Oon parina ehtoona ikkunasta katsellut, kun vieras kissa on teputellut pihassa ja kusassut yhteen pihassani olevaan maasta irroitettuun kantoon/juurakkoon. Sitten on teputeltu omien kissojen kanssa valjaissa pihalle ja oma kolli on tietysti aikansa sitä kusista kantoaan nuohottuaan pistänyt omat virtsat päällimmäiseksi. Ei se yksinkertaisesti haise mun eikä emännän nokkaan, vaikka siinä kaksi kissaa käy metrin päässä olevassa kannossa kusisotaansa. :D
Niin, ei ehkä teidän nokkaan haise, mutta mietippä miltä se haisee semmosen nokkaan, jolla ei oo kissaa. Voin kyllä sanoa, että alakaa jo vituttaan tuo terassilla haiseva kissankusi ja paskotut kukkapenkit. Omistajiin on mahdoton ottaa yhteyttä, koska tässä puolen kilometrin säteellä on kaks tusinaa rivitaloja ja toinen mokoma luhtitaloja. Kaks eri kissaa oon nähny tässä pyörivän, omistajista ei ole tietoa. Paikallislehteen jos laitat yleisöpalstalle kirjoituksen, niin heti oot kissanvihaaja. Viime kesänä ei tohtinut pitää takaterassin ovea auki, kun kaks kertaa toinen näistä kissoista livahti sisälle, ensimmäisellä kerralla kusi plyyshisohvalle ja toisella kerralla makkarin lattialle sängyn alle. Ei ollut kovin miellyttävää. Vastapäisen talon kissan tunnistan, mutta se näyttääkin pysyvän omalla pihallaan.
Kysyn teiltä kissanomistajat, että kuin vitun vaikia se on opettaa kissalleen missä mennään ja missä ei? Ja jos ei onnistu, niin pitäkää perkele kiinni. Ei oo mun velvollisuus kiertää etikkapullon kans omaa pihaa, vaan kyllä se on kissanomistajan velvollisuus pitää kissa omalla pihallaan. Vittu jos mun koira joskus tuolta kotitilan pihalta karkaa, nii nappi ohtaan samantien. Mutta siinä on vaan se, että opetettu koira ei lähe.
Kävin tässä taannoin apulaispoliisipäällikön juttusilla ihan muista syistä ja sen verran oli lepposat keskustelut, että kysäsinpä huvikseni mitä tämmösissä tapauksissa on tapana tehdä. Sanoi, että loukkua vaan pihalle. Lähtiessä tuumas vielä pieni virne naamalla, että se on sitte oma asias mitä teet jatkotoimenpiteinä, mutta mielellään toimita löytöeläinkotiin. No eihän täällä helvetti ees oo semmosta. Sen verran jo vituttaa tuo haju, että kohta on supiloukku tuossa terassinkaiteen ja ruusupuskan välissä, pikkusen latsia loukkuun ja valeriaanan tuoksua syötiksi. Ei siitä muuten pääse ja en ajatellu koko kesää haistella kissankusta takapihallani.
Ehkä vähän turhan voimakas vertaus vielä tuohon lainaukseen, mutta olkoot. Ei se haise kissanomistajan nokkaan se kusi, mutta ei haise kyllä lietekkään mun nokkaan yhtään miltään enää. Siitä asti, kun jalat on yltäny rattorin polkimille, on joka kevät vietetty satoja tunteja lietteen ja kusen hajussa kylvöhommissa. Vaikka nykyään asunkin rivarissa ja hoitelen kylvöhommia tuolla kotona, ei nuo lietteen hajuset työhousut haise miltään tuossa tuulikaapissa. Jotku kaverit tosin saattaa olla vähän erimieltä. Tuskin sinäkään tykkäisit, jos kävisin ees sen kissan jätöksen verran tyhyjentään lietevaunusta sun etuoven eteen?
Ja mitä tulee tulee tuohon Timban edellä mainittuun naarmuuntumiskysymykseen, niin äläpä höpsi. Kokemusta löytyy sekä hiekkakasettiauton perässä ajamisesta sekä kissan naarmuttamasta auton konepellistä. Onneksi vaan tuo jälkimmäinen tapaus ei sattunu mun autolle, mutta perheenjäsenen autolle kuitenkin.
Edit: Kuten Biroo tuossa ehtikin jo todeta, että jos päästät kissasi omalta pihalta omille retkille, niin itse oot vastuussa lemmikistäsi, tuleeko se enää kotiin vai ei.
