Väitös - Lihakset kuntoon voimaharjoittelulla ja proteiinilisällä (Hulmi)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jhulmi
  • Aloitettu Aloitettu

GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%
Suosittelen myös lämpimästi Paletaanille tuota Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa -kirjassa olevaa Juhan kirjoitusta. Oletko Juha kuullut huhuja onko Phillipsiltä tulossa sitä hera vs. hera/kaseiiniyhdistelmätutkimusta, josta aikaisemmin oli palstallakin juttua?
 
Juu tuo tulee Am J Coll Nutr tms. lehdessä hänen yhden esityksensä perusteella, en tiedä milloin tulee ulos, mut mielenkiintoinen juttu.

Phillipsiä yrittivät myös mun esitarkastajaksi mut ei mies kiireissään ehtinyt :(
 
Muistakaa, että lihasmassan kasvun tutkiminen itsessään ei ollut tässä väitöskirjassa kuin ~20% (tiedotteissa mainitaan vain osa tutkimustuloksista, yleensä ne kaikkein käytännönläheisimmät), loppuosa selvitti voimaharjoituksen tai voimaharjoituksen + heran vasteita ja mekanismeja lihaskasvun säätelyssä.

Laitan jossain vaiheessa linkin kun kirja ilmestyy nettiin pdf:nä (ilman originaaliartikkeleita tosin, jotka on vain painetussa kirjassa).
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Mulla on kaikenlaista tutkimusprojektia päällä, osa liittyen lihaskasvumekanismeihin (ihmisillä, mutta myös soluviljelykokeita eristetyillä lihassoluilla), mutta myös pari dieettitutkimusta, terveysprojektia yms. Pitäis välillä ihan relata tosin...

P.S. Hauska päästä "lehteen":

http://www.iltalehti.fi/terveys/200903189261481_tr.shtml


Kehittelet ja tuot markkinoille turvallisen myostatiinireseptoriantagonistin, niin sen jälkeen voit relata ;)
 
Mun tutkimuksen perusteella voimaharjoitus on osittain sellainen itsessään tavallaan, ainakin tuon reseptorin geenin ilmentymisen suhteen...
 
Mun tutkimuksen perusteella voimaharjoitus on osittain sellainen itsessään tavallaan, ainakin tuon reseptorin geenin ilmentymisen suhteen...

Kuluttelen tässä härskisti työpäivääni lueskelemalla tuota väikkäriäsi ;)

Näin sydäntutkijana tuli mieleeni eräs juttu liittyen juuri tuohon myostatiiniin. Pikaisella silmäyksellä löysin muutamia artikkeleita, joissa sitä on tutkittu myös myokardiaalisessa hypertrofiassa. Näyttäisi että sillä on jonkinlaista osuutta myös siellä, esim. eräässä artikkelissa oli havaittu myostatiinin ekspression muutoksia sydänifarktia ympäröivässä kudoksessa. Toisessa jutussa taas osoitettiin, että GDF8 knockout-hiirillä luurankolihasten kasvu on odotettavan suurta mutta vastaavasti sydänlihaksen hypertrofiaa tai fibroosia ei löydetty.

Onko sinulla heittää mututuntumaa siihen, onko sydänlihaksessa esimerkiksi noiden tumia luovuttavien satelliittisolujen määrä suhteessa vähäisempi ja sen vuoksi myostatiinin vaikutukset eivät ole myokardiumissa niin dramaattisia? Entäpä osaatko kertoa, missä vaiheessa nuo atrofioiden hoitoon tarkoitetut myostatiinilääkkeet ovat menossa (pre)kliinisissä kokeissa?

Pahoittelen edelleen laiskuuttani artikkelien metsästyksen suhteen :)
 
Täälläpäs käydäänkin mielenkiintoista keskustelua! :hyvä: Itse kun olen myös biokemisti ja teen väitöstutkimusta hypoksian eli kudosten hapenpuutteen parissa. En ainakaan nopean julkaisutsekkauksen perusteella löytänyt tutkimusta hypoksian vaikutuksista myostatiinin ilmentymiseen, mutta viitteitä siitä kylläkin. Esimerkiksi juuri tuo ilmentyminen sydäninfarktialueella ja eräs tutkimus, jossa osoitettiin samanaikainen HIF-1:n (hypoksiassa idusoituva säätelytekijä) lisääntyminen ja myostatiinin vähentyminen lihaskudoksessa. Jos ajatellaan ERITTÄIN pelkistetysti, niin onko mitään järkeä ajatuksessa, että hypoksialla olisi jotain tekemistä myostatiinin säätelyn kanssa ja sitä kautta lihasten kasvatuksessa? Ajatellaan nyt esimerkiksi voimaharjoittelu vs massankasvatus. Voimaharjoittelussa suoritus on lyhytkestoinen ja kudoksiin ei ehdi (?) syntyä vakavaa hapenpuutetta -> kehitys lähinnä voimantuotossa, ei niinkään lihaskasvussa. Massankasvatuksessa sarjapituudet pidempiä, jolloin kudokseen muodostuu hapenpuutetta. Tuloksena myostatiinin ilmentymisen väheneminen.

Tämä nyt vain tällaisia ajatusvirtaa, järkeä vai ei, siitä en tiedä :)
 
Täälläpäs käydäänkin mielenkiintoista keskustelua! :hyvä: Itse kun olen myös biokemisti ja teen väitöstutkimusta hypoksian eli kudosten hapenpuutteen parissa. En ainakaan nopean julkaisutsekkauksen perusteella löytänyt tutkimusta hypoksian vaikutuksista myostatiinin ilmentymiseen, mutta viitteitä siitä kylläkin. Esimerkiksi juuri tuo ilmentyminen sydäninfarktialueella ja eräs tutkimus, jossa osoitettiin samanaikainen HIF-1:n (hypoksiassa idusoituva säätelytekijä) lisääntyminen ja myostatiinin vähentyminen lihaskudoksessa.

Tuo on kyllä hyvä pointti ja pitääkin katsastaa tarkemmin :) Ryhmässämme tutkitaan myös tuota sydänlihaksen iskemiaa, joka syntyy hypertrofian aiheuttaessa kasvavaa hapentarvetta myokardiumiin. Sepelvaltimoiden kapasiteetti ylittyy, jolloin sydänlihas alkaa kärsiä myös hypoksiasta. Pitääkin käydä tässä läpi hieman omaa aineistoa sydänsoluviljelmien geeniekspressiomuutoksista, jos vaikka löytyisi tuo HIF-1 ;)

Minkä kudosten parissa muuten puuhastelet?

Jos ajatellaan ERITTÄIN pelkistetysti, niin onko mitään järkeä ajatuksessa, että hypoksialla olisi jotain tekemistä myostatiinin säätelyn kanssa ja sitä kautta lihasten kasvatuksessa? Ajatellaan nyt esimerkiksi voimaharjoittelu vs massankasvatus. Voimaharjoittelussa suoritus on lyhytkestoinen ja kudoksiin ei ehdi (?) syntyä vakavaa hapenpuutetta -> kehitys lähinnä voimantuotossa, ei niinkään lihaskasvussa. Massankasvatuksessa sarjapituudet pidempiä, jolloin kudokseen muodostuu hapenpuutetta. Tuloksena myostatiinin ilmentymisen väheneminen.

Hulmihan tässä on The Guru mutta heitän silti tähän oman näkemykseni (perustuen todella pintapuoliseen tutustumiseen aiheesta). Tuo ero voima- ja hypertrofiaharjoittelun välillä selittyy käsittääkseni ihan muillakin mekanismeilla, kuin hypoksialla. Kirjassa Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa Hulmi kertoo jonkun (en muista tarkkaan, minkä :D) AMP-kinaasin vaikutuksesta lihaskasvuun. Se toimii lihaksessa vähäisen energian "mittarina" eli aktivoituu kun ATP alkaa käymään vähiin. Tuota energiavarastojen tyhjentymistä ei voimaharjoittelun lyhytkestoisissa sarjoissa ehdi tapahtua samassa määrin, kuin hypertrofiapainotteisessa treenissä.

Voisin kyllä kuvitella, että hypoksialla on jonkinlaista vaikutusta lihaskasvuun. Eikös ole olemassa myös se joku ihmeellinen treenifilosofia, missä treenattava lihas sidotaan jollain kiristysvyöllä maksimaalisen kasvun indusoimiseksi?
 
Tuo on kyllä hyvä pointti ja pitääkin katsastaa tarkemmin :) Ryhmässämme tutkitaan myös tuota sydänlihaksen iskemiaa, joka syntyy hypertrofian aiheuttaessa kasvavaa hapentarvetta myokardiumiin. Sepelvaltimoiden kapasiteetti ylittyy, jolloin sydänlihas alkaa kärsiä myös hypoksiasta. Pitääkin käydä tässä läpi hieman omaa aineistoa sydänsoluviljelmien geeniekspressiomuutoksista, jos vaikka löytyisi tuo HIF-1 ;)

Minkä kudosten parissa muuten puuhastelet?

Tällä hetkellä teen hommia pääasiassa syöpäsoluilla. Jonkin verran olen käyttänyt myös neuraalisoluja. Haaveissa olisi saada käsiini myosyyttejä. Omassa tutkimuksessani olen nimittäin keskittynyt erääseen HIF:ä säätelevään protskuun, jolla on osoitettu olevan rooli mm. myoblastien erilaistumisessa. Vaikka syöpätutkimus on tärkeää, tekisi mieleni välillä tehdä jotain ihan muuta :rolleyes:


Hulmihan tässä on The Guru mutta heitän silti tähän oman näkemykseni (perustuen todella pintapuoliseen tutustumiseen aiheesta). Tuo ero voima- ja hypertrofiaharjoittelun välillä selittyy käsittääkseni ihan muillakin mekanismeilla, kuin hypoksialla. Kirjassa Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa Hulmi kertoo jonkun (en muista tarkkaan, minkä :D) AMP-kinaasin vaikutuksesta lihaskasvuun. Se toimii lihaksessa vähäisen energian "mittarina" eli aktivoituu kun ATP alkaa käymään vähiin. Tuota energiavarastojen tyhjentymistä ei voimaharjoittelun lyhytkestoisissa sarjoissa ehdi tapahtua samassa määrin, kuin hypertrofiapainotteisessa treenissä.

Hauskaa sinänsä, että tätäkin lukiessa alkoi heti aivot raksuttaa, että miten "oma" protsku sopisi kuvioon :D Kyseessä kun tosiaan on entsyymi, jonka kofaktorina toimii hapen lisäksi eräs sitruunahapposyklin välituote eli linkkaa jollain tapaa aerobisen energiantuoton ja happisensorisysteemin toisiinsa (siis jotain tekemistä energiatalouden sopeuttamisessa vallitseviin kasvuolosuhteisiin). Mielenkiintoista tosiaan...
 
Kiitos! Laitetaan luentaan! :) Eilen jo vähän tulikin Pubmedia selattua ja "lue nämä" -kasa vaan kasvaa... Onpahan puuhaa viikonlopuksi :D
 

Latest posts

Back
Ylös Bottom