vvarpa sanoi:
Ei se ole mikään ratkaisu, että haistattaa kaikelle paskat ja lähtee kotiin nukkumaan. Minä en ainakaan voisi kuvitella jättäväni vaan kylmästi asioita hoitamatta. Ei ole kuule kovin pitkä uraputki sellainen..
eipä kyllä. eikä niitä asioita pidäkään sillätavalla hoitaa. kun on kerran saanut (vakinaisen) työn, jossa on vastuuta, josta pitää ja jonka avulla hoitaa vielä elämässä eteen tulevat rahahuoletkin, niin saa tänä päivänä olla tyytyväinen (vaikka kyseinen klise minua ärsyttääkin sanoa). on jo riittävän vittumaista kun on epävarmuutta töistä, jatkosta ei tietoa, tietyt velvoitteet painaa päälle - jotka saa vain työn mukanaan tuomalla rahalla hoidettua - mutta työn tuoma palkka ei ole kuitenkaan niin suuri että sillä hoitaisi kaikki tällaiset velvoitteet ja hyppelisi sen jälkeen lupiinipelloilla ylimääräisiä rahoja heitellen. tähän voisi joku sanoa moniakin (mielestään) hyviä ratkaisuja, kuten: lopeta työsi, etsi uusi, hoida asiasi niin että se raha varmasti riittää, jne... kaikille ne eivät vaan ole vaihtoehtoja. kotona voi olla tiettyjä velvoitteita jotka on hoidettava sillä vähälläkin rahalla, eikä ole näinollen mahdollista alkaa nuoreksi kapinalliseksi joka haistattaa ne paskat työpaikalle, ja alkaa kylmästi tuulta ja yhteiskuntaa uhmaten elelemään työkkärin tuella tietäen syvällä mielessään että varmasti lähikuukausina minulle tulee eteen vielä parempi työpaikka, ja jättää samalla ne velvoitteet hoitamatta - kun ei ole palkkaa millä ne hoitaisi. lisäksi, kun on jo koulutustaan vastaavassa paikassa töissä, jossa muuallakin samalla alalla palkat ovat samat vaikka työpaikkaa vaihtaisi, niin vaihtoehtoja ei ole monia. sieltä alepan kassaltakaan (anteeksi kaikki alepan kassalaiset) kun ei suurempaa palkkaa saa. toki voi tietty syyttää itseään kun ei ole lukenut aikoinaan enemmän.
jokainen on erilainen, ja hoitaa mielessään ongelmansa ja stressinsä - johtui se sitten mistä tahansa - eritavalla. niihin ei ole mitään kirjasta luettavissa olevia ratkaisuja, vaan jokaisen on itse päässään löydettävä se oikea tapa ratkaisuun. se nyt on sanomattakin selvää, että mikäli nämä ongelmat häiritsevät vielä unirytmiä, niin ne moninkertaistuvat. itselläni käsite ´univelka´ on erittäin tuttu. olen lukemattomat kerrat esimerkiksi nukahtanut silloiselle työpaikalleni, jossa vierellä huusi kaiutin 120 desibelillä. olen myöskin nukahtanut ravintolan ovella seisoessani (?! - toki nojasin siihen oveen selälläni), ja odotellessani ihmisiä tulevaksi. kieltämättä olo oli hiukan outo, kun heräsi siihen että asiakas kysyy: "missä on lähin pankkiautomaatti?". samaan aikaan tein toki toista työtä - ja ylitöitä niissäkin. pitkään tätä tahtia jatkaessani ja pakolla valvoessani, huomasin etten enää pystynytkään nukkumaan sitten kun sänkyyn pääsin - tai sitten heräsin pari tuntia nukkuneena enää pystymättä jatkamaan unia. minulle itselleni toivat kyllä unilääkkeet suurta helpotusta asiaan - on uskomattoman hienoa nukahtaa ja nukkua kunnolla - vvarpan sanoin :
vvarpa sanoi:
Aluksi oli ihan samat merkit kuin aikaisemminkin, eli ajatukset lähti kiertämään kehää ja pyöriminen sängyssä alkoi. N. puolen tunnin kuluttua rupesi olemaan sellanen outo sumeus päässä, ja sitten kello soikin ilmoittaakseen töihin lähdöstä :lol2:
vvarpa sanoi:
Tajutonta...En ihmettele, että näihin jää helposti koukkuun.
tästä en kyllä sitten olekaan samaa mieltä - toki voin ammentaa vain oman osani kokemuksista. en ole havainnut minkäänlaista riippuvuutta tuotteeseen. ja ei, en ole havainnut tarvetta käyttää niitä jatkuvasti. ja kyllä, asia juontaa juurensa jo useamman vuoden takaa, joten tiedän kyllä mistä puhun. joten en ainakaan ensi kädeltä teilaisi unilääkkeitä ´ensiratkaisuksi´ unen heikkoon saantiin. toki sanomattakin selvää, ettei niiden varassa voi koko elämäänsä olla, mutta sen unensaamattomuuden (johtui se sitten töistä, ihmissuhteista, tai siitä että ei saa pikkukakkosen juontajan saijan puhelinnumeroa millään) ensihoitoon ne ovat hyviä. mikäli on vielä samalla mahdollista saada normaalista elämänrymistä kiinni, kuten eteen tulevalla (sairas)lomalla, niin on (mielestäni - oman kokemukseni mukaan) erittäin hyvä ratkaisu laittaa oma sisäinen rytminsä muiden mukaan kohdalleen unilääkkeen avulla. joillekin riittää rytmin kohdalleen saaminen muutamana iltana unilääkkeen ottaminen, joillekin se kestää pidempään. mutta toki tietty järki päässä. jos se ei mene kohdalleen useamman illalla otetun lääkkeen jälkeen, niin sitten kannattaa pitää paussi, ja tarvittaessa valvoa se yö (ja tietty seuraava päivä), ja koettaa saada seuraavana iltana unesta kiinni normaalisti.
itse olen - todella pitkästä aikaa, ehkä jopa useamman vuoden ajalta - saanut normaalista elämänrytmistä kiinni, ja nukahdan hyvin illalla ihmisten aikoihin - ilman mitään apuja. huomaan jopa herääväni pirteänä ennen kellonsoittoa (kahdeksan tuntia nukkuneena), enkä edes haukottele pitkin päivää enää. ennen minulla ei suu pysynyt kiinni vaikka kuinka yritin (eikä se ihan kaikki johtunut ylitsevuotavasta höpötyksestäni). muistikin alkaa jo hiukan paranemaan, sekä jaksaa kiinnostua muiden ihmisten asioista, ei kulje pää sumussa koko aikaa.
no, eepos sikseen, pointti tuli (jo moneen kertaan kai) selville. tsemppiä vaan kaikille uniongelmaisille, kyllä sieltä on ulospääsykin.