Vaatekauppa-ahdistus.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Herra V
  • Aloitettu Aloitettu
Jotenkuten kestän vielä olla vaatekaupassa vaimon kanssa katsomassa hänelle vaatteita. Mutta mulle vaattieden ostaminen yhdessä ei vaan toimi. Parhaiten homma toimiikin, kun vaimo ostaa sekä omat, että mun vaatteet. Sillä on parempi makukin... :nolo:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Todellakin ne sovituskopit on sairaita paikkoja. Tilaa on isommalle miehelle todella niukasti ja spotlightit molemmilta puolilta paahtaa punaisena, ei sovi ainakaan meikäläisen aineenvaihdunnalle.
Valinnanvara vaatteissa ei yleensä kyllä päätä huimaa eli nopeasti pääsee pois. Joku voisi perustaa vaatefirman missä ei kirveelläkään myytäisi mitään jou- tai juppipaskaa vaan hieman edes hillitympää casuaalia ilman paidan peittäviä logoja tai muita merkkejä.
 
Kyllähän tuollainen kuuden tunnin ostosreissu paremman puolikkaan kanssa nyt menee milloin vain, ilman valituksen sanaa. Oonkohan ainoa? :D
 
Kraftwerk n sanoi:
Kyllähän tuollainen kuuden tunnin ostosreissu paremman puolikkaan kanssa nyt menee milloin vain, ilman valituksen sanaa. Oonkohan ainoa? :D

Et ole ainoa...mulla ei myöskään tee tiukkaa shoppailla vaimon kanssa. Tosin puolisko on itsekkin suoran toiminnan ihminen eli vaatekaupoissa ei kovinkaan montaa tuntia saa menemään. Enemmän aikaa menee lastenvaate kaupoissa. Ne kengät kun pitää sopia jalkaan hyvin jne. Olen vaan helkkarin tyytyväinen, että yleensäkin on varaa vaatteita ostaa...se kaupassa kiertely ei todellakaan ole se negatiivisin pointti tässä.
 
:offtopic: Noista sovitus kopeista, kerran kun olin stockan sovitus kopissa sovittamassa jotain farkkuja ja eihän siinä sovitus kopissa mitään mahdu sovittamaan ni paloi pinna totaalisesti (onneksi olin yksin) löin nyrkillä ovea niin kovaa kun vaan lähti (kämmen puolella) ja ovi lirtosi saranoistaan :lol2: .
Siinä sitten äkkiä omat kamat päälle ja kovaa vauhtia hissiä kohti.
 
Onneksi löytyy muitakin ahdituneita ;)
Joops, Täytyy kokeilla tuota "pari tuoppia huiviin"- kikkaa..
Ehkäpä olisinkin epäilyttävän hyvällä tuulella koko reissun ajan :kippis1:
Mutta kyllä sitä tuntee itsensä lapselliseksi ja typeräksi kun on tietenkin pitänyt alkaa tiuskia ja valittaa siinä vaateostoksilla ollessa, ja kaiken kruunaa että kaikki paha olo häviää heti kun kävellään urheiluosastolle. Ja taas ollaan kuin lapsi karkkikaupassa: oho mitäs täältä löytyykään.. Onpas hieno salibandy-maila!! Ompas hyvä käteen ja jne..
Kyllä ihminen on typerä.. :rolleyes:
 
Partsu sanoi:
:lol2:
Tämä on ilmiselvästi jonkinlainen trauma lapsuudenajoista, jolloin joutui äitinsä nöyryyttämäksi vaatekaupoissa. Ei muuta kuin psykiatrilta aikaa kyselemään.

Itseasiassa juuri näinhän se taitaa olla. Sieltä lapsuudestahan ne ensimmäiset ahdistavat kokemukset vaateostoksilta on peräisin. :hyper:
 
Kesti varmaan kymmenen vuotta, että pääsin tuosta ahdistavasta 'äitin kanssa vaatekaupassa' -syndroomasta eroon. Nykyään pystyn helposti shoppailemaan vaimon kanssa tuntikausia :rock: .

Toisinaan kyllä huvittaa miten isot miehet löytävät sisältään sen viisivuotiaan pojan juuri vaatekaupassa. Tyttöystävä esittelee hyvää hyvyyttään jotain rättiä ja kovat kaverit ovat naama nurinpäin, äyskivät ja kiukkuilevat kuin pahimmatkin uhmaikäiset.

Yksi osasyy tervehtymiseeni on varmaan sillä, että huomasin naisten rättikauppojen olevan hyvä paikka pongailla hyvännäköisiä misuja :kuola:
 
Kyllä miehillä on KUMMIA reaktioita shoppailuun...
Menimme kauppakeskukseen aikoinaan ex-avoni kanssa ja istutin hänet kuppilan baaritiskille kaljalle siksi aikaa, kun kävin vähän shoppailemassa.
Marssin sitten liiviliikkeeseen ja sovittelin parit pitsit ja ostinkin ne.
No, hain sitten avon kaljalta ja hän kyseli että mitäs ne maksoi.
Minä siihen sitten, että vähän rapiat 600 mk...
ETTÄ MITÄ, 600 MK TISSILIIVEISTÄ, se karjui pää violettina, kaatoi baarituolin ja kaljanlopun siinä ohimennen...
Minusta se oli ihan kohtuuhinta...

Tämä nykyinen kyllä osaa arvostaa alusvaatteita. Se jopa OSTAA niitä meikäläiselle...ja kootkin ovat menneet ihan nappiin... :thumbs:

Työkaveri kertoi tuossa, että häntä vähän nauratti, kun viereisestä sovituskopista, johon oli mennyt housuja sovittamaan hieman lihakkaampi mieshlö, kuului äänekästä marinaa:
- Vittu, pitääkö tässä ruveta sulkapalloo pelaamaan...
 
Tape sanoi:
Jos ymmärsin oikein, ahdistus liittyy naisten mukana NAISTENvaateosastolla seisoskeluun ja odotteluun. Siihen EI ole lääkettä.

Tähän keksin aikoinaan vahingossa erään exän kanssa ostoksilla ratkaisun: oltiin akkain alusvaateputiikissa ja emäntä sovitteli niitä näitä ja aina välillä annoin makutuomarointia sovituskopin verhon raosta. Jossakin välissä sitten aika kovasanaisesti tuomitsin jonkun setin mauttomuuden huipentumaksi ja pitsikin näytti vissiin mielestäni ihottumalta.

Ostosreissu loppui todella vauhdikkaasti siihen paikkaansa - mimmi kun oli juuri sillä hetkellä lopettelemassa sovittelua ja tiukan tuomion saivat hänen omat juuri pari päivää aiemmin ostetut kamppeensa. :)
 
IronMind sanoi:
Tähän keksin aikoinaan vahingossa erään exän kanssa ostoksilla ratkaisun: oltiin akkain alusvaateputiikissa ja emäntä sovitteli niitä näitä ja aina välillä annoin makutuomarointia sovituskopin verhon raosta. Jossakin välissä sitten aika kovasanaisesti tuomitsin jonkun setin mauttomuuden huipentumaksi ja pitsikin näytti vissiin mielestäni ihottumalta.

Ostosreissu loppui todella vauhdikkaasti siihen paikkaansa - mimmi kun oli juuri sillä hetkellä lopettelemassa sovittelua ja tiukan tuomion saivat hänen omat juuri pari päivää aiemmin ostetut kamppeensa. :)
Aika paha! :D
 
T.K. sanoi:
Vaatekaupassa tulee todellakin ahdistus, jos mies vinkuu vierellä ja valittaa, että kestää liian kauan. :curs:

Vaatekaupassa ahistaa ihan ilimannii, inhoan vaatteiden shoppailua ja siksipä lähden kauppaan vasta sitten kun on pakko, enkä silloin tietenkään löydä mitään, jolloin ahistus sen kun syvenee. Miksi ihmeessä pitää mennä muijan mukaan vaateostoksille jos se on niin kamalaa? Miksi ihmeessä pitää ottaa äijä vinkumaan sinne kauppaan? :wall:
 
Jointti sanoi:
:offtopic: Noista sovitus kopeista, kerran kun olin stockan sovitus kopissa sovittamassa jotain farkkuja ja eihän siinä sovitus kopissa mitään mahdu sovittamaan ni paloi pinna totaalisesti (onneksi olin yksin) löin nyrkillä ovea niin kovaa kun vaan lähti (kämmen puolella) ja ovi lirtosi saranoistaan :lol2: .
Siinä sitten äkkiä omat kamat päälle ja kovaa vauhtia hissiä kohti.

Tästähän sais hyvän sketsin.

ILKKA: MARKKU!
MARKKU: MITÄÄ?
ILKKA: MARK-KU!
MARKKU: MITÄ?
ILKKA: LAHJE IRTOS!
MARKKU: MITÄÄ?
ILKKA: LAH-JE IR-TOS!
MARKKU: TOS ON XXXXXXXL. (heittää farkut oven yli)
ILKKA: HALKI MENI!
MARKKU: MITÄÄ?
ILKKA: HAL-KI ME-NI!
MARKKU: ANKUN MÄÄ KATON!
KRÄK!!! (riuhtaisee oven irti...Markku Ilkka makaa selällään farkut kahtia jalassa pää punaisena hiestä märkänä...

jne. sekoilua...


Vaatteiden ostaminen on sitten hienoa, kun ei ota sitä "pakkona". Hulluille päiville en lähde kuin suomi-kp:n ja käsikranujen kanssa. "heitähä sie vänskä tuon mutkan taaks, nii mie ompelen kp:llä perään".
 
'Hyviä' repliikkejä vaatekauppaan:

1. Parempi puolisko esittelee jotain rättiä: vastaa aina "ihan kiva!", muista oikea äänensävy.

2. Valintatilanne, eli kumpi rätti on parempi: vastaa "molemmat on yhtä kivoja!", muista jälleen sopivan innostunut äänensävy.

3. Sinulle tuputetaan rättiä: vastaa "emmä nyt tällä kerralla taida ostaa, entinen paita on vielä ihan hyvä, niin ja muistatko kotona sen paidan jota en oo pitäny kuin kerran!".

Ja näin se homma etenee. Aika ei tosin lyhene yhtään :)
 
D.Yates sanoi:
Yksi osasyy tervehtymiseeni on varmaan sillä, että huomasin naisten rättikauppojen olevan hyvä paikka pongailla hyvännäköisiä misuja :kuola:

Kuten jo aikasemmin sanoin.. :D :kuola:
 
Minä en ikinä pakota kundikaveria vaatekauppaan kanssani, mieluummin käyn yksinäni, mutta kun se ottaa puheeksi että pitäisi lähteä käymään Citymarketissa (siel o drassman...) alkaa kylmät väreet juosta pitkin selkää. Tiedän mitä odottaa. Se ettii kaikenlaisia vaatteita, monta eri kokoa ja väriä mukaansa kaappiin, kyselee minulta vähän väliä että onko tämä hyvä vai ei (mistä :piip: istä minä sen tietäisin, sitäpaitsi ne kuteet on suunniteltu mallivartaloisille eikä millekkään "potareille"...) tai komentaa hakemaan isomman koon... Sitten kun on valittu yksi paita otetaan mukaan vielä muutamat alushousut ja mietitään josko niitä sukkiakin pitäisi ostaa taas. Sitten kun ne myyjätkin ovat ko. liikkeessä niin rasittavia että tulevat kyselemään että mitä sais olla ja tyrkyttää milloin mitäkin.
Rasittavaa, mutta ei onneksi tapahdu kuin kerran parissa kuussa ja onneksi minulla on hyvät hermot...
 
Sulla on selvästi vääränlainen sulhanen :D . Vie sut väkisin dresmanniin ja komentelee siellä. Veisi väkisin johonkin muualle ja komentelis sitten... :whip:
 
Minä taas tykkään shoppailla, myöskin emännän kanssa... Mukavaa touhua tallustella kaupoissa ja ettiä kaikkea kivaa mistä voi sit haaveilla kun ei kuiteskaan oo mihinkään rahaa. Ja krapuloissakin se on ihan kivaa paitsi että silloin tulee aina törsättyä turhuuksiin.

Olenkohan minä piilohomo?
 
Viimeksi muokattu:
Olet, ei vaan ihan kivahan se on kaupoissa pyöriä, itsekin sitä tulee oma-aloitteisesti harrastettua. Sitä on vaan niin tottunut pienestä pitäen, kun seisoi äitin mukana vaateostoksilla, ettei siitä selvyyttä tullut. Nyt jo omatkin lapset joutuu seisomaan pukukopin vieressä, kun SEN OIKEAN RIEVUN LÖYTÄMINEN ON NIIN HANKALAA, joskus.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom