astro sanoi:
Voitaisko seuraavaksi ihmetellä "hyvän" ja "huonon" rasvan nimityksiä?
Ihmetellään vaan kun kerran alkuun päästiin. Minusta on aivan käsittämätöntä, että ravitsemusvalistuksessa voidaan jakaa rasvat eläinrasvoihin ja kasviperäisiin, sitten sanoa että se eläin on paha. "No miksi", kysyy tyhmä pikku kuluttaja. "Siksi, että se on tyydyttynyttä rasvaa ja se nostaa kolesterolia", sanoo ravitsemusvalistaja. Tyhmä pikku kuluttaja menee Fineliin ja katsoo. "Eihän se pidä paikkaansa", sanoo tyhmä pikku kuluttaja ravitsemusvalistajalle. "Ei rasvan eläin tai kasvipohjaisuudesta voi päätellä sen rasvahappokoostumusta". "No joo", sanoo ravitsemusvalistaja, "mutta tyydyttynyt rasva nyt on kuitenkin pahasta". "Ok", sanoo tyhmä pikku kuluttaja. Tällä kertaa tyhmä pikku kuluttaja ei olekaan tyhmä, vaan menee PubMediin ja tekee muutaman pikku haun: Walter Willet sairaanhoitajatutkimus 80000 osallistunutta 14 vuotta. Ja huomaa yllätyksekseen:
Sen Willet'in (miten tuonyt sitten kirjoitetaankaan omistusmuotoon) ryhmän tutkimuksen mukaan (luvut laskettu auki, julkaistu NEJM 1997). Jos 2 % kaloreistaan vaihtoi hiilihydraateista rasvaan, eli jos 2000 kcal energiasta vaihtoi 40 kcal verran tai siis 10 g hiilareita samaan kalorimäärään eli noin 4 grammaan rasvaa niin:
- tyydytetyt rasvat (eri rasvahappoja erittelemättä) lisäsivät 7 % sydäntautiriskiä
- tyydyttämättömät vähensivät samaista tautiriskiä 38 %
- ja transsit lisäsivät tautiriskiä 93 %
- ja erityisesti tarkkaillut eläinrasvat eivät tämän tutkimuksen mukaan lisänneet SVT-riskiä lainkaan.
Voiko tästä tämä pieni kuluttaja tehdä sen johtopäätöksen, että tutkimukset jotka muka osoittavat eläinrasvojen pahuuden, on tehty yleistyksellä tyydyttyneet=eläinrasvat ottamatta huomioon, että valtaosa kansan tyydyttyneistä tulee kasvirasvoista?
