Vähähiilihydraattista kuitua dieetille?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timo
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
2.2.2003
Viestejä
64
Tässä olisi tarkoitus olla jonkinsortin low-carb-dieetillä, joten tämä asia askarruttaa: Mistä saisi mahdollisimman vähähiilihydraattista kuitua? Olisi kuitenkin kiva jos suoli toimii dieetillä. :kakka: :david:

Olen käyttänyt Sydänystävän ruislesettä, jossa on 26g hiilihydraattia ja 39g kuitua / 100g. Olisiko olemassa vieläkin vähähiilihydraattisempaa kuitua?

Timo
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Sydänystävän vehnälese: 14g hiilaria ja 40g kuitua: 140kcall/100g
 
Mitä kuidun saantiin tulee, on kyse sitten minkä tahansa hiilihydraattikoostumuksen ruokavaliosta, on pelkkä kuitujen tuijottaminen eräs klassisista terveysmyyteistä, jota ei mielestäni ole riittävän usein, vieläkään väännetty rautalangasta - kuitujen laatukriteeriominaisuuksista ylipäätään.
Tässä piilee mielestäni myös eräs vähähiilarisen suurimmista sudenkuopista: syömällä vähäkuituisempaa ruokaa, mutta käyttämällä kuitulisiä, ei monia kuituun yhdistettyjä hyötyjä välttämättä saavuteta.
Kuitulisien käyttö kuulostaa loogiselta ratkaisulta auttaa tilannetta kuitukriteeriä kohentaakseen ja kuitujen kokonaissaantia ajatellen, mutta oikeastaan tarkoitus ei ole, tai ei ainakaan pitäisi olla, kannustaa kuitulisien (leseet yms.) käyttöön. Maku- ja esimerkiksi ummetusaspekti onkin sitten toki toinen juttu. Koska kysyjä tiedustelikin kuitulisiä näissä merkityksissä, olen osittain sivuraiteilla, mutta se suotakoon. :)
Kaikkia kuidun kautta "epäsuorasti" saatuja terveyttä edistäviä aspekteja ei yksinkertaisesti saavuteta (vain) kuituvalmisteita käyttäen, osa toki. Toisin sanoen, kuitukriteerien täyttymistä esim. lesevalmisteella "kaunistelemalla" ei muuteta tilannetta aivan niin suotuisaksi, kuin voisi ehkä kuvitella.

Ja ei, en ole vähähiilarista vastaan, päivastoin. En myöskään sano, edes rivien välistä (terkut MCAropupulle;) ), ettei vähähiilarista voisi koostaa tässäkin suhteen järkevästi - viljan kuitujen kaikkia laatuominaisuuksia tosin ei välttämättä saavuteta. Se, mikä merkitys tällä on, onkin monimutkaisempi vyyhti.

Perusteluita ja väitteitä tukevaa dataa tarvittaessa. :) :heittolaukauskiireidenlomasta::david:
 
Jason82 sanoi:
Ja ei, en ole vähähiilarista vastaan, päivastoin. En myöskään sano, edes rivien välistä (terkut MCAropupulle;) ), ettei vähähiilarista voisi koostaa tässäkin suhteen järkevästi - viljan kuitujen kaikkia laatuominaisuuksia tosin ei välttämättä saavuteta. Se, mikä merkitys tällä on, onkin monimutkaisempi vyyhti.

Perusteluita ja väitteitä tukevaa dataa tarvittaessa. :) :heittolaukauskiireidenlomasta::david:
Eikös se nykyään ala olemaan jo ainakin jossain määrin tiedossa, että kasvisten kuidut ovat laadultaan parempia vrt. viljojen kuituihin? Esimerkkinä mm. pikku lapsilla esiintyvä ummetus. Siinä missä lääkärit aiemmin kehottivat lisäämään leivän syöntiä, nykytrendi näyttäisi puoltavan vahvasti kasvisten lisäämisen puolesta. Ei tietenkään voi yleistää vielä kovin laajasti, mutta siihen suuntaan ollaan ilmeisesti menossa, ainakin toivon mukaan ;).
Jotenka pointtini oli, että runsaasti kasviksia vaan mukaan dieetille, lisäksi voi ottaa sitten lisäkuitua esimerkiksi pellavansiemenrouheesta ja saa mukavasti myös hyviä rasvoja samalla.

Tuo kuitujen saantitarve tosin saattaa hiukan muuttua(itseasiassa aika paljonkin), mikäli low-carb vedetään >50g hiilaria tasolle(ketogeeniselle), jolloinka rasvan määrä kasvaa(ainakin niin pitäisi tapahtua) huomattavasti. Pointtina tässä siis se, että yksin kuidut eivät ole se _avaintekijä_ suoliston hyvinvoinnin/toimivuuden kannalta. :)
 
Jason82 sanoi:
kuitukriteerien täyttymistä esim. lesevalmisteella "kaunistelemalla" ei muuteta tilannetta aivan niin suotuisaksi, kuin voisi ehkä kuvitella.:

Miksei? Millä tavalla lesevalmiste on inferiööri (terkut Belmondolle) esim. kasvisten syöntiin verrattuna kuitujen osalta?
 
lentoemo sanoi:
Eikös se nykyään ala olemaan jo ainakin jossain määrin tiedossa, että kasvisten kuidut ovat laadultaan parempia vrt. viljojen kuituihin?

Kun puhutaan kuitujen terveysvaikutuksista kansanvitsauksiimme(kansantauteihin) nähden, niin ei, pikemminkin päin vastoin. Siitä alla lisää. Mutta sä puhuitkin ummetuksen ehkäisystä. :)


Kiitos kysymästä, Astro.. ;)

Tuotanoin, tähän kysymykseen, joka eittämättä koskee täysviljatuotteiden suosimista, hiilariuskomuksia ja ruokavalioita, joissa viljatuotteita ei yksinkertaisesti ole, yritän vastata aiheeseen siten, etten saisi ainakaan kovin suurta tulikivenkatkuista, väärinymmärrysten saattelemaa vastinetta. ;) Joten:


Kuitu lienee itsessään yksi eniten itsestään selvyytenä otettu terveydellisestä suotuisa valinta eri alojen ravitsemusvalistuksen parissa ahertavien parissa. Tokihan kuitujen saanti indikoi suotuisia valintoja, mutta suurenevan todistustaakan kera, pääasiassa epäsuorine vaikutuksineen. Jos hieman pelkistää, kuitu on tietynlainen yleismittari kuvaamaan elintarvikkeissa olevia lukuisia terveydelle, hyvinvoinnille ja laihdutukselle olennaisia ainesosia. Kuitupitoisuus indikoi pitkälti vitamiinien ja mineraalien määrää, matalaa glykeemistä indeksiä, antioksidatiivisuutta jne. Näistä löytyy mukavia käppyröitä runsaasti, siitä, mitä yhdisteitä em. termien takana piillee. Eli vaikka kuidun määriä seurattaisiinkin, niin pelkästään kuitua ei oikeastaan haeta vaan paljon muutakin.

Täysjyvätuotteiden terveellisyydestä emme siis pääse ohitse, mutta mikäli joku valitsee linjan elää ilman viljatuotteita, niin tokihan terveellisesti voi elää niinkin, mutta pitää tietää mitä tekee. Jotakin terveellistä jäänee pois, mutta osan näistä voi korvata muualta ja ne mitä ei voi, eivät varmaan ole kokonaisuuden kannalta kohtalokkaita ratkaisuja, kun suhteutetaan ne epäterveellisiin elämäntapoihin, jota populaatiotasolla tuppaa laajasti löytymään.

Lisättäköön että kokojyväviljojen vaikutukset eivät todennäköisesti kuittaannu kasvisten ja hedelmien lisäyksellä, koska päävaikuttajana ovat ilmeisesti kokojyvien muut yhdisteet kuin kuitu. Itse täysjyvään palatakseni, on se tutkimuksissa järjestään suojaava tekijä ja usein vielä sen jälkeen kun vaikutus on vakioitu kasvisten määrällä. Ja joo, kyllä, näitä kuitupitoisuuden ja terveysvaikutusten yhteyden takana piileviä ainesoisia toki löytyy muistakin kasvikunnan tuotteista, mutta asia ei ole aivan yksioikoinen. Analyysejä, joissa yhteys on vakioitu kasviksilla ei toki ole läjäpäin, niissä täysjyvä on edelleen erittäin vahvoilla suhteessa muihin kasvikunnan ryhmiin. Tämä indikoi sitä, ettei kuitupitoisten viljatuotteiden vaikutuksia voi täysin korvata kasviksilla - kun kuitenkin tiedetään, että kyse ei pääasiassa ole kuituvaikutuksesta vaan jostain muusta. Nämä ovat tietysti spekulaatiota niin kauan kuin ei oikeasti tiedetä vaikuttavia ainesosia tai ominaisuuksia ja eksakteja vaikutusmekanismeja. Ja niitä ehdokkaita on kyllä paljon (GI, kuitu per se, kuidut prebioottina, Mg, fenoliyhdisteet jne..). Osa niistä ehdokkaista on sellaisia, että niitä on olennaisesti vain viljatuotteissa.

Oma aspektinsa asiaan on tietysti myös se, mitä terveysongelmia haluamme kuitupitoisilla tuotteilla välttää ja mitkä ovat elämäntapamme. Jos on esim.liikkuva alakarppi, niin diabetesta ei tarvinne pelätä vaikkei söisikään täysjyvää, mutta sydärin riski jäänee osin alentamatta. Se, miten Anssi alakarppi sitten pärjäilee ilman täysjyvää, siihen ei tutkimus toki anna konkreettisia viitteitä, koska epidemiologiset tutkimukset eivät pysty huomioimaan niin tavallisesta poikkeavaa ruokavaliota vaan antavat enemmänkin vastauksia siihen, mitkä tekijät ovat suojaavia tekijöitä tyypillisessä sekaruokavaliossa. Toisaalta interventiotutkimukset eivät tule pitkään aikaan tuottamaan vastauksia näihin kysymyksiin vaikka niissä vähähiilarisia on.

Pointtina kotikatsomoon: kokojyvävilja on eittämättä suotuisa, jopa ylivertainen vaihtoehto, mutta jos ei niitä syö,niin sitten on parempi syödä kasviksia reilusti, pitää huoli mm. magnesiumin saannista ja mahdollisuuksien mukaan koettaa paikata keskeisiä täysjyväviljojen syömättömyyden aiheuttamia puutteita muista kasvikunnan tuotteista näitä ingredienttejä poimien. Toiminee vähintäänkin siedettävänä korvikkeena, mahdollisesti riittävänä, vaikkei sitten joka yksilön kohdalla täydellisesti. Lienee siis selvää, että pitkän aikavälin terveysongelmat piilevät kuitenkin muualla kuin tässä kysymyksessä ja mielekkäillä, tietoisilla yksilövalinnoilla näitä mahdollisia riskejä minimoidaan huimasti.

Täysjyvän terveysvaikutuksista vaikkapa tuosta alta, erovaisuuksia muihin kasvikunnan tuotteisiin, lisää löytyy kyllä huolellisesti tietokannoissa kahlaamalla, aloittamalla vaikkapa ao. datan viitteistä.

Journal of the American College of Nutrition, Vol. 19, No. 90003, 291S-299S (2000)
Whole Grain Foods and Heart Disease Risk

http://www.jacn.org/cgi/content/full/19/suppl_3/291S

Myös J.Montosen ao. väitöksestä asiaan liittyvää analyysiä:

http://www.ktl.fi/portal/suomi/ajankohtaista/?id=551

:kippis1:
 
Since 1988 sanoi:
Sydänystävän vehnälese: 14g hiilaria ja 40g kuitua: 140kcall/100g

Eikös mm. vehnäjauhoista valmistettuja tuotteita kehoiteta välttämään, eivät ole terveydelle hyväksi (korkea GI jne.). En sitten tiedä vehnäleseistä...

Kommentoin eilen tähän samaan viestiin, mutta olisiko niin että kommenttini olisi sensuroitu pois siinä esiintyvän voimasanan vuoksi? :confused:
 
Timo sanoi:
Eikös mm. vehnäjauhoista valmistettuja tuotteita kehoiteta välttämään, eivät ole terveydelle hyväksi (korkea GI jne.). En sitten tiedä vehnäleseistä...

Vehnäleseethän eivät ole valmistettu vehnäjauhoista, vaan kokojyvävehnästä. Niissä on niin paljon liukenematonta kuitua, että niiden hyöty on käytännössä ainoastaan toimia kuidun lähteenä eikä GI ole korkea(tähän hätään löysin vain että kuuluu kategoriaan GI<45).
 
Timo sanoi:
Eikös mm. vehnäjauhoista valmistettuja tuotteita kehoiteta välttämään, eivät ole terveydelle hyväksi (korkea GI jne.). En sitten tiedä vehnäleseistä...

Kommentoin eilen tähän samaan viestiin, mutta olisiko niin että kommenttini olisi sensuroitu pois siinä esiintyvän voimasanan vuoksi? :confused:
vehnäjauhon korkea GI johtuu siitä, että se on puhdistettua jauhoa. ei siitä, että se on vehnää. vehnäleseissä taas on hyvin vähän imeytyvää hiilaria kuten on mainittu.
 
Hyvä pointti Ex-Tavikselta – täysjyvävehnä tuntuu muutenkin usein jäävän näiden ”perusbulkkivehnien” varjoon ravitsemuksellisen arvonsa suhteen. Täysjyväviljojen suotuisia terveysvaikutuksia ja niiden sisältämiä kasviyhdisteitä voisi tarkastella myös ao. tutkimuksen tapaan – datassa näkyy myös täysjyvävehnä. Ja edelleen, vaikka kuitupitoisuus tässäkin kohtaa on runsas, suotuisia vaikutuksia kuitu ei yksin selitä.

Journal of the American College of Nutrition, Vol. 19, No. 90003, 312S-319S (2000)
Antioxidant Content of Whole Grain Breakfast Cereals, Fruits and Vegetables
http://www.jacn.org/cgi/content/full/19/suppl_3/312S

Ennen kuin kukaan ottaa aiheekseen ihmetellä raffinoidun, valkoisen viljan korkeita ORAC-arvoja, niin todettakoon, että tämä on vain yksi tapa tarkastella asiaa – vain yksi osa kokonaisuutta. Valkoinen vilja ei ole suositeltavaa ORAC-arvosta riippumatta. ORAC:it ovat siis toki ihan kiinnostavia tutkailla, muttei niiden pohjalta voida vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä – suuntaa ja lisäselitystä ne kyllä antavat, myös näille kuitu(ja vaikkapa GI-)pähkäilyille. Esim. hedelmät ja marjat ovat toki siis pääsääntöisesti terveellisiä, oli se ORAC mitä tahansa.
Kiinnostavin ja olennaisin johtopäätös näissä lienee se, että yleisesti tunnetuimmat antioksidantit kuten esimerkiksi E- ja C-vitsku, selittävät aika vähän ORAC-arvoja – suurin vaikutus tulee todennäköisesti muista bioaktiivisista yhdisteistä.
[mod] Zapasta voi keskustella vaikka Musiikki / elokuvat -osiossa. -JohnnyB[/mod]
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Itse aiheeseen välillä:

Sokerijuurikaskuitu (Reformin Fibrex) on pelastanut monta laiskaa dieettimassua :)

/100g:
kcal 60
hh 17,3
kuitu 73
 
Ex-Tavis sanoi:
Vehnäleseethän eivät ole valmistettu vehnäjauhoista, vaan kokojyvävehnästä. Niissä on niin paljon liukenematonta kuitua, että niiden hyöty on käytännössä ainoastaan toimia kuidun lähteenä eikä GI ole korkea(tähän hätään löysin vain että kuuluu kategoriaan GI<45).

WTF????

Viljan rakenne:
kuorikerros
ydinkerros
alkio

(lisää esim. http://www.leipatiedotus.fi/default.aspx?path=4;175;205;256 )

Kokojyvä = sisältää kaikki edellämainitut kerrokset
Lese = viljan kuorikerros (EI KOKOJYVÄ)

Siinä mielessä lainaus pitää paikkansa, että puhdistettu viljakuitu on ensisijaisesti paskan jatke. Terveysvaikutukset (esim. tuolla sydänterveysosastolla) koskevat kokojyvätuotteita. Pelkän kuidun osalta kasvisperheen liukenevat kuidut (myös kaurassa) pesevät vaikutuksillaan liukenemattoman viljakuidun vaikutukset, kuten tässä ketjussa aiemminkin vihjattiin - tosin puhdistetun kuidun terveysvaikutukset kaikkiaan ovat aika vähäisiä, ja tämä tosiaan viittaa siihen, että kuidunsaanti yleisellä tasolla vain indikoi ainakin jossain määrin terveellistä ruokavaliota.

Paskan jatkeeksi voisi siten ostaa vaikkapa psylliumia (kasvikuitu). Tuota löytyy tavallisista isommista marketeista leivontahyllystä, sillä sitä käytetään gluteenittomiin leivonnaisiin sitkon aikaansaamiseksi. Tuotenimikkeenä tavaralla on joko Psyllium tai "Fiber Husk". Maultaan ja suutuntumaltaan varsin neutraalia tavaraa, hyvin voi sekoittaa vaikka rahkaan / jogurttiin / proteiinidrinksuun. Runsaasti nestettä tämänkin kaveriksi.

Suurin osa kaupan viljavalmisteista EI ole kokojyvää. Esim. tavallisista puurohiutaleista kuorikerros on poistettu, "kokojyväleipä" sisältää usein kokojyväjauhoja vain murto-osan. Toki poikkeuksia löytyy, mutta melko vähän ja etsiminen on vaikeaa, kun "kokojyvästä" on tullut sellainen markkinointihypetystermi.

Kokojyväsuurimoita löytyy ainakin isommista marketeista ja joistain luontaistuotekaupoista. Kokojyväriisiä on kaupoissa, mutta sitä ei pidä sekoittaa tummaan riisiin, joka on osittain kuorittua. Esim. kokojyväpuurojen hauduttelu on kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa. Itse paahtelin ennen vilja-allergian toteamista kokojyvistä, pähkinöistä ja hedelmistä omia myslivirityksiä.
 
Caitlyn sanoi:
..puhdistetun kuidun terveysvaikutukset kaikkiaan ovat aika vähäisiä.. "kokojyväleipä" sisältää usein kokojyväjauhoja vain murto-osan. Toki poikkeuksia löytyy, mutta melko vähän ja etsiminen on vaikeaa, kun "kokojyvästä" on tullut sellainen markkinointihypetystermi.

Amen that. Tosin kahdessa mielessä. Olen tätä aiemminkin koittanut avata ja vaatimattomasti esittää, mutta otetaanpa uusiksi:

Tuntuu olevan melko muodikasta disautella näitä kaupan hyllyjen kokojyväleipiä, mutta tosin ei ihan aina siinä onnistuen. Täysjyväleipien olemusta ja sitä, mitä niiden sitten "tulisi" olla, tarkentaisin hieman..

Maalaisjärjellä ajateltuna esim. 100% kokojyvätuote kuulostaisi varmasti optimaaliselta ja siltä, johon tulisi pyrkiä. Ihan ensiksi tulevat vastaan jo elintarviketeknologiset, leivontatekniset ongelmat, joiden vuoksi myös muiden ainesosien merkitys korostuu.
Toiseksi, tarkasteltaessa asiaa ravitsemuksellisesta näkökulmasta, tutkimuksissa ei ole 100% kokojyvätuotteita käytetty(="tarvinnut" käyttää), vaan tyypillinen kriteeri on ollut n.50% kokojyväpitoisuus, joskus jopa ainoastaan 25%, siltikin terveyttä edistävin tuloksin.

Karkeasti sanottuna voidaan sanoa, että tuo kokojyväpitoisuus on tutkimuksissa skaalassa 25-50%. Terveydettä ylläpitävä&edistävä vaikutus on siis aikaan saatu jo näillä kokojyväpitoisuuksilla, vaikka joukossa olisikin näitä ainesosia, joita ei yleisesti pidetä yhtä terveellisinä.

Aiheesta mielenkiintoista luettavaa vaikkapa tuosta(ilmainen kokonaisartsu):

American Journal of Clinical Nutrition, Vol. 80, No. 6, 1492-1499, December 2004

Intakes of whole grains, bran, and germ and the risk of coronary heart disease in men
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/80/6/1492

Caitlyn puhuu silti ihan asiaa siitä, että näitä täysjyvätuotteita tukevaa dataa myös usein vääristellään mainontapuolella, usein jopa väärinkäytetään. 100% täysjyvää ei siis kuitenkaan tarvitse tavoitella, eikä se vehnäjauho siellä seassa välttämättä leivästä aivan saatanallista tee. :)

wankkiedit: ketään ei silti edelleenkään pakoteta syömään teollista leipää terveyttä edistääkseen, jos ne epämiellyttäviksi kokee. :)
 
Ehkä jo vanha, mutta näkkileipä on paras: n.85% täysjyvää ja kuidut n.18g/100g. Muut leivät onkin sitten omasta mielestä enemmän tai vähemmän pullaa (luomu jälkiuunileipä tekee poikkeuksen). Dietillä kannattais omasta mielestä korvata esim. riisit ja pastat näkkärillä: 100g näkkileipää kerta-annoksina niin ei oo pulaa kuiduista!
 

Suositut

Back
Ylös Bottom