Vaatekauppa-ahdistus.

[Herra V]

Joka kerta kun vaimon kanssa käydään kaupassa on sama ilmiö: ruuan haku menee ihan hyvin.
Astioidenkin jopa neutraalisti.
MUTTA kun suunnataan (naisten) vaateosastolle tulee epämiellyttävä olo. Sellainen tukahduttava kuuma ahdistus. :itku: Sellainen "haluanpäästäpoistäältätaitapanitsenituollahameella"-olo. :curs:
Muillakin varmasti esiintyy saamaa vaateosastopaniikkihäiriötä, mutta onko joku löytänyt siihen ratkaisun?
Jos olet niin kerro se että miten tästä pääsee eroon näppärästi.
Onko totaalikieltäytyminen ainut ratkaisu? :D

 

[Sniffari]

Siihen ei ole yksikäsitteistä ratkaisua. Olen joutunut samaan tilanteeseen useasti voimakkaan krapulan kourissa ja toivonut ydinsotaa tai edes pikaista sydänkohtausta. Ainut keino selviytyä tuosta on heittäytyä homoksi tai pistää akka yksinään kauppaan. Eukon yksinään kauppaan laittaminen ei kyllä onnistu, jos et ole äärimmäinen puhemies. Sellaista puhemiestä ei ole maailma vielä kohdannut, yritä sinä olla ensimmäinen. Naistenvaateosasto ei ole edes pahin osasto. Oletko kokenut miestenosastotuskaa? "Kultsi hei, eikö tää näyttäs hyvältä sun päällä?" Edellinen kertaa parikymmentä, ja alkaa Dalai Lamankin kärsivällisyyskin pettää.
Summa summarum: Naistenosasto lasten leikkiä, miestenosastolla vahvempikin kaveri sortuu itsetuhoisiin ajatuksiin.

 

[Willie]

Edellinen kertaa parikymmentä, ja alkaa Dalai Lamankin kärsivällisyyskin pettää.

Juuri tästä syystä elävä Buddha, Avalokiteshvaran eli Myötätunnon bodhisattvan ilmentymä päättää kerta toisensa jälkeen syntyä uudelleen Tiibetiin. Valaistumisen saavuttaminen olisi mahdotonta vaatekauppojen lähellä, mutta Tiibetin lakeuksilla se onnistuu.
Itse en koe olevan muuta ratkaisua kuin marssia ulos liikkeestä, muuten hajoaa pää. Erityisen voimakas tuo ahdistava tunne on jouluostoksilla.

 

[Stailivirhe]

Olen käynyt vaatekaupassa ostoksilla ainoastaan ostamassa vaatteita itselleni (no usein treenikaverini kanssa kahdestaan). Mutta jo heti vaatekappaleita katsellessa alkaa hiki nousta pintaan ja sovituskopissa viimeistään on selkä täysin litimärkä, enkä kylläkään tajua mistä vitusta koko asia johtuu. Joku ihme tarve kai on saada vaateostokset tehtyä ja päästä liikkeestä pois. Sinänsä uusien vaatteiden tutkiskelu ei kylläkään ole epämiellyttävää puuhaa varsinkin jos sattuu lompakossa olemaan mukavasti ylimääräistä..

Tyttöystävän kanssa yhdessä vaateostoksille lähtemistä en harkitsisikaan. Korkeintaan kotona kerron minkälaiset vaatteet miellyttäisi silmää hänen yllään.

Mitään pointtia tähän hommaan ei kuitenkaan tule joten itse suosittelisin vaateostoksilla käyntiä pikaisesti mutta ei hosuen, jonkun kaverin kanssa.

 

[protsku]

Valaistumisen saavuttaminen olisi mahdotonta vaatekauppojen lähellä, mutta Tiibetin lakeuksilla se onnistuu.

Tää on kyllä niin totta kuin olla ja voi! Vaatekaupassa käy vielä just ja just yksinään mutta otappa mukaan toinen ja saa sanoa että voi prkl... :wall:

 

[Partsu]

:lol2:
Tämä on ilmiselvästi jonkinlainen trauma lapsuudenajoista, jolloin joutui äitinsä nöyryyttämäksi vaatekaupoissa. Ei muuta kuin psykiatrilta aikaa kyselemään.

 

[leadnose]

Mun on pitäny jo melkein puoli vuotta ostaa uudet farkut ja uusia puseroita mutta en ole vielä uskaltanut lähteä vaatekauppaan kun entiset vaatteet ovat ehjiä

 

[Tomi]

Luin ensin tuosta otsikosta, että jo on outo nimi vaatekaupalla; "ahdistus"

 

[Dragon]

Meikäläisellä on myös jonkunasteista vaatekauppa-ahdistusta mutta ei se vaatekauppa itsessään mitään aiheuta vaan lähinnä tulee aina tunne: "Voi hemmetti mitä rättejä, eihän täällä ole mitään mitä kehtaisi päällensä laittaa." Eikä kyse ole siitä, etteikö löytyisi valikoimaa tai värejä. Jos oma tyyli on aika hillitty, niin vaikea siinä vaatteita on löytää, kun lähes jokaisessa vaatteessa lukee nykyään keltaisella pohjalla pinkillä tekstillä:

- Pussywagon
- Nobody knows i'm gay
- 69
- Fuck me jeesus

tai jotain muuta yhtä "rispektiä" herättävää. Saatana - mä tahdon vaatteita, enkä mitään "rispekt"mainostauluja päälleni. Siksipä mun vaateostokseni koostuvat lähinnä siitä, että kerran vuodessa ostan uudet farkut + pari t-paitaa + sukat + alkkarit ja joskus joulun jälkeen käyn etsimässä jotain normi paitaa hajonneen tilalle.

 

[Wombo]

Pitäis kai joskus mennä vaateostoksille pienessä maistissa, niin ei välttämättä tulisi kauheaa pakokauhua. Mutta ne vaatteet voi kylläki näyttää selvinpäin aika karseilta.
Kai sinne ostoksille pitää silti selvinpäin lähteä..

 

[teemal]

Helvetti on se että olet tosiaan vaateostoksilla "lievässä" krapulassa. Brrr....

 

[Kusimato]

Se on kyllä TOP-10 inhottavimpia tunteita olla vaatekaupassa. :itku:

Tuskanhiki nousee pintaan ja tuntuu kuin oksettaisi, paskattaisi, kusettaisi, hikoaisi ja itkettäisi kaikki samaan aikaan. Onkohan tälle selitystä?

Hienoa, että tämä asia otettiin puheeksi, itse veikkaan syyksi vaatekaupan kuitupitoista ja tunkkaista ilmaa.

 

[Tietäjä]

Meikäläisellä on myös jonkunasteista vaatekauppa-ahdistusta mutta ei se vaatekauppa itsessään mitään aiheuta vaan lähinnä tulee aina tunne: "Voi hemmetti mitä rättejä, eihän täällä ole mitään mitä kehtaisi päällensä laittaa." Eikä kyse ole siitä, etteikö löytyisi valikoimaa tai värejä. Jos oma tyyli on aika hillitty, niin vaikea siinä vaatteita on löytää, kun lähes jokaisessa vaatteessa lukee nykyään keltaisella pohjalla pinkillä tekstillä:

- Pussywagon
- Nobody knows i'm gay
- 69
- Fuck me jeesus

tai jotain muuta yhtä "rispektiä" herättävää. Saatana - mä tahdon vaatteita, enkä mitään "rispekt"mainostauluja päälleni. Siksipä mun vaateostokseni koostuvat lähinnä siitä, että kerran vuodessa ostan uudet farkut + pari t-paitaa + sukat + alkkarit ja joskus joulun jälkeen käyn etsimässä jotain normi paitaa hajonneen tilalle.

Itsellä aivan sama ongelma!
Vaatekauppaan mua ei ekanakaan saa ku kirveellä ja kun joskus joku vaimo onnistuu mut sinne viemään se jos jokin on tuskaa.
Ekanakin etsin hillittyjä vaatteita (mustia farkkuja, tavallisia kuvattomia t-paitoja jne.) mutta ei, kaikissa pitää olla isolla tekstillä joku perkeleen merkki siinä paidassa.
Eihän semmosia kehtaa käyttää.

Kerran vuodessa minäkin ostan farkut, t-paidat jne jne.
Ja sitten käytetään ne niin puhki kun vaan voi.

Ainakun vaimo menee vaatekauppaan (hänellä kestää siellä asiointi aina vähintään 1,5 tuntia! , joka saa mulle jo kauhean tuskan hien ylle)
Sanon jotain "menen kattomaan tonne vähän noita ruokia tai lisärävinteita sinne on varmaan tullut uusia tuotteita" ja pääsen pälkähästä.

Yleensä omat vaate ostokset kestää about 15 - 20 min ja äkkiä kassalle ja pois.

 

[Weakling]

Höpsis! Puuhelmet kaulaan ja menoksi.

 

[Tape]

Jos ymmärsin oikein, ahdistus liittyy naisten mukana NAISTENvaateosastolla seisoskeluun ja odotteluun. Siihen EI ole lääkettä. Se alkaa muutaman minuutin sisällä ahdistamaan väkisinkin, kun siitä ei tule mitään (siis naisilla) Sopivia ei ainakaan ko. kaupasta tai kaupungista löydy...

 

[Hellion]

Mun vaimoke ainakin tykkää käydä kavereidensa kanssa vaateostoksilla. Ehdottakaa te ahdistuneet samaa omille puolisoillenne.

 

[japa]

No itse asiassa se emännän laittaminen vaatekauppaan onnistuu aivan hyvin mutta emäntä ostaa aika paljon postimyynnistä vaatteita koska ei tykkää pyöriä siellä kaupoissa. Eli tässä ei ole ongelmaa meikäläisellä. Sitten jos joskus sivumennen joudun jonnekin vaatekauppaan niin pienellä kiukkuamisella aika nopeasti sieltä häivytään. Joskus ollaan yhdistetty tälläisiä reissuja siten että ekana pari olutta baarissa/ käyty syömässä ja sitten pienessä nousuhumalassa ostoksille, eli pienessä hiprakassa muutama kauppa menee.
Sitten jos jonnekin naisten alusvaate osastolle joudun niin siellähän menee aika rattoisasti jos en muuta katseltavaa keksi niin yleensä aina siellä joku "kissa" on niin alan kuvittelemaan että miltähän nuokin stringit jne. näyttäsivät sen päällä niin meneepä aika mukavasti.
Omalla kohdalla sitten suurin tuska on niissä sovitukopeissa sillä niissä tuntuu että ei sovi kääntymään saitikka sitten pukemaan juuri mitään päällensä.
Samoin tuo nykyinen vaatetyyli/malli ei oikein sovi tämmöiselle kropalle. Suurin osa vaatteista on tehty pitkille kukkakepeille eikä lyhyenlännöille juntturoille.

 

[mho]

Ahtaat, kuumat ja tunkkaiset pukukopit on hirveitä paikkoja. :wall:

 

[gnut]

Itselläni on tullut jo tavaksi käydä Rautatieaseman (Hki) baarissa parilla aina ennen vaateostoksia. Näin on ostoksilla käymisestä tullut jopa ihan mukava.

Niin, ja en tosiaan tiedä miksi käyn Rautatieaseman baarissa. Joskus vaan tuli mentyä, ja nyt siitä on muodostunut sellainen mukava rituaali.

 

[suortti]

Tuskanhiki nousee pintaan ja tuntuu kuin oksettaisi, paskattaisi, kusettaisi, hikoaisi ja itkettäisi kaikki samaan aikaan.

Ton paremmin sitä tunnetta ei voi kuvailla. Varsinkin, jos siellä on äidin kanssa, niin se on yhtä tuskaa. Se lykkää vaa käteen himmeesti kamaa ja pistää mut sovittamaan niitä kaikkia. "Onpas tossa ihania pusakoita, sovitetaanpas näitä.", tossa vaiheessa tekis mieli huutaa ihan täysiä "EEIIIIKÄÄÄ!!".