Uskonnolliset tilaisuudet pois koulusta?

Jos se on tärkeää yleissivistystä, niin toki sitä voi koulussa opettaa uskonnon tunnilla. Uskonnoista kertominen koulussa on tietysti ihan ok. Niiden harjoittaminen koulussa ei ole ok.

Joo ja tämän vuoksi uskonnonopettajan tulisi olla uskonnoton. Oikeastaan parempi olisi että uskonnonopetus olisi vain siivu yhteiskuntaoppia tai millä nimellä se aine nykyään peruskoulussa onkaan. Faktat uskontojen peruspiirteistä faktoina, kuuluu yleissivistykseen, ok. Himouskovainen uskonnonopettajana on myrkkyä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Jos se on tärkeää yleissivistystä, niin toki sitä voi koulussa opettaa uskonnon tunnilla. Uskonnoista kertominen koulussa on tietysti ihan ok. Niiden harjoittaminen koulussa ei ole ok.

No joo. Joku aate- ja uskontohistorian kurssi voisi olla ok, mutta siihen se voisi jäädä. Uskontojen kiihkotonkin opettaminen, jos sitä tehdään siinä laajuudessa kuin nyt, on vaan niin turhaa. Mitä se antaa lapsille? Uskontojen pänttäämisen sijasta lapset voisivat perehtyä laajemmin politiikkaan, filosofiaan ja vaikkapa psykologiaan. Nämä opettaisivat meistä ihmisistä ja yhteiskunnasta niin paljon enemmän verrattuna uskontoon.
 
Eli joulujuhlat, pikkujoulut ja pääsiäismunien maalailut pois kouluista. Noh, eipä tuosta kai haittaakaan ole ja jos se kerran jotakuta kovin häiritsee.
 
Tää on hankala asia, mutta hauskaa tässä on se, että kärjistetysti aikuiset paasaa siitä miten suvivirsi loukkaa sitä ja sitä ryhmää. Onko kukaan kysynyt lapsilta, mitä mieltä he on näistä asioista? Ja tiedän kyllä varsin hyvin, että lapsen ajattelu ei ole samalla tasolla kuin aikuisen. Väitän silti kokemuksesta, että esim. Mooseksen tarina on oiva keino opettaa lapsille moraalisia ja eettisiä asioita niin, että lapsen on niihin helppo tarttua. Asioita voi tehdä monella tapaa, kuten jo aiemmin todettu. Mikä on se oikea keinoa, vaikea sanoa.
 
Erehdyin lukemaan Iltsikan kommenttipalstaa k.o artikkelin tiimoilta, ja aivot nyrjähtivät. Ihmiset eivät halua ymmärtää asian pointtia, tai sitten ei vain aivokapasiteetti riitä käsittelemään asiasisältöä. Mulla henkilökohtaisesti ei ole mitään suvivirttä vastaan. Jos joku haluaa noita tunnustuksellisia höpinöitä harjoittaa, tehköön sitä sille varatuissa paikoissa. Kouluissa ei pitäisi mielestäni harjoittaa uskontoa, vaan sen pitäisi tapahtua kirkoissa ja seurakuntakerhoissa. Toi juuri on yksi uskontojen syöpä, kun koitetaan verhota uskonto joksikin muuksi, kuin mitä se on, tässä tapauksessa traditioksi. Eniten vituttaa toi vaahtoaminen kirkollispyhistä saatavista korvauksista. Ikäänkuin korvausten saaminen olisi uskonnon ansiota. Jos isoa kirjaa noudatettaisiin pyhäkorvauksia koskien ei tulisi tuplapalkkaa, vaan kiveä silmään. Itse en yrittäjänä saa penninjeniä kirkkopyhistä, joten ei vaikuta mun elämään muutenkuin pakollisina ansionmenetyksinä. Verorahoilla ei mielestäni tulisi edistää minkään uskonnon asemaa yhteiskunnassa. Uskonnoista pitäisi sensijaan olla pakolliset kurssit jokaiselle koululaiselle esim historian tai yhteiskuntaopin tunneilla, jotta muksut ihan yleisivistyksen kannalta tuntisivat eri uskontoja.
 
Muistakaa, että osa näistä uskonnollisista koulutouhuista on myös kulttuurisesti merkittäviä, kuten esimerkiksi paljon keskustelua herättänyt suvivirsi. Kuka on sitten viimeinen henkilö päättämään, että mitkä koulutoiminnot ovat uskonnollisia ja mitkä pääasiassa arvokasta kulttuuriperintöä?

Jos kaikki vähänkään uskontoon viittaava poistetaan koulusta, niin sieltä katoaa samalla monia kulttuurisesti merkittäviä juhlia ja ohjelmanumeroita. Häviäjinä ovat ensisijaisesti oppilaat, jotka pääasiassa ovat aina todella innoissaan suvivirsistä, evankeliumi-näytelmistä ja muista kirkollisista erikoisohjelmista kouluissa.

Voittajina oppilaat (kaikki) joiden päätä ei täytetä joillain enkelilauluilla vai mistä siinä suvivirren vikassa säkeistössä vedellään. Kyllähän suvivirsi on uskonollinen, enkä pitäisi sitä sellaisena kulttuuriperintönä mitä pitäisi toistaa vain toistamisen takia. Historiaa, ennen ei tiedetty asioista tarpeeksi ja uskottiin keijuihin, nykyään ollaan vähän eri pisteessä, voidaan muokata koulutkin sen mukaisiksi.

- - - Updated - - -

Tää on hankala asia, mutta hauskaa tässä on se, että kärjistetysti aikuiset paasaa siitä miten suvivirsi loukkaa sitä ja sitä ryhmää. Onko kukaan kysynyt lapsilta, mitä mieltä he on näistä asioista? Ja tiedän kyllä varsin hyvin, että lapsen ajattelu ei ole samalla tasolla kuin aikuisen. Väitän silti kokemuksesta, että esim. Mooseksen tarina on oiva keino opettaa lapsille moraalisia ja eettisiä asioita niin, että lapsen on niihin helppo tarttua. Asioita voi tehdä monella tapaa, kuten jo aiemmin todettu. Mikä on se oikea keinoa, vaikea sanoa.

Miksi siihen moraalin opetukseen pitää sotkea jotain uskontohommia, ei moraali ole uskonnoilta peräisin, sitä paitsi raamattu on kyllä melkoinen tekele jos sieltä lähtee moraaliansa ammentamaan. Ei muuta ku orjat takaisin ja raiskatut raiskaajiensa kanssa naimisiin, sunnuntaisin työskentelevät hoitoalan ihmiset ja palvelualan ihmiset pitäisi kivittää maanantaisin, plus kaikki muut hauskat.
 
Uskontojen kiihkotonkin opettaminen, jos sitä tehdään siinä laajuudessa kuin nyt, on vaan niin turhaa. Mitä se antaa lapsille?
En enää muista mitä kaikkea sisältyi kokonaisuudessaan peruskoulun ja lukion uskonnon opetukseen, mutta sen verran on ainakin hyvä opettaa, että ihmisillä olisi joku käsitys eri uskonnoista. Auttaa vähän ymmärtämään eri kulttuureja.
Eli joulujuhlat, pikkujoulut ja pääsiäismunien maalailut pois kouluista. Noh, eipä tuosta kai haittaakaan ole ja jos se kerran jotakuta kovin häiritsee.
Uskonnottomuus ei poissulje näitä perinteitä mitenkään. Mikäli niistä siis tahdotaan pitää kiinni. Pääsiäismunien maalailu nyt alunperinkin on vähän kaukaa haettu asia liitettäväksi Jeesuksen ylösnousemukseen.
Tää on hankala asia, mutta hauskaa tässä on se, että kärjistetysti aikuiset paasaa siitä miten suvivirsi loukkaa sitä ja sitä ryhmää. Onko kukaan kysynyt lapsilta, mitä mieltä he on näistä asioista? Ja tiedän kyllä varsin hyvin, että lapsen ajattelu ei ole samalla tasolla kuin aikuisen. Väitän silti kokemuksesta, että esim. Mooseksen tarina on oiva keino opettaa lapsille moraalisia ja eettisiä asioita niin, että lapsen on niihin helppo tarttua. Asioita voi tehdä monella tapaa, kuten jo aiemmin todettu. Mikä on se oikea keinoa, vaikea sanoa.
Itse huutelen kylläkin omasta puolestani jälkeenpäin. Lapsena olin erittäin alttiina aikuisten vaikutuksille, etten edes tajunnut kyseenalaistaa koko hommaa. Voisin kuvitella, että tämä pätee moniin muhinkin lapsiin.
Kyllähän sieltä raamatusta löytyy jos jonkinmoista opettavasita tarinaa moraalista yms. Itse tosin sain aikoinaan enemmän irti ihan tavallisista lasten saduista ja muumipeikosta. Noissa raamatun kertomuksissa ei muu häiritse kuin se, että ne esitetään todellisina tapahtumina.
 
No joo. Joku aate- ja uskontohistorian kurssi voisi olla ok, mutta siihen se voisi jäädä. Uskontojen kiihkotonkin opettaminen, jos sitä tehdään siinä laajuudessa kuin nyt, on vaan niin turhaa. Mitä se antaa lapsille? Uskontojen pänttäämisen sijasta lapset voisivat perehtyä laajemmin politiikkaan, filosofiaan ja vaikkapa psykologiaan. Nämä opettaisivat meistä ihmisistä ja yhteiskunnasta niin paljon enemmän verrattuna uskontoon.

Se että uskonnon merkitys vähenee Suomalaisessa yhteiskunnassa ei kuitenkaan poista sitä faktaa että monissa muissa kulttuureissa se uskonto määrittelee helkkarin paljon ihmisten identiteetistä lähtien. Kyllä "globaalissa" nykymaailmassa sitä on mielestäni tärkeää kiihkottomasti opettaakin, mitä uskonto keskimäärin merkitsee eri uskontokuntien edustajille. Ettei kasvettaisi liian pää perseessä ymmärtämättä mitä ympärillä tapahtuu.
 
Pääsiäismunien maalailu nyt alunperinkin on vähän kaukaa haettu asia liitettäväksi Jeesuksen ylösnousemukseen.

:D Kyllähän joulu/pääsiäiskännin vetäminen on huomattavasti perinteisempää toimintaa kuin jeesusten palvonta.

Lasten mielipiteestä kun oli puhetta, meikää ainakin ahdisti se jumalahapatus niin maan perusteellisesti pienenä. Ei sellaisia saisi viattomien lasten päähän yrittää pakottaa.
 
Uskonnottomuus ei poissulje näitä perinteitä mitenkään. Mikäli niistä siis tahdotaan pitää kiinni. Pääsiäismunien maalailu nyt alunperinkin on vähän kaukaa haettu asia liitettäväksi Jeesuksen ylösnousemukseen.

Eikä se minulta poissulkenut suvivirren kuuntelemistakaan tai jopa laulamista, jos olisin laulumiehiä. Mutta nähtävästi jotkut ovat meikäläistä herkkänahkaisempia.

Ylipäätään pääsiäisen tai joulun viettäminen koulussa esimerkiksi askartelun merkeissä on kristillinen juhla munineen ja joulupukkeineen kaikkineen. Vai mitä sanoisit, jos kouluissa valettaisiin hanukka-kynttilöitä ja tehtäisiin ramadan-kalentereita käsityötunneilla? Tai Ganesh tulisi jakamaan lapsille lahjoja norsupuvussaan?
 
Se että uskonnon merkitys vähenee Suomalaisessa yhteiskunnassa ei kuitenkaan poista sitä faktaa että monissa muissa kulttuureissa se uskonto määrittelee helkkarin paljon ihmisten identiteetistä lähtien. Kyllä "globaalissa" nykymaailmassa sitä on mielestäni tärkeää kiihkottomasti opettaakin, mitä uskonto keskimäärin merkitsee eri uskontokuntien edustajille. Ettei kasvettaisi liian pää perseessä ymmärtämättä mitä ympärillä tapahtuu.

Ei kai kukaan ole sanomassa etteikö uskontoja saa opettaa historiallisessa ja kulttuurillisessa kontekstissa, historian yhteydessä. Nythän lapsille opetetaan vain kristinuskoa, ja vielä järjettömässä sekasikiö satu muodossa, kun uskonnon opetus ei saisi olla tunnustuksellista mutta samaan aikaan se ei ole myöskään historian tai kulttuurin tai edes elämänkatsomuksen opetusta.
 
Hyvä muistaa myös se, että vanhemmilla on oikeus valita uskonnon sijasta elämänkatsomustieto, jos pelkäävät lasten menevän sekaisin uskonnontunneista.
 
Eikä se minulta poissulkenut suvivirren kuuntelemistakaan tai jopa laulamista, jos olisin laulumiehiä. Mutta nähtävästi jotkut ovat meikäläistä herkkänahkaisempia.

Ylipäätään pääsiäisen tai joulun viettäminen koulussa esimerkiksi askartelun merkeissä on kristillinen juhla munineen ja joulupukkeineen kaikkineen. Vai mitä sanoisit, jos kouluissa valettaisiin hanukka-kynttilöitä ja tehtäisiin ramadan-kalentereita käsityötunneilla? Tai Ganesh tulisi jakamaan lapsille lahjoja norsupuvussaan?
Eikö mielestäsi ole epäilyttävää istuttaa aatteita nuorten ihmisten päähän valtion tarjoamassa kaikille pakollisessa koulutusjärjestelmässä?
Ja totta tosiaan ovat alkuperältään kristillisiä juhlia. En vain pidä perinteiden vaalimista validina argumenttina vastustamaan uskonnon harjoittamisen kitkemistä kolusta. Eli jos ne perinteet ovat tärkeitä, niitä voidaan ylläpitää ilman enkelilauluja. Ei se tietenkään ole enää tismalleen sama perinne, mutta ne väitetysti lapsille mukavat tekemiset voidaan edelleen sisällyttää perinteisille päiville.
 
Ei kai kukaan ole sanomassa etteikö uskontoja saa opettaa historiallisessa ja kulttuurillisessa kontekstissa, historian yhteydessä. Nythän lapsille opetetaan vain kristinuskoa, ja vielä järjettömässä sekasikiö satu muodossa, kun uskonnon opetus ei saisi olla tunnustuksellista mutta samaan aikaan se ei ole myöskään historian tai kulttuurin tai edes elämänkatsomuksen opetusta.

Saako historian tunnilla sitten opettaa asioita, jotka eivät varmasti ole totta? ;)
 
Hyvä muistaa myös se, että vanhemmilla on oikeus valita uskonnon sijasta elämänkatsomustieto, jos pelkäävät lasten menevän sekaisin uskonnontunneista.

Mutta kun ei saisi syntyä eriarvoisia tilanteita, jos eristetään selkeä vähemmistö, tyyliin 1-2 lapsista aamunavauksen aikaan käytävään tai näiden "juhlien" aikaan niin ei se ihan tasan mene silloin. Kyllä suomen kouluissa voidaan järjestää kevät ja joulujuhlat tunnuksettomina, vaikka siitä nyt varmaan joillain uskovaisilla menee herneet nenään niin se on sitten voi voi. Suomen lait takaavat tasapuolisuuden, joten joko järjestetään kaikille uskontoryhmille myös uskonnottomille samanlaiset juhlat ja aamunavaukset tai sitten vain poistetaan se tunnustuksellisuus.

- - - Updated - - -

Kannattaa myös ottaa huomioon että Perussuomalaisten tai kristittyjen kaltaisia hourupää puolueita ei välttämättä olisi jos eivät olisi käyneet uskonnollista koulutusjärjestelmäämme läpi vaan olisi opetettu kriittistä ajattelua sen sijaan. Nyt siellä mennään eduskunnassa raamattu eellä lakivalmisteluissa.
 
Saako historian tunnilla sitten opettaa asioita, jotka eivät varmasti ole totta? ;)

Uskontojen historialliset ja kulttuurilliset vaikutukset ovat totta vaikka uskonnot uskomuksiin perustuukin ;)

Vai meinaatko esim että oikeasti kristinuskolla ja luterilaisuudella ei ole merkitystä Suomen historiassa.
 
Uskontojen historialliset ja kulttuurilliset vaikutukset ovat totta vaikka uskonnot uskomuksiin perustuukin ;)

Vai meinaatko esim että oikeasti kristinuskolla ja luterilaisuudella ei ole merkitystä Suomen historiassa.

En. Mietin vain, että onko oikein opettaa historian tunnilla tarinoita raamatullisista henkilöistä, joista ei voida varmasti tietää ovatko sellaiset henkilöt edes oikeasti eläneet...
 
Hyvä muistaa myös se, että vanhemmilla on oikeus valita uskonnon sijasta elämänkatsomustieto, jos pelkäävät lasten menevän sekaisin uskonnontunneista.

Hyvä muistaa että näin ei oikeasti ole johtuen mahdollisesti tuntikehyksistä ja oppilasmääristä (nim. Kokemusta on).

Lisäksi uskontoa on mitä ihmeellisemmissä yhteyksissä kuten Jeesus leffan katsomista, nämä juhlat jne. Muutenkin nuo satuopetukset kuuluu kirkkoon, tai jos minusta olisi kiinni niin Suomen rajojen ulkopuolelle.
 
Ei kai kukaan ole sanomassa etteikö uskontoja saa opettaa historiallisessa ja kulttuurillisessa kontekstissa, historian yhteydessä. Nythän lapsille opetetaan vain kristinuskoa, ja vielä järjettömässä sekasikiö satu muodossa, kun uskonnon opetus ei saisi olla tunnustuksellista mutta samaan aikaan se ei ole myöskään historian tai kulttuurin tai edes elämänkatsomuksen opetusta.

No siltä se vähän vaikuttaa kun mielipiteitä asiasta lukee täällä, joten koen velvollisuutena hoksauttaa että uskonnonopetus faktoihin pohjautuen ja varsinkin preesensmuodossa on siis mielestäni tärkeää. Osaltaan myös palasena historian opetusta. Täytyy ymmärtää ero nykymuotoisen kristinuskon "uskomaan opettamisen" ja puolueettoman, faktapohjaisen uskonnonopetuksen välillä.

- - - Updated - - -

En. Mietin vain, että onko oikein opettaa historian tunnilla tarinoita raamatullisista henkilöistä, joista ei voida varmasti tietää ovatko sellaiset henkilöt edes oikeasti eläneet...

Mielestäni historialla ja raamatullisilla henkilöillä ei ole varsinaisesti mitään tekemistä keskenään. Et voi laittaa kuvitteellisia henkilöitä aikajanalle.
 
Jos nyt tuosta kouluopetuksesta puhutaan lasten/nuorten aivopesumielessä niin eniten minua opetuksessa häiritsee se jos lasten päähän paukutetaan liikaa monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta. Toinen paha on pakkoruotsi mutta se on sitten jo asia ihan erikseen.

Tavallaan ymmärrän jos joku ateisti haluaa asettaa uskonnon historian ja yhteiskuntaopin alle. Suhtaudun ajatukseen hiukan skeptisesti koska uskonto on sen verran iso kokonaisuus että siitä tulisi helposti liian dominoiva osa-alue historian yhteydessä opetettuna. Jos kouluopetuksessa halutaan edistää monikulttuurisuutta niin uskonnonopetuksessa painopistettä voisi muuttaa keskittymällä myös muihin uskontoihin hiukan enemmän.
 
Back
Ylös Bottom