Vääristynyt minäkuva tms....

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Kyllä toi musta on ihan normaalia, että tulee hyvä olo siitä, kun on parempi kuin toinen. Parempi mieli toki tulee, jos on parempi kuin toinen säännöllinen treenaaja..
 
Olisin ollut tyytyväinen nykyseen kuntooni 2vuotta sitten, mutta ainakun kasvan haluan vaan lisää.
Ja joka päivä näytän peilistä pienemmältä, onse kumma. :)
 
Tuo on kyllä jännä, miten ainakin itellä riippuu päivästä millanen fiilis omasta kunnosta on. 98% ajasta sitä tuntee olevansa se sama laihaläskikynis kuin sillon kun alotteli jumppia, mut loput 2% sitä taas ajattelee olevansa edes jossain määrin ihan siedettävässä kondiksessa (mutta ei kuitenkaan tyytyväinen). BiG-oreksia :D

[e] Taisin tuntea olevani kovemmassa kunnossa 16-vuotiaana kuin nyt, vaikka lähes tauotta ja melko hyvällä panostuksella lihatalkoot onkin ollut päällä tähänkin päivään asti. On se vaan hassua mitä tämä laji tekee mielelle, hehheh.
 
Tollane lähtee aina veks ku kattelee vanhoja kuvia ja hetken itteensä peilistä sen jälkeen. :dance: Itelleni tulee aina harvoin esim. väsyneenä/stressin takia sellaisia päiviä, että kaikki asiat vituttaa ja usein oma pelikuva ei miellytä niin kuin yleensä, silloin kunnon rääkki treeni yleensä saa sen fiiliksen veks tai lepää vaa ja herää seuraavana päivänä voi taas peilalla itteensä ja ego ja minäkuva on taas katossa.

Vaikka olisi kuinka täydellinen olo ja tyytyväinen itseensä, niin aina tuntuu löytyvän jotakin kehitettävää/parannettavaa, joiden saavuttaminen nostattaa minäkuvaa taivaisiin. Mutta harvoin niiden saavuttaminen kaa riittää täydelliseen "onnellisuuteen" ja aina tuntuu löytyvän jotakin valittamisen aihetta/parannettavaa vaikka asiat olisivat miten hyvin tahansa ja saavutukset saavutettu(ihan yleisesti jokaisessa asiassa). :jahas:
 
Pari vuotta sitten lihotin itteeni puoltarkotuksella mahollisimman paljon.. Melkeen pääsin sataseen.. Nyt painan 73 ja silti omaan silmään helvetin lihava.. kerran läski, aina läski (henkisesti).
 
No, onhan se paino noussut 37 kg ja penkki nelinkertaistunut mutta varsinkin raajat on edelleen narut. Forkut kun ei olisi koskaan treenannutkaan. Yläkroppa näytti kun peiliin uskalsin vähän vilkaista aika massiiviselta, mutta se tarkoittaa vain sitä että dieetti kohta kutsuu.

Valitettavasti tuntuu kun kuuntelee ja näkee muita vahvempia treenaavia ihmisiä että onhan ne paljon kovemmassa kunnossa, vaikka eivät välttämättä panosta juurikaan asiaan. Itselleni ei ole tullut kuin voimat tietäviltä kommenttia että näyttäisi treenaavalta, ja näin se asia varmaan onkin.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
itsellä mitat sen 193/100 ja kyllähän ite jos kattelee peileen niin näyttää
pienleltä ja mahaaki muka liikaa ku ei päkkikään kunnolla näy.
mutta jospa katteleekin joku kaveri vierellä peiliin yhtä aikaa niin kyllähän sitä
näyttää aika hyvä kuntoiselta.
Miltäkähän tästä kaverista sitten tuntuu, en tiedä.
 
Ite olin aika tyytyväinen omiin punttailu saavutuksiin kunnes näin ensimmäisen kerran kilpailuun valmistautuvan bodarin.
Kaveri oli saman pituinen kuin minä, 182cm tienoilla, mutta painoi suurinpiirtein 5-7% rasvoissa 104kg.

Tyyppi oli aika epätodellisen näköinen kun tykinkuulan kokoiset olkapäät ja paksut käsivarret heilui hihattoman paidan alta.
Siinä se pumppaili kevyillä painoilla, mutta säikeet pullisteli joka puolella ja tuli vaan mieleen kuinka helvetin kaukana oli vielä tuosta tasosta.
Kaiken lisäksi vaikka tyyppi silloin silmissäni näytti supersankarilta ei se edes päässyt finaaliin lavalla.
 
Jos ikinä ei ole tyytyväinen yhtään mistään kehityksestä, niin minun mielestäni voi samantien lopettaa koko treenaamisen ja kuluttaa aikaansa vaikkapa tökkimällä nuppineuloja kynsien alle.

Tä oli kyl huikee kommentti.

Oisko mitään muita hyviä elämänviisauksia taskussa? :david:
 
Pari vuotta sitten lihotin itteeni puoltarkotuksella mahollisimman paljon.. Melkeen pääsin sataseen.. Nyt painan 73 ja silti omaan silmään helvetin lihava.. kerran läski, aina läski (henkisesti).

Sama vika. Jossain vaiheessa naksahti, nyt pitää olla tiukka koko ajan vaikka olis hyvin varaa 10-15kg lisätä massaa eikä silti ole lähelläkään lihava. Toi naksahdus varmaan tapahtui siinä kun pyrin parantamaan leuanvetoa niin pirusti niin piti tuota elopainoa tiputella ja kiristellä. Nyt ei pysty bulkkaamaan, jokin päässä sanoo ettei sitä pidä tehdä vaikka olo on kuiva kuin beduiinin sandaali.

EDIT: viikonloppuna meinasin tehdä tälle threadin.
 
Ei itteensä oo koskaan tyytyväinen. Oma esimerkkini: Aloitin salitouhut 2008, paino 80kg pituus 178cm, kroppa samoissa rasvoissa kuin nyt ja esim. penkkitulos 75kg. Vuonna 2009 painoin 85kg rasvat samoissa ja penkkitulos 130kg. Vuonna 2010 latasin kuvat Vip-osioon nimimerkillä Dalissime jokainen voi sieltä katsoa kehityksen rasvojen ollessa samoissa kuin aina ennenkin, mutta omapaino oli tuolloin 95kg. Nyt vuonna 2011 paino on 99kg rasvat melko samoissa mitoissa, kädet viime vuoteen nähden kasvanut 41cm-->44cm penkki 180kg ym ym... eli kehitystä on siis tullut, mut lopputuloksena mielessäni on vaan sana EI. En näe kuin muiden kehityksen ja kasvun, itsestäni näen vain lihomisen. Minä kuvani on siis luultavasti pahasti päin honkia.
 
Kuvissa nykykunto, en ole tiukka, enkä ole koskaan ollutkaan.
 

Liitteet

  • Valokuva0168.webp
    Valokuva0168.webp
    96,4 KB · Katsottu: 715
  • Valokuva0170.webp
    Valokuva0170.webp
    120 KB · Katsottu: 483
Onhan tuo 20kg 2 vuodessa aiva perkeleesti. Megarexiaan taitaa viitata pahasti. Ainahan voi kiristellä rasvoja mutta sitten tulee se että "on niin pieni" -syndrooma. Harva on kireänä sen näkönen että koko paistaa vaatteistakin läpi.
 
Tuttu juttu. Kaikki suht samanpainoiset ja pituiset samoilla rasvoilla näyttävät paljon isommilta ja lihaksikkaimmilta kuin minä. Kaikki, joilla on suht samat tulokset penkissä, kyykyssä ym. näyttävät paljon isommilta ja lihaksikkaimmilta kuin minä.
 
Jeah beibi! Vuosi taas reenailtu ja jotain pientä kivaa tarttunut matkaan vaikka ainahan sitä enemmänkin olisi tuloksia voinut tulla. ;)

Alkuvuodesta paino kävi omissa huipuissa josta sitten lasketeltu alaspäin hiljalleen ja nyt jopa pientä dieettaamistakin harrastettu. Paljonko painan nyt? En tiedä. Paskanko väliä sillä on? Vaaka ja mittanauha sekoittaa päätä aika pahasti, itse tykkään mennä fiiliksen mukaan. Kyllä minä tiedän olenko syönyt yli vai alle kulutuksen. No paljonko yli tai alle? En tiedä sitäkään. Meneekö safkat vaa'an kautta? No ei. Tulosta tulee sopivaan tahtiin, vaatteistakin huomaa hyvin että oikeaan suuntaan mennään.

Kyllä hommat on suunniteltu etukäteen niin pitkälti kuin näitä juttuja nyt voi suunnitella, elämä heittää omat haasteensa soppaan lisäksi. Ei vaan jaksa ressata näistä jutuista liikaa. Tällä hetkellä tykkään kropastani mutta tykkäsin siitä myös talvella vaikka toki ylimääräistä olikin.
Olenko pienempi tai isompi kuin viereinen kaveri? Jälleen kerran, mitä väliä.

Helvetti, ulkona on mahtavat kelit, naisilla kolareita aiheuttavia vaatteita ja mulla ainakin kaikkea muuta kivaa tiedossa henkilökohtaisen elämän vastoinkäymisten jälkeen. Joskus stressasin, enää ei jaksa. Tää sopii mulle. Rantakondis tulee pikkuhiljaa siinä sivussa, meikku nauttii kesästä!

Oliko tässä mitään järkeä tai liittyikö aiheeseen? Ei varmaankaan. Opetellaan kaikki ottamaan niitä kohteliaisuuksia, "kiitos, minustakin käsivarsiini on tullut lisää papua".

Hyvää kesää kaikille!
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom