Vaatekauppa-ahdistus.

[Timba79]

Shoppailu on ihan perseestä. Varsinkin itelle vaatteiden ostaminen, minä en todellakana osaa ettiä niistä kaupoista mitään. Onneks vaimo ettii ne mun puolesta ja sanoo mikä mulle sopii ja mikä ei. Itekseni en viitti ees ostamismielessä mennä. Kavereiden kanssa voi nyt joskus huvikseen pyörähtää, se on ihan ok.

Mutta se vaimon vaatteiden kattelu on sitten kyllä jo aivan järkyttävää puuhaa. Varsinkin jos pitää ettiä jotain tiettyä, ei varmasti löydy yhdestäkään kaupasta ja mulla alkaa naama muistuttamaan muutenkin jo :curs: viiden minuutin jälkeen. Ei varmaan koskaan oo ilman ees pientä riitaa selvitty kaupasta.

Miksi muuten siellä kaupassa pitää kupata niin helvetin pitkään? ja jos hakee vaikka paitaa, niin miksi pitää sovittaa samalla ne housut, hameet, kengät ja kaikki maholliset? tätä mä en voi ymmärtää...

 

[Tape]

Timba, kaikkien naisten mielestä tuo äskeinen oli , mutta lähestulkoot kaikki miehet ajattelee vaateostoksista naisten mukana JUURI NOIN, jos suhde nyt on kestänyt edes muutaman kuukauden. Lapset on hyvä keino jarruttaa tuota vatvomista, kun ne saa huutamaan, voi isikin hyvällä syyllä hermostua - silloin on rouvankin pakko luovuttaa...

 

[Markku]

'Hyviä' repliikkejä vaatekauppaan:

1. Parempi puolisko esittelee jotain rättiä: vastaa aina "ihan kiva!", muista oikea äänensävy.

2. Valintatilanne, eli kumpi rätti on parempi: vastaa "molemmat on yhtä kivoja!", muista jälleen sopivan innostunut äänensävy.

Kohta yksi menee ehkä noin mutta kohdasta kaksi olen eri mieltä. Eli noissa valintatilanteissa, oli se vaate- tai kenkäkaupassa, kyse ei ole siitä että naisystävä kysyy sun mielipidettä, vaan kyse on siitä että se haluaa vahvistuksen omalle mielipiteelleen.

Eli 2. Valintatilanne, eli kumpi rätti on parempi: vastaa "hmmm... mitä mieltä itse olet?", muista kiinnostunut äänensävy ja myötäile sitten kun puoliso sanoo että tää sininen on kivempi.

Ja mistä johtuu että nainen pystyy viettämään vaatekaupassa tunteja sovittaen kaikkia vaatteita (jokaista tietenkin kolme eri kokoa) mutta ans olla kun mennään elektroniikkaliikkeeseen katsomaan jotain 52" projektiotelkkaria.

 

[PMLats]

Mä pyörin erittäin mielelläni vaatekaupoissa - mutta vaan silloin kun etsin kledjuja jollekin muulle. Mutsi ei nykyään lähde ostamaan melkein mitään rättiä ilman meikäläisen apua, ja löydänkin sille mitä tyylikkäimmät ja vetävimmät asut arkeen ja juhlaan vaikka muorin kroppa on kaukana nykyajan vaatemitoituksista. Hengaan ihan mielelläni siinä sovituskopin ulkopuolella ja roudaan vaatteita sisään ja ulos. Ukollekin katselen mielelläni vaatteita, mutta se kyllä löytää itsekseenkin ihan tyydyttävät releet

Vaan auta armias jos pitää itselle ostaa jotain... Silloin kyllä tulee tuskanhiki ja sovituskoppikammo. Mitkään vaatteet ei istu, sovituskopit on tulisia pätsejä joiden peilit näyttävät aina +20kg tähän sorjaan (lol lol lol) varteen, ja jos vaate istuukin periaatteessa niin se ei ole "mun tyyliä" tms. tms. Niinpä kuljenkin keskimäärin 4 vuotta vanhoissa rytkyissä ja näytän ainakin omasta mielestäni lähinnä kävelevältä kirpputorirekiltä... Panostankin alennusmyynteihin, silloin voi ostaa hyvällä omallatunnolla jotain vähän vähemmänkin sopivaa, kun halvalla saa. Pitäisi oppia siihen, että kun kerran löytää istuvat pöksyt, niin ostaa samalla 3 paria. Vaikka samankin värisiä. Koska vuoden kuluttua niitä housuja ei enää ole.

Ja enpä ole tainnut juurikaan pakottaa avokkia mukaan ostoksille.

 

[Gillyanne]

Vaatekaupassa ahistaa ihan ilimannii, inhoan vaatteiden shoppailua ja siksipä lähden kauppaan vasta sitten kun on pakko, enkä silloin tietenkään löydä mitään, jolloin ahistus sen kun syvenee.

Näin täälläkin. Vaatteiden - ja myös kenkien - shoppailu = EVVK.

Miksi ihmeessä pitää mennä muijan mukaan vaateostoksille jos se on niin kamalaa? Miksi ihmeessä pitää ottaa äijä vinkumaan sinne kauppaan? :wall:

Niinpä, tätä ihmettelen itsekin. Minkä ihmeen takia pitää ängätä mukaan, jos kerran jo lähtiessä tietää, että riidaksi menee (taas)? Ja kääntäen, jos kerran puoliso epäviihtyy vaatekaupoissa silminnähden, miksi ihmeessä hänet pitää niihin kerta toisensa jälkeen väkipakolla raahata? Bridget Jonesia mukaillen, jokaisella naisella pitäisi olla homoystävä shoppailureissuja(kin) varten :D

 

[Tape]

Ei ole kyse änkeämisestä. Pariskunnat tapaa silloin tällöin kulkea yhdessäkin julkisesti - No ei tää nyt kuitenkaan mikään maailmanlopun juttu oo. Kivahan se on katsella rouvaa stringeissä neljästä peilistä yhtäaikaa, kun sille rouvalle nousee tuskanhiki näkymästä pintaan...

 

[Gillyanne]

Ei ole kyse änkeämisestä. Pariskunnat tapaa silloin tällöin kulkea yhdessäkin julkisesti ...

Ai ihanx tosi?? Tää oli mulle niinq ihan uutta!!1!

Tuleehan sitä tottakai silloin tällöin (harvemmin tosin, jo olosuhteidenkin pakosta) shopattua yhdessä vahvemman puoliskon kanssa, mutta silloin ei kyllä yleensä ostella vaatteita, vaan esim. levyjä/sarjiksia/muuta kivaa ja hauskaa

 

[Tape]

Kunhan pääset ostamaan puoliskosi kanssa kaikkea kivaa lastenvaateosastolta...

 

[apophis]

Eli 2. Valintatilanne, eli kumpi rätti on parempi: vastaa "hmmm... mitä mieltä itse olet?", muista kiinnostunut äänensävy ja myötäile sitten kun puoliso sanoo että tää sininen on kivempi.

Olenkin ihmetellyt, miksi kohta 2 on joskus aiheuttanut ongelmia Pitää kokeilla tätä heti vkoloppuna!