välilevyongelmat ja treenaus?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja marine
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Richard75, onks sulta koskaa tutkittu jalkojen pituuseroa, lantionvirheasentoja? Meinaan, vaan, että jos sullakin on toinen jalka lyhempi, niin sun vaivojes alkup. syy saattaa olla siinä ja sen vaikutuksista lantioon ja rankaan jne.

Itsekin oon Pippinsköldin puukolla käynyt, muttei se leikkaus mun ongelmia ja syitä ongelmiin ratkaissut. Itseltä siis leikattiin L5/S1-välilevytyrä, L4/L5 -väli pullotti kanssa sekä L3/L4 -väli rappeutunut.

Ennen leikkausta tein joka viikko jalkakyykkyjä, myös edeltävänä päivänä. Se oli ainut jalkaliike, mikä ei satuttanut mihinkään. Nyt oon treenannu kaikkia saliliikkeitä kuin ennenkin, mutta se vaati lantion palikoiden paikalleenlaittoa, sekä jumalatonta tukilihasten reeniä ja malttia. Maveakin oon ottanu nyt kapealla, koska siinä saa paremman tuen ja si-nivelten tuenta on parempi kuin sumossa (jalat samaan suuntaan navan kanssa).

Multa PP kielsi kaiken mahdollisen raskaan, mutta mä olin silloin eri mieltä ja olen vieläkin. Sitten kun oon nostanu enkat, mä käyn moikkaamassa sitä henk.koht. :thumbs: Jos ei näillä välilevyillä, niin sitten niillä korvikkeilla. Se on mun elämäntyö palata takasin, muulla ei oo mitään merkitystä, koska ne ei vaikuta yhteistulokseen.:hyper:
 
Offsides, onko jalan toiminta parantunut? Minulta leikattin välilevytyrä vajaa kolme viikkoa sitten ja lihakset toimivat vasemmassa jalassa vielä melko heikosti, vaikka kehitystä onkin tapahtunut. Leikkauksen jälkeen lähti tunto polven alapuolelta kokonaan mutta se palautui viikossa lähes normaaliksi. Vieläkin on pientä puutumista jalkaterässä mutta se ei enään häiritse.

Sain tosi huonot ohjeet salille jälkitarkastuksessa tai en oikestaan saanut ohjeita ollenkaan. Oletko Richard vieläkin jättänyt kyykyt suosiolla tekemättä? Ennen tämän threadin lukemista ajattelin, että en tee kyykkyä isoilla painoilla ollenkaan mutta oisikohan parasta jättää kokonaan tekemättä. Täytyy kyllä myöntää, ettei mulla ihan hirveä ikivä sitä liikettä kohtaan tule. Alatalja mietityttää hieman, koska se on mulle aina ollut myrkkyä, jos selkä on ollut vähänkin kipeä.
 
Samassa Sopassa

Moro,

Netissä pyöriessäni löytyi tämä mielenkiintoinen threadi ja ajattelin on pakko regata itseni pakkikselle ja pyytää mielipiteitä samanlaisiin ongelmiin mitä tässä on aiemmin keskusteltu.

2 v tässä kärsinyt diskusprolapsista l5-s1v välissä (välilevyn pullistumasta), selkä kuvattiin 1,5v sitten ja silloin leikkaus oli pöydällä mutta kieltäydyin ja jatkoin sitkeesti kuntouttamista ja olo paranikin hetkeksi , mutta tässä on nyt taas oireet palailleet ja lähinnä ollut puutumista vasemman jalkapöydän ulkoreunassa kunnes tässä hiljattain tunnottomuus lisääntyi päkiän kohdalle ja varpailla seisominen ei enää onnistunut. Käveleminen on suht ok ja isoja kipuja ei ole.

Mitä mieltä saman käyneenä läpi, onko kirurgia ainut vaihtoehto?
Pelkään että pullistuma laajenee ja lähtee jalat kokonaan alta.

Nyt olen jälleen menossa Ortopedille ja aion vaatia kuvaukseen. Paska homma on ettei ollu alkuvaiheessa vakuutusta.

Onko tietoa ns. erityismaksu potilas jutuista ja paljonko KELA korvaa yksityisesta?

Kiitokset jo etukäteen..
 
Mitä mieltä saman käyneenä läpi, onko kirurgia ainut vaihtoehto?
Pelkään että pullistuma laajenee ja lähtee jalat kokonaan alta.

Moro,

mulla leikattiin pullistuma L4/L5-välistä kesällä 2004. Sen molempien puolien nikamaväleihin jäi vielä lievemmät pullistumat. Tilanne leikkaukseen mennessä oli se, että kävelin kohtuuhyvin, mutta viikkoa aikaisemmin makasin kolmen viikon periodin muijafrendin luona sängyssä ja konttasin vessan ja makuuhuoneen väliä (eikä kyseessä olleet seksileikit :( ) Historiaa mulla on pullistumapotilaana jo vuodesta -97, 2004 siis leikkaukseen.

Leikkauksen teki kokenut kirurgi Hgin Kasarmitorin kirurgisella ja se meni hyvin. Heti leikkauksen jälkeen olo helpotti, kaikki kivut poissa. Puolen vuoden sisään siitä kuitenkin selkä meni uudestaan kipeäksi, vaikka se ei ilmeisesti ollut toi sama leikattu kohta, vaan toinen noista em. lievemmistä pullistumista. En saanut riittävästi jälkihoito-ohjeita enkä todellakaan itsekään tajunnut, miten sitä keskivartaloa treenataan fiksusti ja niin että se todella vahvistuu.

Kaveri kehotti kokeilemaan kiropraktikkoa, joka oli hoitanut aika monta hänen tuttua hyvään kuntoon ja menin sitten sinne itsekin, vitutus oli kova koska olin ajatellut että tähän loppuu selkäkivut. Kiropraktikko sitten katsoi kuvani (röntgen ja magneetti ennen leikkausta) ja kyseli aika paljon kysymyksiä, jonka jälkeen 3 hoitokertaa ja selkä oli todella hyvässä kunnossa. Tämän jälkeen oon luottanut vain ja ainoastaan kiropraktiseen hoitoon selkäasioissa, koska sieltä sain oikean hoidon ja hyvät ohjeet fiksuun treenaamiseen. Salilla teen ihan samoja juttuja kuin kaikki muutkin eikä mitään ongelmaa.

Summa summarum: leikkaus toimii, mutta ei ole ihmekeino selän paranemiseen. Pitkällä aikavälillä se on täysin itsestä kiinni, miten käy, koska pullistumaan vaikuttaa ihan kaikki (liikunta, työergonomia, ruokailu, alkoholinkäyttö, tupakointi, nukkuma-alusta, jne..) Jos haluat ensin kokeilla tätä mun kiropraktikkoa (muita en voi suositella, niissä on kai aika paljon eroja), niin ilmoittele täällä, laitan yhteystiedot tulemaan. Omalla kohdalla olisi ehkä leikkaukselta vältytty, jos olisin mennyt kiropraktikolle vuotta aiemmin.

E: oman leikkaukseni kustansi ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, en tiedä miten korkeakoulupiirin ulkopuolella mennään ilman vakuutusta.
 
Viimeksi muokattu:
Oletko Richard vieläkin jättänyt kyykyt suosiolla tekemättä? Ennen tämän threadin lukemista ajattelin, että en tee kyykkyä isoilla painoilla ollenkaan mutta oisikohan parasta jättää kokonaan tekemättä. Täytyy kyllä myöntää, ettei mulla ihan hirveä ikivä sitä liikettä kohtaan tule. Alatalja mietityttää hieman, koska se on mulle aina ollut myrkkyä, jos selkä on ollut vähänkin kipeä.

Edelleen olen jättänyt kyykyn tekemättä, mutta jo senkin takia että yli 10 vuoden kyykkäämisellä reidet oli edelleen paskat. Miksi rassata selkää huonolla jalkaliikkeellä. Nykyään kun katsoo toisten kyykkyjä, niin tekee oikein pahaa kun näkee miten kovilla alaselkä monillakin liikkeessä on.
Kyykkyliikkeistä olen tehnyt heiluri/vipuvarsi kyykkyä, normaalia & pysty hackia ilman selän kipeytymisiä.
 
The first message

Terve,

Olen nyt vuoden vaihteen jälkeen lukenut tätä pakkotoistoa aktiivisesti. Syynä on ollut tietenkin se, että alotin puntilla käynnin tuossa syksyllä.

Syy sitten siihen, että miksi kirjotan tähän threadiin nyt on, että itselleni todettiin juuri välilevynpullistuma. Tänään kävin ortopedillä ja sain kuulla vastaukset viikon takaisista magneettikuvauksista.

Suunnilleen syyskuussa alkoi alaselässä ilmenemään hirveää kipua, ja se kipu heijastui aina vasempaan pohkeeseen. Ensimmäisen kerran kun kävin salilla niin tein alaselkiä ja ihmettelin, että alkoi sattumaan pohkeeseen. No ajattelin, että tein jotenkin väärin (jännitin liikaa jalkoja tai muuta). No kipua alkoi tulemaan päivästä toiseen. Kipu oli niin kova välillä, etten pystynyt osallistumaan luennoille. Sitten päätin käydä terveyskeskuksella ja sieltä sitten sain reseptin särkylääkkeisiin. Särkylääkkeitä popsin tässä nyt syksyn ja tammikuun. Ne auttoivat yleensä, mutta aina nekään eivät tahtoneet riittää.

Nyt ehkäpä 2-4 viikon ajan en ole ottanut paljoa ollenkaan lääkkeitä, kun kipu on melkeenpä hävinnyt pohkeesta. No nyt sitten kipua on tullut tuohon alaselän viereen. Tänään sitten kun juttelin ortopedin kanssa, niin hän määräsi 8 viikon kuluttua menemään uudestaan näytille. Kun kerta kipu on melkein kokonaan hävinnyt jalasta, niin jotain edistystä on tullut. Hän sanoi, että jos nyt olisi vielä 5kk jälkeen ollut kipua pohkeessa, niin hän olisi suositellut leikkausta, mutta katsotaan uudestaan parin kk päästä.

Salilla olen käynyt syksyllä ja varsinkin nyt talvella neljä kertaa viikossa. Ohjelmaan on kuulunut kaksi "tissipäivää", joiden seassa harjoittelen myös olkapäitä. Toisena kahtena kertana olen tehnyt haukkaa ja selkää. Lisäksi olen tehnyt joka kerta joulun jälkeen alaselkiä, sillä minulle suositeltiin, että selkää pitäisi juuri nyt vahvistaa. Myös vatsaliikkeitä olen tehnyt joka kerta. Sivuttais ja perusvatsoja voin tehdä hyvin, eikä kipua pahemmin tule, mutta alavatsoissa on viime kertoina tullut kipua juuri tuohon alaselkään, kun on tehnyt niitä penkillä vaaka-asennossa ja kiikutellut jalkoja alas ja ylös. Myös vatsalihaksia pitäisi kuulemma vahvistaa ja varsinkin syviä sellaisia.

Jalkoja olen tehnyt nyt parina kertana parin viikon välein. Kyykkyä en edes halua yrittää, mutta ainakin prässiä voin huoletta tehdä. Yhdessä vaiheessa tuli venyteltyä paljon, ja se tuntui auttavan. Nyt kun kiirettä on ollut niin koulussa kuin muuallakin, niin venyttelykin on jäänyt vähemmälle :down:
Myös uimassa olen käynyt, ja välillä on tullut uinnin aikana ja varsinkin sen jälkeen kipua tuohon alaselkään.

Mitäs teillä on kokemuksia juuri, että oletteko tehneet nimenomaan alaselkiä tai vatsoja, kun on ollut välilevyn pullistumaa? Oletteko käyneet uimassa kun selkä on ollut klesana?

Miten teillä, jotka ette käyneet leikkausta niin muuten kuntoutui selkä ja missä ajassa? Itselläni juuri kun viisi kk ollut klesana, mutta kuitenkin vähän helpottanut, niin ristiriitaiset tunteet leikkauksesta. Haluanko odottaa vielä monet kuukaudet kivun kanssa vaiko leikkaukseen. Armeijaankin pitäisi mennä heinäkuussa, mutta tämän hetken kunnolla sinne ei ole asiaa. Bussiin juokseminenkin tuottaa äärimmäistä tuskaa.

Kiitos vastauksista jo etukäteen :)
 
Kävinpä tuossa uudestaan magneettikuvissa (1/2 vuotta edellisistä) sain seuraavanlaisen tuomion:

"L5/S1 tasolla on kohtalaista diskus degeneraatiota ja päätelevyillä on jkv spondyloosimuutoksia. Presakraalivälin tasolla ryhti on hieman retrolisteettinen.
Vasenvoittoisesti nähdään protruusiota ja vasemalla posterolateraalisesti myös
annulus vaurioita. Vasemalla tämä prutruusio tangeeraa S1-juurta, mutta juurikompressiota tässä ei näy ja sentraalinen spinaalikanava on väljä."

Voisiko joku voisi käätää tuon suomeksi, Kiitos.
 
Menkööt tännekin. Selästähän tässä kaikessa on kyse.

Turhauttaa, vituttaa, ja masentaa. Selän välilevyn rappeumaa hoidettu, kuntoutettu ja noita vitun perseen supisteluja ja muita fysion ohjeita tehty saatana 3kk, mutta poltot lonkassa ja oikeassa jalassa sen kuin vaan pysyy. Mitä vitun hyötyä, mun on noita perkeleen liikkeitä joka vitun päivä tossa lattialla jumppapatjalla vääntää ja tuskailla, kun ne eivät auta tuohon rappeumaan kuitenkaan millään hevonvitun tavalla!!?

Tyypit selviää välilevyn pullistumista liikunnan ja jumpan avulla, mutta yksi vitun rappeuma pilaa multa koko saatanan elämän!!!

Ei vittu jaksa vaan enää.

ps. Nauttikaa terveydestänne, keneltä se löytyy.
 
Moveholic, ymmärrän hajoilun. Yksi vinkki: älä arkaile kipulääkkeitä. En tarkoita karkkina syöntiä vatsalaukun ja sisäelinten takia, mutta jos selkään ja jalkoihin sattuu niin tulehduskipulääke auttaa oikeasti ilman että tarvitsee odottaa invalidisoivaa kipuaa. Turha kitsailu kipulääkkeiden kanssa vie ensiksi unen virkistävyyden joka v-käyrän nousun muodossa saa kipuilun vielä ärsyttävämmäksi, sekä jumittaa muunkin lihaksiston. Lisäksi tollainen kipuilu nakertaa päätä niinkuin olet huomannut.

Noi kohdistetut treeniliikkeet on välillä turhauttavia; tehon tietää monen kuukauden päästä, ja kun itsellä selkä välillä kipuilee enemmän välillä vähemmän, niin on mahdotonta sanoa mikä jumppaliike nyt vaikutti asiaan ja mikä ei. Syviä vatsoja ja niiden pitoa olen itse saanut parannettua ihan muilla kuin kohdennetuilla liikkeillä (lähinnä voimanostotreenillä). Valitettavasti toi on vuosien hakuammuntaprosessi.
 
Moveholic: -Miestähän tuo selän kanssa kipuilu syö, ymmärrän sen hyvin. Ja elä pelkää, ei se yksi (tai useampikaan) rappeuma sun elämääsi tule pilaamaan. Jos jokainen rappeuma elämän pilaisi, olisi se suomen maastakin melko suurelta osin ihmisistä jo pilalla.

Ja siinä olet oikeassa, etteivät ne jumpat varsinaisesti siihen rappeumaan autakaan, ne auttavat rakentamaan lihaksistostasi rappeutuneen välin ymäpärille niin tehokkaan tuki paketin, ettei rappeutunut väli oireile.

Yksistään nuo syvien lihasten treenikään ei riitä, vaan liikettä tarvitaan useammanlaista. Kävely on esimerkiksi varsin hyvää terapiaa selälle. Kannattaa neuvotella fysiosi kanssa myös muista harjoitus muodoista mitä kannattaa tehdä. Tilannettasi tietämättä tarkkoja ohjeita ei täällä kukaan voi antaa, mutta uskaltautuisin väittämään että myös pinnallisempien lihasten harjoittelusta ja myös venyttelystä ei juurikaan haittaa voi olla.

En tiedä sopivatko seuraavat harjoitteet juuri sinulle, mutta kysäise ja keskustele fysiosi kanssa esim. seuraavista harjoituksista, sopivatko ne sinulle vai eivätkö:
-reverse hypers
-selänojennukset rullaten
-sivutaivutukset (lyhyt liikerata!)
-yhdenjalan mave/kyykky
-jalan nostot riipunnasta
Ja pienenä lisävinkkinä vielä, muista nuitakin liikeitä tehdessä, se lantionpohjan lihasten aktivointi ja oikeanlainen hengitys. Sitä kautta se tukipaketti aktivoidaan mukaan myös nuissa liikeissä.

No, tulipa taas pitkä jaaritelu... Ei muuta kuin jaksamista harjoitteluun, se kun on ainut tie oireiden syyn poistamiseksi. Ja tosiaan, kuten JSmith jo sanoikin, ei kannata pahimpina päivinä arkailla niiden kipulääkeiden kanssa.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Kiitän sanoistanne veljet JSmith & Risumies. Tuntui pirun hyvältä saada vähän valoa pimeään tunneliin.

Päätin tänä aamuna kokeilla liikunnan rajua lisäämistä päivittäisen arki-liikkumisen lisäksi. Eli joka aamu tunni kävely. Tuossa ensimmäisen lenkin heitin ja kivutontahan se kävely on, ei siinä mitään. Katsellaan nyt eteenpäin ja haetaan fysiolta taas viikon päästä uutta näkökulmaa tilanteeseen. Jotenkin tuntuu, että vaikka kaikki puhuvat ja vannovat leikkaushoidon välttämisen nimeen, niin jos minun elämästä seuraavat 25 menevät tällaisen pistelyn, jomotuksen ja kuumotuksen merkeissä, niin jospa se operaatio leikkauspöydällä olisikin ihan "ok"-vaihtoehto kuitenkin?
 
Tänään huomattiin mulla välilevyissä rappeutuma ja nikamat on jotenkin kiilamaisesti ja alhaalla on selkärangassa mutka S mallisesti ja ylhäällä on korkkiruuvilla eli kiertynyt muistaakseni myötä päivään :rock: .

Tuskin noi mitenkään haittaa treenamista. se on vaa vitun hianoo ko 17 vuotiaasta asti kärsiny selkäkipuja ja nyt huomattiin tollaset ko oon 19. eli nuorena. Ryhtiviat ja kaikki löytyy.

ainakaan ei kielletty punttaamista. päin vastoin. kunnon lihakset luitten ympäri niin homma pelaa. ainakin näin ymmärsin erikoislääkärin suusta. Ja en sitä olis lopettamassakaan :D . Aerobista pitäis lisätä.

Ja lukekaa toi risumiehen kommentti;)
 
Jotenkin tuntuu, että vaikka kaikki puhuvat ja vannovat leikkaushoidon välttämisen nimeen, niin jos minun elämästä seuraavat 25 menevät tällaisen pistelyn, jomotuksen ja kuumotuksen merkeissä, niin jospa se operaatio leikkauspöydällä olisikin ihan "ok"-vaihtoehto kuitenkin?

Sitä olen itsekin ihmetellyt, että miksi leikkaukset nähdäään mörkönä, ja varsinkin niiden keskuudessa jotka ei ole leikkauspöydällä olleet.

Tässä kropassa leikkauksia on takana jo 10, ja aina on elämänlaatu parantunut ja kivut kadonneet leikatusta paikasta pitkäksi aikaa.
Nytkin mennään kovia treenejä ilman kipuja.
 
Leikkaus Ohi!

Morjens,
Noniin tällä viikolla sitten hoidatin melkein 2 vuotta jatkuneen selkäpiinan leikkauksella.:rock: vain 3 tikkiä, Upeeta!

Kerrotaan ny tähän pieni tarina niille kenellä on todettu prolapsi. Mulla oli L5-S1 välissä.

Vuoden verran taistelin kipujen kanssa, joskus niitä oli enemmän ja toisinaan olo oli parempi ja jo silloin leikkaus oli pöydällä , mutta päätin että kestän ja odotan sen paranemista itsestään. Vuosi meni ja kivut lähtikin ja oireetonta aikaa kesti reilu n 6kk mutta ne syvät vatsa reenit unohtu:( ! Sitten selkään iski paha noidannuoli ja homma oli taas sillä selvä pullistuma oli siirtynyt ja alkoi aiheuttaa tunnottomuutta ja llihasheikkoutta silloin kiiruusti varasin ajan ja pääsin 2vko jälkeen leikkaukseen.

Leikkaus oli SUCCESS, turhaan sitä pelätään..homma toimitettiin nukutuksessa ja olo sen jälkeen helpotti, ne lievät kivut jotka oli meni kyllä ohi.

Tunnottomuus vaivaa vielä jalkapöydän reunaa ja kantapäätä. Kirurgin mukaan se johtuu siitä että hermoissa on ns "muisti" joka palautuu sitten myöhemmin normaaliksi, tietty mitään 100% takeita siitä oo..

Onko tästä kokemuksia? Onko mitään vinkkejä harjoituksista joita ootte tehneet kuntoutuksen aikana?

-WS
 
Kai sitä vois tehdä comebackkin tänne vielä vähän raportoimaan tilanteesta. Kuten selaamalla ketjua taaksepäin voi huomata, niin isovarpaan liikkumisen kans ollut ongelmia leikkauksen alusta lähtien. Tosin heti leikkauksen jälkeen takareisi ja pepun loitontaja oli poissa pelistä myöskin. Silloin kävelystä ei tullu mitään, mutta nyt 9kk leikkauksesta kävely on muuten normaalia mutta kantapäälle ei pysty astumaa, kun jalkapöytä läpsähtää samantien maahan.

Vieläkin on takareisi aika heikko ja hävettääkin salilla välillä tehdä takareisilaitteessa pienemmillä painoilla kun tytöt :) Pikku hiljaa se on siitä noussut, mutta nousun varaa riittääkin. Todennäköisesti jos toi varvas alkais pelaamaan ylöspäin ni jalkapöytä alkais pitämään paremmin.

Puutumisen huomaa, että se on siirtynyt jo puoleen väliin säärtä, kun se aluksi oli lonkan kohdalla. Onkohan kellään kertoa ihmetarinoita, et joku lihas ois alkanu toimii vielä 9kk jälkeen?
 
Kerrompa tässä oman selkätarinani, jossa on löytynyt valoa tunnelin päästä. 2 vuotta kerkesin harrastaa punttisalilla käyntiä ja aloittaessani olin 22 vuotias ja tulokset nousivat huimasti parissa vuodessa. Kesällä 2006 olin fyysisesti raskaassa kesätyössä ja punttia 3 kertaa viikossa, vähän ennen juhannusta takakyykkyä normaalisarjoin 120kg painolla ja yhtäkkiä lämmin tunne iski alaselkään. Sarja väkisin loppuun ja sivuun ihmettelemään mikä perkele se oli. Muutama minuutti tästä koko alaselkä oli aivan saatanan jumissa ja hyvä, että pääsin autoon istumaan salilta lähtiessä. Tässä vaiheessa ajattelin, että se on vain joku kramppi ja en tiennyt mitä välilevynpullistuma tarkoittaa.

Ensimmäinen päivä töissä oli yhtä tuskaa ja ajattelin, että kyllä se kramppi viimeistään huomenna helpottaa, noh tätä jatkui 3 päivää kun tiesin, että juhannus tulee ja saa ryypätä selän rennoksi, niin jaksoin. Selkä pysyi juhannuksena jumissa ja kivut pysyivät, vaikka promilleja +2 veressä. Pystyin kuitenkin nukkumaan kohtalaisesti, kun selälle löysi sopivin asennon.

Juhannuksen jälkeen oli pakko mennä lekuriin ja ottaa saikkua. Buranaa ja sirpoja kovia määriä, mutta eivät ne juurikaan auttaneet. Lääkäri tarkisti refleksit ja ne olivat kunnossa, joten hän sanoi, ettei mulla mitään välilevyvaivaa ole. Työterveyslääkärin asenne oli, että puntilla käynneen näköinen, että turha valittaa. Tätä jatkui pari viikkoa ja lähdin salille kipujen salliessa, salilla kivut olivat poissa sen aikaa, kun treeni kesti, mitään selkää rasittavaa ei pystynyt tekemään.

Selän kivut vakiintuivat sille tasolle, että aamulla ei meinannut päästä sängystä ylös, mutta kunnon venyttelyllä iltaa kohti selkä rupesi aukeamaan, mutta kivut säilyivät. Kipu säteili myös jalkapohjiin asti välillä. Aikaa oli kulunut nyt noin kuukausi ja tajusin asian vakavuuden, vaikka selkäni oireet eivät todellakaan olleet vakavimmasta päästä, niin siltä tämä söi miestä. Päässä pyöri ajatukset, että helvetti jos, selkä jää tämmöiseksi ja enkä koskaan enää herää ilman jäykkää ja kipeää selkää. Hampaat irvessä treenasin yläkroppaa sitten koko loppukesän salilla. Sisulla suoritin kesätyöt loppuun ja ajattelin opiskeluiden alkaessa kipujen hellittävän.

Selän kivut pysyivät opiskeluiden alkaessa eli jumitusta ja kuumotusta alaselässä sekä lonkissa. Myös säteilyä jalkoihin esiinty. Kävin YHTS:n lääkärillä ja sain asiallista kohtelua ja lääkäri sanoi, että kun kivut ovat sitä tasoa, että hampaat irvessä kestän liikuntaa, niin hän laittaa lähetteen fysioterapeutille ja jos se ei auta, niin lähete magneettiin leikkausta varten.

Fysioterapeutti alanysoi kroppani ja totesi alaselän ja jalkojen olevan jumissa. Liikeratojeni perusteella fysioterapeutti totesi selkäni olevan siinä kunnossa, että voin aloittaa selän kuntoutuksen. Nyt sain tietää missä syvät vatsalihakset sijaitsevat ja mikä niiden merkitys on. Sain pilatestyyppistä harjoitusohjelmaa niille sekä venytyksiä. Parilla käynnillä opin tekemään liikkeet puhtaasti ja oikealla tahdilla.

Ennen fysioterapeutilla käyntiä en ollut ikinä treenannut varsinaisesti syviä vatsalihaksia tai venytellyt selkääni kunnolla! Aloitin ohjelman säännöllisen suorituksen, mutta kuukaudessa selkäni kunto ei parantunut yhtään. Kävin kiropraktikollakin kolme kertaa ja siellä selästä aukesi lukkoja, mutta ne palasivat tietysti nopeasti ja siksi lopetin siellä käynnin turhana rahastuksena.

Epätoivo valtasi minut ja mieli pysyi todella matalana. Eihän tällä selällä voi kukaan elää loppu elämänsä. Mielessä pyöri kaikkia ikäviä ajatuksia... Parvekkeelta alas vai rekkaa päin.

Aikaa kului ja kului, mutta tein fysioterapeutin antamaan ohjelmaa ja kävin itsepäisesti yläkroppaa treenaamassa kerran viikossa. Voi pojat sitä ilon päivää kun huomasin, että hitto selkänihän alkaakin tässä ehkä kuntoutumaan! Selkä alkoihin kuntoutumaan pikkuhiljaa ja kun olin 3 kuukautta tehnyt syviä lihaksia, niin kivut olivatkin jo huomattavasti pienempiä. Valoa näkyi tunnelin päässä! Tuli joululoma ja olin 2 viikkoa tekemättä mitään ja selkäni voi paremmin kuin kertaakaan viimesen puolen vuoden aikana.

Nyt selän paskaksi menemisestä on mennyt 10kk ja tätä kirjoittaessa en tunne mitään kipua, vaikka olen istunut tuolissa useita tunteja. Olen nyt keväällä pystynyt treenaamaan 3 viikossa salilla ja kyykkyäkin olen tehnyt pikkupainoilla (60kg) ja selkä ei valita. Luulen, että olen voittanut selkäkipuni.

Tiedä sitten mistä tuo selän hajoaminen johtui ja onko selässäni pullistuma vai ei, mutta nyt elämä hymyilee. Saan kiittää fysiotreapeutilla käyntiä tästä, että treenaan nyt kunnolla ja ei tarvitse herärä ilman jäykkää selkää. 10kk siinä meni, että kuntoutin selkäni. Oma diagnoosi on se, että hyvät syvät vatsalihakset pitävät nyt selän hyvässä asennossa ja pullistuma ei pääse ottamaat hermoihin kiinni eli se pysyy lähes oireettomana selässä. Olin juuri varaamassa yksityiseltä puolelta aikaa magneettikuvaan, mutta parantuminen alkoi, joten se jäi, niin 100% varmuutta en saannut oliko kyseessä pullistuma vai mikä selässäni.

Kirjoitin tämän muille selkänsä rikkoneille kannustukseksi, että koittakaa jaksaa ja treenatkaa niitä syviä lihaksia alaselän seudulta ja venyttelyä jumalattomasti. Itse aloitan päiväni jalkojen ja selän venyttelyllä nykyään. Tarkemmin kun miettii aikaa ennen viime kesän onnettomuutta, niin selkäni oli kyllä jäykkä välillä ja jalat jumissa, mutta en pitänyt asiaa tärkeänä ja venyttely jäi vähille ja treenasin vain pinnallisia vatsalihaksia. Miten sitä saattoikin olla niin tyhmä silloin...
 
Mulla on kanssa välilevyn pullistuma alaselässä reilu vuosi sitten se oli todella pahassa kunnossa jalkapallon takia. Noh lepoa vaan ja jonkun ajan kunluttua salille kevyesti reenaamaan. Talvella ei ollut _MITÄÄN_ ongelmia ja reenaamaan pystyi normaalisti. Mutta nyt kokeilin eilen jalkapalloa niin naks :( Taas sama ongelma kuin vuosi sitten:( ihan p******tä
Edit: Siis pystyin tekemään mavea, kyykkyä ja kaikkea, salibandia, uistia,e pesäpälloa yms. mutta ei jalkapalloa.
 
Oma välilevyongelmani - tulevaisuus koetuksella

Terve,

Kirjoittelin jo aikaisemmin tälle foorumille omasta välilevyviasta. Siis syyskuusta 2006 lähtien alkoi jalassa pikku hiljaa tuntumaan ikävää kipua. Tällöin aloitin juuri käymään salilla kaverini kanssa. Kipu alkoi tuntumaan niin pahalta jo, etten pystynyt istumaan luennoilla koko aikaa. Päätin lähteä käymään kouluterveydenhoitajalla, ja hän passitti minut röntgeniin ja erilaisiin virtsatesteihin. Näistä ei löytynyt mitään vastausta, mutta kivut sen kuin jatkuivat ja seuraavaksi määrättiin magneettikuvauksiin tämän vuoden helmikuussa. Tällöin selässäni todettiin välilevynpullistuma.

Nyt koko kevään aikana kipu on heikentynyt jalassa, erityisesti pohkeessa, ja nykyään pystyy hyvinkin istumaan pitkiä aikoja, eikä edes pieni kipu haittaa. Ortopedi ei suositellut leikkausta, kun parannusta on tullut koko ajan.

Ennen vappua pidin viikon lepoa, kun salikin meni kiinni ja vapun jälkeen myös viikon mittaista lepoa. Tällöin tuntui todella hyvältä jo. Pystyin juoksemaan lyhyitä matkoja esim. bussiin ilman kipua. Nyt olen puolessa toista viikossa tehnyt viisi lenkkiä, ja pystyn ne juoksemaan vaikka kipua välillä tuleekin erityisesti alaselän kohalle. En tiedä onko juoksemisessa tällä hetkellä järkeä. Viimeksi kun ortopedin näin, niin hän sanoi, että voi juostakin nyt, ja jos tämä kipu alkaisi pahentua taas uudelleen, niin vika ei olisi ainakaan juoksemisessa, vaan kipu tulisi kuitenkin ajan mittaan.

Nyt olen siinä tilanteessa, että olen menossa heinäkuussa inttiin, mutta tällä selän kunnolla en voisi siellä tehdä kaikkea fyysisiä asioita. Ortopedi oli kirjoittanut lähetteeseen, että "tälle potilaalle ei voi antaa kaikkein fyysisimpiä tehtäviä". Nyt pelkään, että kun menen sinne ja annan lähetteen, niin saisin armeijasta parin vuoden lykkäyksen. Tätä en missään nimessä halua, sillä olen jo ottanut puoli vuotta lykkäystä opiskelujen takia ja jatkolykkäys pilaisi opiskelusuunnitelmani täysin tässä vaiheessa. Välillä masentaa aivan helvetisti, kun alkaa miettiä, että sieltä se lykkäys tulee ja sit pitää mennä kahden vuoden päästä takas sinne.

Tällä hetkellä masennus on kova, koska koko tulevaisuus on avoin. Tälläkin hetkellä tekisi mieli mennä vaan lenkille ulos, mutta en tiedä kannattaako se. En tiedä pitäisikö lääkärin paperit lähettää esim. pääesikuntaan jo nyt vai mennä sitten heinäkuussa sinne ja antaa siellä sitten. Tenttejäkin on vielä jäljellä, ja kaikista eniten tässä vituttaa se, että en pysty keskittymään niihin, sillä ajattelen koko ajan vammaani, olenko tehnyt jotain väärin esim. käynyt koko talven salilla "rasittamassa" selkääni. Mitä helvettiä tässä pitää tehdä? En koskaan uskonut syksyllä, että kivut jatkuisivat vielä 14.5.2007.

Antakaa kommentteja ja miten itse olette hoitaneet vammaa, kun kipu on ollut vähäistä. Oletteko käyneet salilla ym,? Myös kannattaako paperit lähettää esikuntaan vai viedä itse paikan päälle sitten heinäkuussa?

-itkevä torres-
 
En tiedä onko topikki kuollut mutta bostaan tänne..

Eli mulla on ollut puolitoista kuukautta Välilevynpullistuma, aika ikävä juttu kun pääsee pahaksi ei pahemmin pysty kun olemaan paikalla ja kipu on jotain sietämätöntä.

Mutta nyt näkyy valoa tunnelinpäässä, ollut reilun viikon oireeton hieman vihlasee silloin tällöin pakarasta kyykistyminen. Olin tänään ensinmäistä kertaa salilla sitten tuon puolentoista kuukauden jälkeen mietin tässä että mikähän mahtaisi olla hyvää alustusta tuolle selälle? otin aika iisisti mutta jännä oli myös huomata miten tulokset olivat tippuneet roimasti tuossa puolessatoista kuukaudessa :(


Toivonmukaan joku heräsi... :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom