GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%

Ulkonäön negatiivinen kommentoiminen..

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja shrimp
  • Aloitettu Aloitettu
En mä tarkoittanutkaan että sinä pitäisit ulkonäköä yltiöpäisen tärkeänä, vaan lähinnä viittasin poikaystäväsi suhtautumistapaan.. Miksi se hänelle on niin tärkeää, onko se oikeasti niin tärkeää vai onko hänen kommenttiensa syy jossain syvemmällä. Jos ei ole, niin sitten on sinun syytä miettiä, kannattaako sun niitä kuunnella tai haluatko moisen kaverin kanssa olla.. Pointti oli varmaan se, mitä monikin on jo toistellut: ei ulkonäkö ole parisuhteen tärkein juttu eikä oikea rakkaus ole paksuista (tai ohuista) jaloista tai kiloista kiinni.

Toisen ja oman itsensä kunnioittaminen on tärkeitä juttuja, niin kuin löllömasukin tossa sanoo. Vaikeitakin ne on.

Tsemppiä, muista että sinä olet arvokas ja olet tehnyt hyvän valinnan - ainakin harrastuksen suhteen!
 
En harkitse eroa ennenkun nää asiat joskus käsitellään TODELLA juurta jaksain ettei jää mitään epäselvyyksiä. Ilmeisesti asioista puhuminen ei ole riittänyt, nyt täytyy todella keskustella. Haluaisin että kantaani ymmärretään, kuten varmaan ymmärretäänkin. En ole täydellinen missään suhteessa, mutta toisen loukkaaminen satuttaa. Ehkä mä oon vaan niin paksu tai jotain, ehkä se totuus satuttaa mua eniten. En enää itekään tiedä mikä olen, mutta näyttäis sieltä peilistä katsovan minä takas. Alkaa hämärtymään toi tietoisuus itsestäni pikkuhiljaa.
 
Ehkä mä oon vaan niin paksu tai jotain, ehkä se totuus satuttaa mua eniten. En enää itekään tiedä mikä olen, mutta näyttäis sieltä peilistä katsovan minä takas. Alkaa hämärtymään toi tietoisuus itsestäni pikkuhiljaa.

anteeksi että sanon näin suoraan mutta mun korviin tää kuullosta sairaalta!!! Sun todellakin pitäis tehä jotain ja nopeasti muuten minakuvasi hämärtyy entisestään. tää ei oo nyt terveellista puuhaa
 
Se on ihan sama miltä loppujen lopuksi näyttää tms. Jos kumppani puhuu sinusta LOUKKAAVASTI, niin se kertoo enemmän hänestä itsestään kuin sinusta. Ihan ookoo, jos miehesti tykkää ruikuista naisista, mutta siinä tapauksessa hänen pitäisi etsiä valmiiksi sellainen eikä alkaa sinua pyrkiä muuttamaan. Ole oma itsesi. Et voi olla vaan jonkun toisen ihmisen "ihanne". Jonkin aikaa voi olla, mutta tämä ajaa vaan pahempiin ongelmiin ja tällaisissa ulkonäköasioissa esim. anoreksiaan, bulimiaan, masennukseen.
 
Voi sinua. Poikaystävän puheet on loputtava, tai sulle pian kehittyy pahempikin ruumiinkuvan häiriö. Onneksi toistaiseksi osaat olla ylpeä itsestäsi! Poikaystäväsi ei kunnioita sua selkeästikään tarpeeksi. Paskaa tulee maailmasta ihan tarpeeksi ja rakkaiden tulisi tukea ja arvostaa sinua sellaisena kuin olet, ei kuittailla varsinkaan ulkomuodosta.

Minulla on nyt jo toinen suhde meneillään, jossa kuulen ulkomuodostani. Eka poikaystävä (ylipainoinen) kommentoi negatiiviseen sävyyn lihaksiani, löysyyttäni, käski tehdä pienillä painoilla ja että tavoittelemani kroppa ei ole todellakaan hyvä tai kaunis. Uskon, että a) hänellä on todella kapea naisihanne ja b) häntä harmitti, koska hän itse ei ollut yhtään urheilullinen ja kaukana miesihanteesta, purki sen sitten minuun.

Nykyiseni tavattuani olin n. 5 kg hoikempi. Sittemmin hän on kommentoinut lihomistani, ollut huolissani painonnoususta, koska hänellä on läskikammo, kieltänyt mua syömästä karkkia vaikka itse syö, haukkunut ahneeksi, kuittaillut jenkkakahvoistani ja katsonut inhoten mahaani ja todennut, että "sä oot lihonut". Koskaan hän ei ole sanonut mitään positiivista vartalosta.. tai no silloin alkuaikoina totesi, että on hyvä perä. Niin ja nyt mitat on kuitenkin 174cm/66kg, eli en ole mikään megaläski ja urheiluakin harrastan. Mies on itse tosi laiha, ei yhtään lihaksia, mutta kuitenkin aika vähärasvainen tapaus. Just sellainen, ettei liho sitten millään, vaikka syö pullaa, pizzaa jne useastikin viikossa. No joo anteeksi, nyt tämä meni vähän oman ongelman tilitykseksi, mutta mullakin on tosiaan sellainen tilanne, etten tunne saavani tarpeeksi kunnioitusta. Mitä mun pitäis tehdä? Parisuhdetreadissa olen pohtinut miehen jättämistä, mutta koska kuitenkin rakastan häntä, on se venynyt ja venynyt..

Vähitellen musta on alkanut tuntua (kahden samanlaisen äijän jälkeen), että pohjimmiltaan huono itsetuntoni jollain lailla rakastuu tuollaisiin miehiin, joilla on mukamas paljon valtaa, vahvoja mielipiteitä, jollain tavalla renttuihin. Haluaisin päästä tästä irti.

Joka tapauksessa voimia, älä missään tapauksessa anna poikaystäväsi latistaa sinua enempää! Nyt on vakavan keskustelun paikka, kissa pöydälle!
 
En harkitse eroa ennenkun nää asiat joskus käsitellään TODELLA juurta jaksain ettei jää mitään epäselvyyksiä. Ilmeisesti asioista puhuminen ei ole riittänyt, nyt täytyy todella keskustella. Haluaisin että kantaani ymmärretään, kuten varmaan ymmärretäänkin.

Ikävä kyllä en usko noin tapahtuvan :( Kirjoitustesi perusteella kundikaverisi nimittäin vaikuttaa sen sortin totaaliääliöltä, ettei tajuaisi, vaikka paukuttaisi kakkosnelosella päähän.

Pahoittelen voimakasta reagointiani, mutta myös itselläni on kokemusta suhteesta, jossa kumppani ei lainkaan hyväksynyt punttiharrastustani. Moneen kertaan asiasta yritettiin (lue: yritin) keskustella, mutta tuloksetta - keskusteluyritykset päättyivät aina joko kumppanin suuttumiseen tai marttyyriksi heittäytymiseen. Ja sen suhteen päätyttyä vannoinkin vakaasti, että ikinä, IKINÄ en enää suostu edes harkitsemaan suhdetta sellaisen ihmisen kanssa, jolle tämä harrastus (ja sen näkyvät tulokset) ovat ongelma.

Shrimp ja Säde: erotkaa. Erotkaa, ennenkuin itsetuntonne poljetaan lopullisesti nollan alapuolelle. Kumppaneitanne/heidän mielipiteitään tuskin pystytte muuttamaan.
 
Shrimp ja Säde: erotkaa. Erotkaa, ennenkuin itsetuntonne poljetaan lopullisesti nollan alapuolelle. Kumppaneitanne/heidän mielipiteitään tuskin pystytte muuttamaan.

Ainakin tämän ketjun perusteella olisin minäkin kovin skeptinen sen suhteen, että puoliso muuttuisi. Kyllä siinä parisuhteessa enempikin pitäisi olla molemmin puolista 'palvontaa' kun häpeilyä suuntaan tai toiseen. 'Palvonta' ei sulje pois sitä, että myöntää toisessa vikoja ja rakentavasti tuo ne esille.

Miettikääpä, jos mies arvostelee nyt, niin mikä olisi tilanne, jos odottaisitte vauvaa. Huonolla tsägällä lähtee tukkaa, pukkaa näppylää, turvottaa - kaikki luonnollisen painonnousun lisäksi ja vaikka olisit kuinka urheilija. Pitäskö mies tiinettä hormonihirviötä kaapissa vai kärsivällisesti muistuttelisi, että tämä on vaan yksi lyhyt vaihe elämää (ja onhan sentään valtavat tissit:) , joihin kyllä ei saa koskea :().
 
Kyllä siinä parisuhteessa enempikin pitäisi olla molemmin puolista 'palvontaa' kun häpeilyä suuntaan tai toiseen.

Jep. Varsinkin, kun Shrimp (ja Säde myös, tietenkin) on TÄYSIN normaalipainoinen, ja harrastuksensa johdosta varmasti ns. kiinteämpi vartaloltaan kuin tuonikäiset normaalisti.
 
Ehkä mä oon vaan niin paksu tai jotain, ehkä se totuus satuttaa mua eniten. En enää itekään tiedä mikä olen, mutta näyttäis sieltä peilistä katsovan minä takas. Alkaa hämärtymään toi tietoisuus itsestäni pikkuhiljaa.

Mua kirpaisi nuo rivit. Ok, tuo kuvaa lyhyesti sen, mitä tuollaiset negatiiviset kommentit aiheuttaa sulle.

Mutta aikaisemmissa viesteissäsi hehkui terve itsetunto ja suhtautuminen kehoon. Käy oikein hyvin selville, että tykkäät treenata ja itsestäsi sellaisena kuin olet. Se on loisto juttu, usko siihen ja tao epäilysten sijaan päähäsi, että "mies on nyt pahasti väärässä tuon asian suhteen, ja saa kuulla kunniansa jos tuollaisia möläyttelee vielä".
Älä missään tapauksessa lopeta treenailua!

Ja tässä jotain muita ideoita:
Koeta selvittää miksi miehesi lopetti treenailun... ja jos vaikka siinä yhteydessä tulee jotenkin sun "virheet" taas häneltä puheeksi niin tee mustavalkoisen selväksi, että se on ihan täysin mautonta ja typerää häneltä haukkua sua ja asioita, joista sä pidät itsessäsi. Varsinkin jos perustelut on luokkaa "kun mä haluun".
Ja älä koskaan kysy, häpeääkö mies sinua, oletko liian iso tms. Jotkut miehet voivat ihan suoruuttaan tokaista "joo", jopa ymmärtämättä, että se voi loukata. Sille voi nauraa, mielellään ääneen ;)
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Olen kyllä nyt kommenttejenne puolesta vakuuttunut siitä että jatkan kovaa treenaamista, ja aijon tehdä ITSENI onnelliseksi. Koska minä olen minä, ja vain minä voin päättää mitä keholleni teen. Vaikkakaan täydellinen keho ei tee onnelliseksi jos ei ihminen ole sisältä päin onnellinen.

Koetan parhaani mukaan tuoda esille sitä että tuo suorasukaisuus loukkaa minua, tai pikemminkin se tietoisuus siitä miten toinen ajattelee minusta negatiivisesti. Mutta ehkä tästä päästään johonkin puhumalla kumminkin. En usko mykkäkouluun taikka ongelmista pois kävelyyn. Asiat pitää selvittää oli lopputulos haluttu tai ei. Kiitos tsempeistä, ja mukavaa viikon keskikohtaa :D Tää tyttö puskee apinanraivolla raudan kimppuun! Olette ihania :haart:
 
Kiitoksia!

Hyvä treeni tosiaan, näen valoa tunnelin päässä! (sarjapainot nous pykälän parissa liikkeessä):hyper:

Kiitos tuesta!
 
Hei, huomasin, että oot pistäny iänkin näkyviin. Oot vasta 18! Älä anna kenenkään romuttaa sua ja sun itsetuntoa nyt! Sanot tosiaan jätkälles suorat sanat ja jos et kelpaa sille semmoisena ihanana itsenäsi kun oot, niin anna sille kenkää. Jossain on sulleki mies, joka ymmärtää sua ja hyväksyy ja ihannoi sua just sinuna, eikä kehoita sinua muuttumaan omien "ihanteidensa" mukaan:david:. Ihan turhaan tuhlaat aikaasi moisen ääliön kanssa. Tsemppiä:):haart:
 
Ensimmäisen kerran se löi pahiten tietoisuuteen, että poikaystäväni häpeää vartaloani, kun halusin mennä rannalle ja kysyin että eihän hän häpeä minua.


Sen lisäksi, että huomasin poikaystäväsi olevan ääliö, kiinnitin huomiotani tuohon yllä olevaan juttuun...

Minusta kuulostaa siltä, että sinulla on tietyllä tavalla huono itsetunto jo entuudestaan, kun tarvitsee tuollaisia kysyä. Vai onko kysymys siitä, että poikaystäväsi ääliömäinen käytös on aiheuttanut sinulle noin voimakkaan itsetunnon menetyksen, että joudut moista edes kysymään? Käsitykseni mukaan normaalissa parisuhteessa elävät eivät kysy toisiltaan, häpeävätkö nämä. Asia olisi helpommin ymmärrettävissä, jos sinussa olisi jotain todellista "poikkeavuutta" verrattuna muihin.

Mutta asiaan... Kuullostaa siltä, että poikaystävälläsi on ongelmia - ei sinulla. Paitsi ehkä se poikaystäväsi, jonka kanssa seurustelemista voisit alkaa harkitsemaan. Minusta on aika negatiivinen ja epäterve asia, jos suhteen toinen osapuoli pystyy viemään toiselta jotain niinkin tärkeää kuin itsetunnon. Sen uudelleen rakentaminen voi viedä vuosia. Älä alistu moiseen paskaan.

Usko "äitiä"... ;)
 
Jep. Varsinkin, kun Shrimp (ja Säde myös, tietenkin) on TÄYSIN normaalipainoinen, ja harrastuksensa johdosta varmasti ns. kiinteämpi vartaloltaan kuin tuonikäiset normaalisti.

Osasinpas muuten ilmaista itseni erittäin huonosti tuossa... eli en missään tapauksessa tarkoita, että vartaloltaan ei-niin-timmien naisten kumppaneillakaan olisi yhtään suurempi oikeus a)hävetä puolisoitaan b)ilmaista se sanallisesti.

Taskuamatsoni muistaakseni kirjoitti tuolla aikaisemmin siitä, miten miehellä (tässä tapauksessa pikemminkin pojalla) on luonnollisestikin oikeus tykätä laihoista, lihaksettomista tytöistä, mutta sen sijaan hänellä EI ole oikeutta yrittää muuttaa kumppaniaan haluamaansa suuntaan, vaan jos ei kumppani kelpaa/maut menevät niin pahasti ristiin, että tämä aiheuttaa jatkuvia kahnauksia, on tosiaankin syytä istua alas ja keskustella, onko suhteen jatkaminen ylipäätäänkään järkevää. Ja JOS päädytään edelleen olemaan yhdessä, on tehtävä selväksi, että minkäänlainen moittiminen tahi veetuilu ei ole sallittua. Piste.
 
Sen lisäksi, että huomasin poikaystäväsi olevan ääliö, kiinnitin huomiotani tuohon yllä olevaan juttuun...

Minusta kuulostaa siltä, että sinulla on tietyllä tavalla huono itsetunto jo entuudestaan, kun tarvitsee tuollaisia kysyä. Vai onko kysymys siitä, että poikaystäväsi ääliömäinen käytös on aiheuttanut sinulle noin voimakkaan itsetunnon menetyksen, että joudut moista edes kysymään?

Nokun nämä asiat ovat ennenkin olleet jo ilmi, mutta tuntuu että se vaan tällä kertaa iski kovemmin. En jotenkin käsitä tätä, koska mielestäni olen ihan viehättävä, ns. normaali. Saan normi kanssakäymisessä huomiota baarissa taikka jopa joskus pojilta työpaikalla jne. Sellasta tervettä kiinnostusta, ei mitään ihmeellistä siis. Ja oma kehu ei haise, en siis ole mikään äijämagneetti.
 
Eli poikaystäväsi on ääliö. Piste.

P.S. Mutta lupaa ettet enää edes kysele moisia. Ja jos poikaystäväsi vielä lohkaisee tuollaisia, niin käske sen painua "sinne" ja sano että jos ei miellytä, niin häipykööt. Kunnioita itseäsi niin paljon, että älä suostu itsetunnon tallomiseen. Mun mielestä tossa ois selkeä keskustelun paikka sun ja poikaystävän välillä.
 
Pistänpä minäkin lusikkani tähän soppaan, vaikka mitään uutta tähän on vaikea keksiä, koska Shrimpin pitäisi nyt ottaa ihan tosissaan muiden mimmien neuvoista vaarin. Ihmissuhteet eivät ole mustavalkoisia ja ymmärrän hyvin, miksi "vain" tuollaisen asian takia ei voi kuvitella jättävänsä toista.

Mutta kannattaa ensinnäkin pitää mielessä a)Toista hyvin harvoin voi muuttaa, tarkoitan siis sellaisia fundamentaalisia piirteitä ja arvoja toisessa, jotain pieniä juttuja tietysti voi puhumalla selvittää ja sopia, kuten vessanpöntön kannen kiinni pistäminen. Mutta vaikka sopisittekin, että poikakaverisi ei kommentoi negatiivisesti ulkonäköäsi, niin korjaantuuko se asia siitä mihinkään? Eikö se ajatuksena ole kuitenkin siellä toisen puoliskosi päässä? Eikö jo se, että useamman kerran on jo loukattu samalla asialla, vaikka olet siitä huomauttanut, ole merkki siitä, että tämä asia ei muutu? b) Kannattaa kuvitella elämäänsä vaikka vuoden päähän tämän ihmisen kanssa, jonka kanssa elämääsi jaat. Mitä näet, näetkö, että menette luultavasti onnellisempaan suuntaan kaiken kaikkiaan (vastoinkäymiset tietysti kuuluvat välillä asiaan) vai näetkö, että poikakaverisi tyytymättömyys itseään ja sinua kohtaan tulee vain kasvamaan? c) Valitettava fakta on myös se, että usein vähän kolhiintuneen itsetunnon omaavat ihmiset jostakin syystä hankkivat vierelleen sellaisen ihmisen, joka vain entisestään painaa sitä omaa itsetuntoa alaspäin. Olen tämän niin usein ystäväpiirissäni nähnyt.

Olet niin nuori vielä (eikä tämä ole vähättelyä, vaan ihan suojelunhalua), että kannattaa rakentaa sitä itsetuntoa nyt, että on millä pelata sitten vanhempana. Parhaiten, minun mielestäni, se onnistuu yksin, jos poikakaverina on tuollainen epäkypsä pojankloppi (anteeksi vaan :nolo:). Koska selkeästi sinulla on itsetuntosi kanssa ongelmia, jos uskot jotain tuollaisia juttuja, etkä ole pistänyt tuon pahemmin vastaan, itse en noin törkeää puhetta ole koskaan keltään sietänyt enkä tule sietämään. Minun jyrkkä mielipiteeni on, että jos mies kerrankin sanoo jotain tuollaista niin se kyllä kertoo ihmisen luonteesta kaiken. Enkä tarkoita mitään riidan tuoksinnassa ajattelematta sanottuja lauseita, vaan tuollaisia ilmeisesti ihan normaalielämässä koettuja tilanteita. En usko myöskään, että tämä poika oikeasti voi rakastaa sua, eihän se muuten sanois jotain tuollaista. Lähde, ennen kuin tämä idiootti murskaa sun itsetunnon vielä pahemmin, sen rakentaminen uudelleen kun kestää, nyt sulla on vielä erinomaiset mahdollisuudet selviytyä voittajana ja jättää tää poikakaverisi kitumaan huonon itsetuntonsa kanssa. Tai ainakin kannattaa vakavasti harkita vaikka tauon (itse en kyllä näistä perusta, mutta joillekin kuulema toimii) pitämistä. Siis niin, että sovitte olevanne vaikka 1kk erossa ja miltäs sitten tuntuu.
 
Eli poikaystäväsi on ääliö. Piste.

P.S. Mutta lupaa ettet enää edes kysele moisia. Ja jos poikaystäväsi vielä lohkaisee tuollaisia, niin käske sen painua "sinne" ja sano että jos ei miellytä, niin häipykööt. Kunnioita itseäsi niin paljon, että älä suostu itsetunnon tallomiseen. Mun mielestä tossa ois selkeä keskustelun paikka sun ja poikaystävän välillä.


Lupaan etten kysele. Kiitos "äiti" neuvoista! :D :haart:
 

Suositut

Back
Ylös Bottom