CBB Utti Hulkki Hietala

Heh, jumalauta ne oli nättejä aikoja . Salin jälkeen survottiin soijajauhoo, banaani ja raakoja kananmunia blenderiin, ai että. Salin lisäks veivattiin himas harmailla vinyyleillä ja sillä helvetin mustalla jousella. Niitä wrangen protskunappeja tuli sitten jossain vaiheessa. Apteekista sai kanssa jotain helvetin kallista proteiinia, siinä Tais olla jotain 2-4g proteiinia per annos. Kehitys räjähti täysin läpi katosta, kun sai ison pussin vai oliko pönttö Weiderin Mega Mass 2000/4000 :). Salille vain Platiniumin verkkareissa.
Sellasta heraa oli mitä ostettiin suoraan jostain meijeristä, liekkö jotain käsittelemätöntä paskaa laktoosia oli tajuttomasti ja tuhkakin oli mainittu sisällössä. Halpaa oli ko saippua, mutta se paskan käry kellarisalilla joka jätkä päästeli malliin pari toistoa ja pieru tahtiin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Jeps.. Itse aloittelin -84-85. Soijanappeja meni.. Wrangen turboa. Eipä tiedä nykyajan Jonnet tuota aikaa.
Jep, Wrangen Turbo pillereitä haettiin Stockmannin urheiluosastolta :oujee:. Vedessä lilluvat soijamöykyt muistan myös liiankin elävästi, vaikka vatkaimella yritettiin saada juotavaksi :yäk:
 
Jep, Wrangen Turbo pillereitä haettiin Stockmannin urheiluosastolta :oujee:. Vedessä lilluvat soijamöykyt muistan myös liiankin elävästi, vaikka vatkaimella yritettiin saada juotavaksi :yäk:
Soijajauhoa ja kaakaojauhetta 50/50, jäätävää paskaa. Meinasi välillä tukehtua niihin sattumiin kun poksahteli kurkussa.
 
Niinpä, Wrangen purkki jostain 80-luvulta löytyy vieläki hyllystä... :) katso liitettä 141254

Soijajauhoa ja kaakaojauhetta 50/50, jäätävää paskaa. Meinasi välillä tukehtua niihin sattumiin kun poksahteli kurkussa.

Tämä menee nyt vähän ohi Utista.. Mutta hatarassa muistissa olis,että olisin joskus käyttänyt Legenda J.Rädyn firman Hi-Man Sportin proteiiniä.. Ja sitten noita "sattumia" survottiin sauvasekoittimella rikki.
Näin se vaan aika ja kehitys menee ettenpäin.
Pieneltä paikkakunnalta kun olen niin jumpattiin Wrangen vinyylipainoilla, siitä kunnan voimailutiloihin voimanostajien kanssa, ja heti kun täytti 18 niin siirtyi Tampereelle Nyholmin Jussin Steel Bodylle rimpuilemaan.
 
kaverilla oli joskus vuonna 97 tai sinne päin, wrangen jauhemaista prodea ja oli kuulemma niin pahaa että jäi syömättä. Noh, lahjoitti sen minulle ja kyllä se syötyä tuli, asenteella, kun tiesi että arvokasta kampetta oli. Itse hän jatkoi "turbo-papanoilla" :) Sen purkin jälkeen proteiiniasiat olivat vajaan vuoden hyvällä tolalla kun olin ennen armeijaa lihaleikkaamossa duunissa ja henkilökunta sai sisäfilettä pilkkahintaan. Ai että.
 
Saako vielä trollata Hulkin ketjua muistelmilla? Nyt treenin osalta.

Tuolla Miken ketjussa kun kinastellaan kuulokkeiden käytöstä/musiikin kuuntelusta treenin aikana niin ennen wanhaan oli melkein pakko olla sosiaalinen salilla jos halusit oppia treenaamaan. Wanhat miehet voi vahvistaa että hyvin yleinen käytäntö tiedon saantiin oli iskeytyä salilla isoimpien sällien peesiin ja toivoa että jollain välillä sinut hyväksyttiin porukkaan ja opetettiin treenaamaan. "Arvostetuin" treenitietouden lähde kun oli Bodaus lehti niin se kertoo aika paljon saatavilla olevan tiedon tasosta. Useimmat taisi hapuilla yksin pimeässä ja yleisin treenimetodi oli "perse edellä puuhun".

Kolmijakoinen ohjelma taisi olla treenitietouden huippu ja sillä veivattiin varmaan se pari vuotta, mistään syklittelyistä ei ollut tietoakaan :D. Sitten joku kertoi että "hei, voi se olla nelijakoinen ohjelmakin". Mitä VITTUA???? No sitähän piti kokeilla. Jossain vaiheessa -90 luvun alussa tihkui tietoa jostain heavy duty treenistä. Sitä sitten kokeilemaan ja tietysti ihan päin persettä. Kaikki lämmittely/valmistelu sarjat skipattiin ja suoraan prässiin tekemään se yksi työsarja loppuun. Oli se touhua mutta kun ei ollut ketään keneltä kysyä.

-92 pääsin puoleksi vuodeksi treenaamaan Hakaniemen Solana Fitness salille ja silloin räjähti tajunta. "Voiko äijät jumalauta olla noin isoja?". Ikuinen kiitos niille bodareille ja voimailijoille jotka silloin varovaisesti ohjailivat treenamaan oikein ja kertoivat ravinnosta. Muistaakseni ihan kohtuullinen kehitys hyppäys tuli tuolloin. Seuraavan kerran tajunta taisi räjähtää 2003 kun lueskelin pakkotoistolta erilaista treenitietoutta ;).
 
-97 LOL nyyb :D!!! Itse kun aloittelin -80 luvun lopulla ensin klassisesti pumppailemaan kotona wrangen vinyylipainoilla (Wanhat miehet tietää kyllä :cool:) ja sitten siitä kaupungin ainoalle salille. Salilta löytyi kaupungin ainoat lisäravinteet, tasan 2-3 pussia soija proteiinia. Aivan kauheaa kuraa, ei sekoittunut millään ja maku oli hirveä. Kutsuttiin sitä moskaa akkuhapoksi. Jos lisäravinteita halusit niin joko tilasit wrangen postimyynnistä helvetin kalliita proteiini nappeja (Wanhat miehet tietää kyllä :cool:) tai lähdit isolle kirkolle. Joku tiesi tsadista, taisi olla Hakaniemessä, puljun josta sai lisäravinteita. Muutaman kuukauden välein kimpassa Datsun 120A:lla ostoksille ja kotiin jenkkikassit täynnä rotemiinia. Paikallisista kaupoista saatavista heroista sun muista ei edes unelmoitu.

SÄKRIFAIS!!!

Juuri noin.. Kun itse aloitin nöösinä 1981 oli tuollainen tilanne. Wrangelta protskut ja alan kirjallisuutta. Stockmannin natura luontaistuotekaupasta oluthiivaa ja
maksatabletteja...tai Rädyn Jorman salin yhteydessä olevalta luontaistuotekaupalta
Muzi luuli että protskut on jotain vaarallista niin ei saannut ostaa, sitten maitojauhetta kaupasta (oli jotain 30-35% prodea/100gr) koska jossain luki että Ferrignokin oli niin aikoinaan tehnyt.
Muscle&Fitness (ei ollut Flex lehteä vielä silloin) lehden sai Helsingistä Akateemisesta kirjakaupasta tai Rautatieaseman lehtikioskilta. Atlas-lehti ilmeistyi noihin aikoihin Suomessa.
Kun jenkeissä alkoi aminohappojen myynti -80luvun puolivälissä, Weider Anabolic Mega Pack ja Life Essence oli kova sana.
Suomessa oli lääkintöhallituksen tms kautta kielletty sellaisten tuotteiden myynti.
Tilattiin poste restantella Tukholman postiin ja Ruotsin risteily keskelle viikkoa hakemaan niitä sitten...kuka nyt lähtis bcaa:ta hakemaan ulkomailta??
Rautakirjan kautta sai tilattua Muscle&Fitnessin suoraan kotiin. tuli vaan jotain 2-3kk myöhässä...
 


Tuosta Israetelin puheenvuorosta koskien nopeiden lihassolujen aktivointia failureen vietyjen pidempien sarjojen viimisissä toistoissa tuli Utti mieleen kun jatkuvasti nostaa sen esille erityisesti BFR- ja Myoreps-sarjojen kohdalla. Oisko Utilla minkälaista vasta-argumenttia? En siis ole tässä sen enempää Israetelin argumentin kuin Utinkaan puolella.

Ehkä paremman kuvan asiasta saa jos kuuntelee 1:47:36 alkaen ja vielä paremman jos 1:37:51 alkaen. Sielä keskustellaan pidemmistä sarjoista (lue: kyseenalaistetaan niiden käyttöä) enemmän siltä kantilta, onko hitailla lihassoluilla juurikaan kasvupotentiaali. Noh, kuten sieläkin nostetaan esille niin dataa löytyy, että jopa ihan vastaavaa hypertrofiaa saadaan myös niillä aikaan, joten sikäli turhaa spekulointia eri lihassolujen aktivoitumisesta ja rasittumisesta ylipäätään - jollakin mekanismilla sitä kuitenkin tapahtuu.

Pahaa off topicia, mutta en nyt tähän hätään joutanu etsiä oikeaa ketjua treeni-puolelta ja täältä saa paremmalla (edelleen pienehköllä) todennäkösydellä Utin mietteet. Kaukasesti mieheen kuitenki liittyy.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom