmoista.

Viestintä on erittäin mielenkiintoista, ja kuten tuossa joku sanoikin, opetusmetodit ovat myös "kokeilevat" pääaineopiskelijoille. Muutama tylsä kurssikin joukosta löytyy, ne käsittelevät viestinnän oppihistoriaa (sosiologiaa, semantikkaa yms.). Viestintä-alan ammattilaisille on tarjolla mielenkiintoista puuhaa työmarkkinoilla. Ongelmana tosin on se, että viestintää opetetaan nykyään vähän joka paikassa. Niinpä hakijoita on vapaita työpaikkoja kohtaan aivan liikaa. Tosin Helsingin yliopistosta VTM:n paperit viestinnästä on silti aika kova juttu vs. N.N. ammattikorkean mediaopiskelulinja.

Valtio-opin laitokselta löytyykin sitten yleinen valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja sekä kansainvälisen politiikan linja (uudelta nimeltään maailmanpolitiikan linja). Yleinen linja käsittelee asioita kuten suora demokratia vs. edustuksellinen demokratia, ja lähentelee poliittista filosofiaa. En suosittele. Hallinon ja org. tutkimus on käytännönläheisin, mutta aika tylsä linja. Keskittyy siis pääosin julkishallintoon ja organisaatioihin. Mahdollinen duuni: julkishallinnon konsultti, hallinnon kehittämisen tehtävät yms. Sopii pragmaatikoille. Maailmanpolitiikan linja haarautuu kolmeen "polkuun": rauhan- ja konfliktintutkimus (ituhippilinja, tänne jos haluat pelastaa maailman, erityisesti sen 3. maailman), ulkopolitiikan ja diplomatian linja (kaikkein kiinnostavin) sekä Heikki Patomäen äpärälapsilinja globaali poliittinen talous ja globaali hallinta. Periaatteessa viimeinen linjakin voisi olla mielenkiintoinen, mutta kun tämä Attacin puheenjohtaja tuntuu ajavan jotain omaa agendaansa kyseisen linjan kanssa. Ei kiitos. Muutenkin maailmanpolitiikan linja ja koko laitos pilattiin tutkinnonuudistuksen yhteydessä. Uudet opiskelijat joutuvat valitsemaan pää-aineensa (sekä linjan) valintakokeen yhteydessä. Uusi tutkintorakenne käytännössä poistaa pääaineopinnoista akateemisen vapauden, ts. joudut lukemaan koulumaisesti tietyt kurssit, ilman valinnanvapautta.

Helsingin valtio-opin laitokselta valmistuneet sijoittuvat erilaisiin tehtäviin julkiselle ja yksityiselle puolelle, ja oman käsityksen mukaan melko hyviin asemiin. Mikäli aiot diplomaattiuralle, on valinta aika selkeä. Valtio-oppi -> kv. politiikka -> ulkopol. ja diplomatian linja ja tästä sitten KAVAKU hakuun Ulkoministeriön puolelle.

Poliittinen historia. Kiinnostavaa lukea, mutta ei mitään hajua, mihin tämä pää-aine sinällään valmistaa. Hissanmaikka ja toimittaja sekä tiedottaja mahdollisia duuneja viestintäopintojen kanssa.

Kaikki muut aineet kannattaakin sitten unohtaa:
Kehitysmaatutkimus (ei missään nimessä)
Käytännöllinen filosofia (ei missään nimessä)
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia (ei missään nimessä)
Sosiaalipolitiikka (jos haluaa kunnalle ehkä mahd. valtiolle, niin sitten tuonne, eli ei)
Sosiaalityö (sama kuin yllä)
Sosiaalipsykologia (HR alaan suuntautuvalle ihmiselle EHKÄ)
Sosiologia (ei missään nimessä)
Tilastotiede (jos tykkäät hirveästi numeroista ja sanoista kuten moodi ja mediaani, niin sitten)

Disclaimer: Yllä olevat täysin subjektiivisia mielipiteitä laitoksista/linjoista, kannattaa kysellä myös muilta ihmisiltä. Itse olen kylmä (neo)realisti vailla mitään kiinnostusta 3. maailman asioihin.

EDIT: Tuota opinto-opasta kannattaa kahlata läpi, saa jonkinlaista kuvaa opinnoista http://www.valt.helsinki.fi/blogs/opas/

 

[Kampela]

Lyhyesti ja ytimekkäästi: En suosittele. :2:

Syy: VTM/YTM on yliopistomaailman väliinputoaja. Koulutus antaa paljon "perspektiiviä" ja "laajempaa näkökulmaa", mutta hyvin vähän työhaussa hyödyllisiä taitoja. En halua tehdä tästä mitään naurettavaa "mun tiedekunta on parempi kuin sun" -väittelyä, mutta mielestäni esim. OTK ja KTM ovat paljon kannattavampia tutkintoja. Myös julkisella sektorilla.

Valtsikasta hyödyllisin pääaine olisi kansantaloustiede. Kaikki muut ovat suunnilleen kategoriassa "ihan kiva, mutta mitä tällä tekee?". Toisin kuin Uncle Sam, en näkisi juuri kovin suurta eroa esim. sosiologian ja maailmanpolitiikan välillä. Molemmat ovat kovin yleisluontoisia.

Jos nyt kuitenkin menet valtsikkaan niin ota niin paljon sivuaineopintoja kuin mahdollista esim. oikiksesta, vieraasta kielestä, tms!

Disclaimer: Yllä esitetyt väitteet ovat erittäin subjektiivisia. Tarkoitus ei ole mollata kenenkään uravalintaa.

 

[Ursula]

Lisää subjektiivista tarinaa. Minä olen VTM (valtio-oppia, hissaa, kieliä ymv.) ja sain heti valmistuttuani duunin erään ministeriön politiikantutkimusryhmästä. Olin täysin keskitasoinen opiskelija, mulla ei ollut ihmeellistä työkokemusta tai suhteita, olen vieläpä alle 30-v. nainen. Olin vain sopiva henkilö haettuun hommaan. Lähimmistä työkavereista suurin osa on valt. maistereita, eikä kyse siis ole ulkoministeriöstä (vielä ).

Koulutus ei nykyään ole automaatti mihinkään, jos se nyt koskaan on ollutkaan, ja tulevaisuden työura riippuu pitkälti ihmisestä itsestään. Totta kai on aina niitä, jotka jäävät koulutusta vastaavaa duunia vaille, mutta mitä olen tuttavapiiriäni katsellut, on niitä myös oikiksesta ja kauppiksesta valmistuneissa. Olisi varmaan pitänyt niidenkin hakea tätä mun paikkaa, kun kerran rekrytointitilanteessa menevät ohi. (sori, oli pakko)

 

[Hippa]

Kyllä se antaa opettajan pätevyyden, pitää vain suorittaa parilla kirjatentillä antiikit ja keskiajat yleisen historian laitokselle. Muuten samat säännöt kuin humanistihistorian puolelta opettajiksi haluaville. Yksi pol. hissaa lukeva kaveri harkitsi hissanopettajan hommia ja häneltä kuulin tuosta (tai siis oppaasta luettiin). Toimittajana se tosin on ainakin tällä hetkellä, ei hankkinut opettajan pätevyyttä vaikka olisi saanut laitokseltaan.

Näin siis ainakin Helsingissä.

Opettajan pätevyyden (aineenopettaja, opettaa yläasteella ja lukiossa) haluavat joutuvat opiskelee opettajan pedagogiset opinnot väh. 60op/35ov.

 

[Fabio]

Lyhyesti ja ytimekkäästi: En suosittele. :2:

Syy: VTM/YTM on yliopistomaailman väliinputoaja. Koulutus antaa paljon "perspektiiviä" ja "laajempaa näkökulmaa", mutta hyvin vähän työhaussa hyödyllisiä taitoja. En halua tehdä tästä mitään naurettavaa "mun tiedekunta on parempi kuin sun" -väittelyä, mutta mielestäni esim. OTK ja KTM ovat paljon kannattavampia tutkintoja. Myös julkisella sektorilla.

Valtsikasta hyödyllisin pääaine olisi kansantaloustiede. Kaikki muut ovat suunnilleen kategoriassa "ihan kiva, mutta mitä tällä tekee?".

Samaa mieltä. Tunnen kohtalaisen monta VTM:a ja moni on sanonut, että olisi pitänyt KTM suorittaa. KTM-tutkinto avaa huomattavasti helpommin työpaikan ovia ja työtarjonta on suurempaa. Jos suunnittelee uraa valtion leivissä, niin silloin VTM on aivan pätevä.

Viestintä on varmaan kiva aine lukea, mutta kuinka moni valmistuneista pääsee viestintähommiin? Taitaa olla aika pieni %.

 

[Amaryllis]

Viestintä on varmaan kiva aine lukea, mutta kuinka moni valmistuneista pääsee viestintähommiin? Taitaa olla aika pieni %.

Muutama vuosi sitten oli tästä tilasto jollain viestinnän kurssilla: viestinnän pääaineopiskelijoista noin 40% valmistuneista tiedottajiksi, 30% toimittajiksi, 20% tutkijoiksi ja 10% muihin hommiin + kortistoon.

Mikä nyt sitten kenellekin on pieni prosentti ja silleen

 

[Amaryllis]

Samaa mieltä. Tunnen kohtalaisen monta VTM:a ja moni on sanonut, että olisi pitänyt KTM suorittaa. KTM-tutkinto avaa huomattavasti helpommin työpaikan ovia ja työtarjonta on suurempaa. Jos suunnittelee uraa valtion leivissä, niin silloin VTM on aivan pätevä.

Tästä piti vielä todeta: Kaikki ovat kuitenkin yksilöitä ja sillä aineyhdistelmällä on paljonkin väliä. Itselläni on ollut toistaiseksi enemmän työtarjouksia kuin tarvetta, enkä epäile hetkeäkään, etteikö pääaine-sivuaineyhdistelmälläni olisi ollut tähän osuutta. Myös persoonallisuus ratkaisee hyvin paljon, samoin kuin verkostoituminen, aiempi työkokemus jne.

Jokainen yksittäinen tapaus on ainutlaatuinen, ja olen itse taas kuullut, ettei perus-KTM:nkään elämä työmarkkinoilla automaattisesti ole ruusuilla tanssimista. Kilpailu on kovaa ja toisaalta kauppatieteilijät eivät vältsiin taas siellä julkisen sektorin puolella ole niin vahvoilla kuin voisi luulla: monet - etten sanoisi useimmat - valtsikan opiskelijat ovat tehneet työharjoittelunsa jossain julkisen sektorin organisaatiossa ja siten jo opiskeluaikoinaan verkostoituneet mukavasti virkamieskoneistoon ja ehkä hankkineet jotain erityisosaamista. Kauppatieteilijöiden kanssa niistä ensimmäisistä työpaikoista taas kilpailevat aluksi myös enemmän työkokemusta omaavat tradenomit (heillä on pidempi työharjoittelu kuin KTM:lla), joita koulutetaan valtavat määrät vuosittain. Muutaman vuoden takaisen uutisoidun tilaston mukaan (jota en nyt tosiaankaan löydä) ekonomien ja dippainssien työttömyys kasvaa akateemisista nopeiten.

Ehkä parhaiten työpaikkatakuun näkökulmasta menee oikislaisilla, mutta toisaalta oikiksessa opiskelu (huom ei pääsykoe vaan itse opiskelu) vaatii aika rautaista motivaatiota ja istumalihaksia - kuten mikä tahansa opiskelu jossain määrin, mutta onhan monet kauppakorkeakoulun ja valtsikankin tutkintopolut aika leikkikoulua verrattuna oikikseen. Itselleni ei "varma duuni sit joskus" -ajatus riittäisi kantamaan koko 5-6 vuoden opiskeluaikaa, jos opiskeluala ei muuten voisi vähempää kiinnostaa. Plus se epäkiinnostavuus varsinkin OTK:lla jatkuu pahimmillaan koko työuran ajan.

Työpaikan irtoaminen tulevaisuudessa on varmastikin yksi tekijä opiskelupaikan valinnassa, muttei työpaikan löytymättömyyttä minusta tarvitse neuroottisesti pelätäkään - suuret ikäluokat jättävät monta työpöytää tyhjiksi lähivuosina ja varsinkin yliopiston puolella on mittava rekryorganisaatio työnsaannin tueksi. Aika tumpelo tai onnettomien tähtien alla syntynyt pitää olla, että onnistuu välttämään jonkinlaisen oman alan homman löytämisen varsinkin muutaman vuoden päästä.

 

[Kalypso]

Hyviä pointteja tullut paljon. Noita VTM/OTK/KTM eroja olen miettinyt kyllä, mutta kun tarkoitus on jotakuinkin koko opiskelu ja työura pohjustaa yhdelle valinnalle niin VTM on minulle se kaikkein kiinnostavin ja ajaa muiden edelle vaikka tulevaisuusnäkymät eivät välttämättä ne kaikkein ruusuisimmat olisikaan.

Sivuaineopintoja sitten olen ajatellut ottaa muiltakin aloilta, kuten mahdollisesti juuri esim. oikiksesta. Ja niistä puheen ollen, tietääkö täällä kukaan valtsikan EU-sivuainekokonaisuudesta? Vähän olen ehkä asioiden edellä, mutta tiedän sellaisen olevan olemassa ja näin etukäteen voisin kuvitella sen valitsevani. Hämärän peitossa vain on sen tarkempi sisältö (=onko toimiva?). Ja nyt kun vilkaisin valtsikan sivuja niin esllä oli myös johtamisen ja kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuudet. Kommentteja?

 

[Pacem]

Hyviä pointteja tullut paljon. Noita VTM/OTK/KTM eroja olen miettinyt kyllä, mutta kun tarkoitus on jotakuinkin koko opiskelu ja työura pohjustaa yhdelle valinnalle niin VTM on minulle se kaikkein kiinnostavin ja ajaa muiden edelle vaikka tulevaisuusnäkymät eivät välttämättä ne kaikkein ruusuisimmat olisikaan.

Sivuaineopintoja sitten olen ajatellut ottaa muiltakin aloilta, kuten mahdollisesti juuri esim. oikiksesta. Ja niistä puheen ollen, tietääkö täällä kukaan valtsikan EU-sivuainekokonaisuudesta? Vähän olen ehkä asioiden edellä, mutta tiedän sellaisen olevan olemassa ja näin etukäteen voisin kuvitella sen valitsevani. Hämärän peitossa vain on sen tarkempi sisältö (=onko toimiva?). Ja nyt kun vilkaisin valtsikan sivuja niin esllä oli myös johtamisen ja kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuudet. Kommentteja?

Todennäköisesti monet samanhenkiset miettivät juuri noita kolmea vaihtoehtoa omaa alaansa valitessaan (KTM/OTM/VTM). (OTK:ta ei enää 1.8.2006 jälkeen voi mennä opiskelemaan ainakaan stadiin, tilalla OTM). Kaikki ovat arvostettuja tutkintoja, joten kannattaa miettiä tarkkaan.

VTM:n tutkinto on tosiaankin mielenkiintoinen, se on fakta. Ongelmat tulevat mahdollisesti siinä vaiheessa, jos et ole tehnyt mitään alaan liittyvää duunia (tai ylipäätään mitään duunia opintojen aikana), valinnut "huonot" sivuaineet ja sitten menet lakki kädessä työhaastatteluun. JOO-sopimuksen kautta voi kuitenkin opiskella vaikka sitä ah-niin-arvostettua rahoitusta/laskentatoimea HKKK:n puolelta, jos jostain syystä sellainen "ostamyyvuokraavaihda" kiinnostaa. :D Oikiksen puolelta sai jossain vaiheessa ottaa kansainvälisen oikeuden opintoja (rajoituksetta), mutta en tiedä vaikuttiko tutkinnonuudistus tähän. JOO-sopparin kautta onnistuu ainakin.

EU-sivuainekokonaisuus on todellakin mielenkiintoinen ja toteuttaa intersektio-opetuksen periaatetta. Ts. sisältää erilaisia opintojaksokokonaisuuksia, joista vastuu on aina tietyllä laitoksella/tiedekunnalla. Erityisesti valtio-opin laitoksen, oikiksen ja kansiksen järjestämät jaksokokonaisuudet on mielenkiintoisia. Jos tähtäät esim. EU:hun liittyviin duunihin tulevaisuudessa, niin suosittelen.

JOS:ista en tiedä hirveästi, mutta käsittääkseni se on arvostettu kokonaisuus. Kaverit jotka ovat sitä lukeneet, ovat sanoneet, että siitä on jopa konkreettista hyötyä.

Tuossa KVTOK:in suorittaneiden mietteitä kys. opintokoknaisuudesta http://www.valt.helsinki.fi/kvtok/sijoit99.htm

 

[Fabio]

Jokainen yksittäinen tapaus on ainutlaatuinen, ja olen itse taas kuullut, ettei perus-KTM:nkään elämä työmarkkinoilla automaattisesti ole ruusuilla tanssimista. Kilpailu on kovaa ja toisaalta kauppatieteilijät eivät vältsiin taas siellä julkisen sektorin puolella ole niin vahvoilla kuin voisi luulla: monet - etten sanoisi useimmat - valtsikan opiskelijat ovat tehneet työharjoittelunsa jossain julkisen sektorin organisaatiossa ja siten jo opiskeluaikoinaan verkostoituneet mukavasti virkamieskoneistoon ja ehkä hankkineet jotain erityisosaamista.

Kansikseen erikoistuneista VTM:sta mulla ei ole hajuakaan. Kaikki tutut siltä puolelta on sosiologeja, valtio-opin lukijoita + pari viestintätyyppiä. Vähän liian helposti tuntuu monet menevän sinne sosiaalihuollon hommiin ja se ei kuulemma ole mitään kiitollista duunia pienen palkan lisäksi. Viestintätyypeistä toinen löysi jonkun assarin paikan vuoden etsinnän jälkeen ja toinen hakee vielä- ehkä näillä on vain huonompi flaksi.

Ei se tosiaan KTM:n elämäkään helppoa ole. Tuttu & tuttujentuttujen otannalla burnout tuntuu olevan liian yleistä alle 30 vuotiaiden keskuudessa ja
moni on vaihtanut duunia nopeaan tahtiin kun pää ei kestä.

Kuuluuko muuten VTM-tutkintoon pakollisen työharjoittelu? Kaikki sitä ovat kironneet, kun ovat joutuneet ilmaiseksi työvoimaksi yliopistolle ja jonnekin hemmetin AIDS-tukikeskukseen...Puhumattakaan vastavalmistuneista orjatyövoimasta UM:n palveluksessa.:curs:

 

[Pacem]

Kansikseen erikoistuneista VTM:sta mulla ei ole hajuakaan. Kaikki tutut siltä puolelta on sosiologeja, valtio-opin lukijoita + pari viestintätyyppiä. Vähän liian helposti tuntuu monet menevän sinne sosiaalihuollon hommiin ja se ei kuulemma ole mitään kiitollista duunia pienen palkan lisäksi. Viestintätyypeistä toinen löysi jonkun assarin paikan vuoden etsinnän jälkeen ja toinen hakee vielä- ehkä näillä on vain huonompi flaksi.

Ei se tosiaan KTM:n elämäkään helppoa ole. Tuttu & tuttujentuttujen otannalla burnout tuntuu olevan liian yleistä alle 30 vuotiaiden keskuudessa ja
moni on vaihtanut duunia nopeaan tahtiin kun pää ei kestä.

Kuuluuko muuten VTM-tutkintoon pakollisen työharjoittelu? Kaikki sitä ovat kironneet, kun ovat joutuneet ilmaiseksi työvoimaksi yliopistolle ja jonnekin hemmetin AIDS-tukikeskukseen...Puhumattakaan vastavalmistuneista orjatyövoimasta UM:n palveluksessa.:curs:

Valtio-opin laitoksella on mahdollisuus työharjoitteluun, jonka yliopisto sponssaaa. Ts. saat etsiä harjoittelupaikan itse, kunhan laitos/tiedekunta on sitoutunut sponssaamaan sen harjoittelun. Määrärahat arvotaan, koska hakijoita on niin paljon. Harjoittelupaikkoja ovat mm. suurlähetystöt, YK, UM jne. http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/vol/791590/ Pakko tätä siis ei ole tehdä, mutta varmasti hyötyä tuosta on.

Viestinnän opiskelijoilla elämä ei tosiaan ole ruusuilla tanssimista sen vuoksi, että jengiä valmistuu AIVAN liikaa ympäri Suomen verrattuna siihen, minkä verran paikkoja on vapaana.

Tässä vielä tietoa työtilanteesta noin yleisesti http://www.helsinki.fi/rekry/arkisto/tyoelama/kandit_ ja_maisterit_tyoelamassa.htm

 

[Odu]

Tässä on ainakin KTM työllistymisjuttua HSE:ltä: klicka här

Onko muuten kellään tietoa, että onko noihin oikis/valtsikka/lääkis tulossa yhteishakua lähiaikoina?

 

[Janne22]

Tässä on ainakin KTM työllistymisjuttua HSE:ltä: klicka här

Onko muuten kellään tietoa, että onko noihin oikis/valtsikka/lääkis tulossa yhteishakua lähiaikoina?

Oikikseen on kai ollut suunnitteilla.