Ulkomaille vai Suomeen yliopistoon?

[Jasir]

Glasgowissa opiskelen taloustiedettä. Minnepäin olet menossa? Jännittääkö? ;)

 

[I_H]

Warwickkiin lähdössä, ei jännitä oikeestaan yhtään, ei vaan malta odottaa maisemanvaihtoa :D

 

[Jasir]

Warwickkiin lähdössä, ei jännitä oikeestaan yhtään, ei vaan malta odottaa maisemanvaihtoa :D

Mitä opiskelemaan? Ja onneksi olkoon, hyvään yliopistoon pääsit Minkälaisilla arvosanoilla pääsit tuonne jos saa kysyä?

 

[I_H]

Mitä opiskelemaan? Ja onneksi olkoon, hyvään yliopistoon pääsit Minkälaisilla arvosanoilla pääsit tuonne jos saa kysyä?

Accounting and financee lukemaa. Joo kiitoksia, ihan hyvin kävi kun tuo oli se ensimmäinen toive. Vaativat multa vähintään laudaturin keskiarvoa, sekä matikast ja yhteiskuntaopista laudaturia sekä englannista eximiaa. Ite kirjotin matikasta, yhteiskuntaopista, hissasta ja enkusta ällän ja äikästä tuli eximia. Tarkotus olisi finanssialalle lähtä koulun jälkeen, toivottovasti IB/PE-hommiin joten jo sen puolesta olin tosi ilonen että tuolta se offeri tuli kun on kuitenkin niitä harvoja target universityjä. Monettas vuotta muuten ite opiskelet nyt Glasgowissa?

 

[libelinha]

Täällä on ollut paljon puhetta perusopinnoista ja Englannista ja Yhdysvalloista, mutta itseäni kiinnostaisi suorittaa maantieteen maisterinopinnot (ja ehkä myös PhD:kin) Uudessa-Seelannissa. Tietääkö kukaan miten hommat toimivat tuolla päin maailmaa? Hakuprosessit ja kielitestit ovat varmaan samanlaisia, vai? Entä opiskelu? Ja kandivaiheesta on varmaan hyvä repäistä mahdollisimman hyvät arvosanat?

 

[Jasir]

Accounting and financee lukemaa. Joo kiitoksia, ihan hyvin kävi kun tuo oli se ensimmäinen toive. Vaativat multa vähintään laudaturin keskiarvoa, sekä matikast ja yhteiskuntaopista laudaturia sekä englannista eximiaa. Ite kirjotin matikasta, yhteiskuntaopista, hissasta ja enkusta ällän ja äikästä tuli eximia. Tarkotus olisi finanssialalle lähtä koulun jälkeen, toivottovasti IB/PE-hommiin joten jo sen puolesta olin tosi ilonen että tuolta se offeri tuli kun on kuitenkin niitä harvoja target universityjä. Monettas vuotta muuten ite opiskelet nyt Glasgowissa?

Onneksi olkoon, hienot paperit Itse hain myös St andrewsiin silloisella L:län keskiarvolla, mutta tuli suoraan rejecti. Tais olla huono personal statement? En tiedä kuinka paljon voi vaatia jos papereissa silloin pelkkää L:lää. Ois nyt edes conditionalin antanut. Menin alunperin lukemaan filosofiaa joten sillä yliopistolla ei sinäänsä ollut niin väliä, kun en ajatellut koskaan työllistyväni muutenkaan. Vaihdoin sittemin taloustieteeseen ja kyllä nakertaa etten opiskele esim LSE:ssä tai UCL:lässä, olisi pikkuisen eri mahdollisuudet verkostoitua kun lähteä tästä Lontooseen kahvittelemaan IB:eitten kanssa. Vaikka kyllä meidänkin yliopisto on sentään semi-target uskoisin, kun siellä noita pankkeja pyörii melko usein (MS, Barclays, RBS, JP Morgan..) ja onhan tuo glasgow usein top kympissä accounting & finance ja economics puolella. Tosin ei mulla ois ollu varaa englannin kustannuksiin muutenkaan :D

Tokaa vuotta mennään, tosin periaatteessa olen samassa tilanteessa kuin sinä, koska skoteissa on 4 vuoden tutkinto joten periaatteessa aloitan vasta nyt "ensimmäistä vuotta". Kuin paljon olet perehtynyt tuohon IB/PE -puoleen? Jos kaipaat resursseja tai vinkkejä niin voin kyl mielelläni jeesiä vaikkei oma kokemuskaan mikään maailman paras ole, niin voisin väittää että jotain käryä nykyään on jo noista hommista. Ite luultavasti tähtään IB/HF linjalle, tai suoraan AM:mään tai johonkin ECM / GCM puolelle IB:seen. FICC kiinnostaa myös, mutta tiedä sitten. Tällaisesta semi-targetista on kyllä vaikeampi päästä IB:seen ja sinäänsä ketuttaa, mutta verkostoitumista pitäisi tehdä joka tapauksessa, vaikka olisikin targetissa.

- - - Updated - - -

Täällä on ollut paljon puhetta perusopinnoista ja Englannista ja Yhdysvalloista, mutta itseäni kiinnostaisi suorittaa maantieteen maisterinopinnot (ja ehkä myös PhD:kin) Uudessa-Seelannissa. Tietääkö kukaan miten hommat toimivat tuolla päin maailmaa? Hakuprosessit ja kielitestit ovat varmaan samanlaisia, vai? Entä opiskelu? Ja kandivaiheesta on varmaan hyvä repäistä mahdollisimman hyvät arvosanat?

Juu, tähtää niihin arvosanoihin niin prkleesti. Australia / Uusi-Seelanti ovat maantieteen luvattuja maita, sinne menevät ainakin brittejen puolelta todella suuri osa earth scientistejä ja geographya lukevia. En osaa muuta sanoa kuin että tähtää mahdollisimman hyviin arvosanoihin ja mielellään tee paljon vapaaehtoistyötä / hyväntekeväisyyttä. Tuo on ainakin tärkeetä briteissä ja jenkeissä. Usein kun tuonne hakee maisteriopintoihin niin ne haluaa nähdä että oot kova tekeen töitä, vaikkei oliskaan mitään välttämättä akateemisesti relevanttia. Tämä on tosin täysin mutuilua, koska en ole oceanian puoleen kauheasti perehtynyt.

 

[I_H]

Onneksi olkoon, hienot paperit Itse hain myös St andrewsiin silloisella L:län keskiarvolla, mutta tuli suoraan rejecti. Tais olla huono personal statement? En tiedä kuinka paljon voi vaatia jos papereissa silloin pelkkää L:lää. Ois nyt edes conditionalin antanut. Menin alunperin lukemaan filosofiaa joten sillä yliopistolla ei sinäänsä ollut niin väliä, kun en ajatellut koskaan työllistyväni muutenkaan. Vaihdoin sittemin taloustieteeseen ja kyllä nakertaa etten opiskele esim LSE:ssä tai UCL:lässä, olisi pikkuisen eri mahdollisuudet verkostoitua kun lähteä tästä Lontooseen kahvittelemaan IB:eitten kanssa. Vaikka kyllä meidänkin yliopisto on sentään semi-target uskoisin, kun siellä noita pankkeja pyörii melko usein (MS, Barclays, RBS, JP Morgan..) ja onhan tuo glasgow usein top kympissä accounting & finance ja economics puolella. Tosin ei mulla ois ollu varaa englannin kustannuksiin muutenkaan :D

Tokaa vuotta mennään, tosin periaatteessa olen samassa tilanteessa kuin sinä, koska skoteissa on 4 vuoden tutkinto joten periaatteessa aloitan vasta nyt "ensimmäistä vuotta". Kuin paljon olet perehtynyt tuohon IB/PE -puoleen? Jos kaipaat resursseja tai vinkkejä niin voin kyl mielelläni jeesiä vaikkei oma kokemuskaan mikään maailman paras ole, niin voisin väittää että jotain käryä nykyään on jo noista hommista. Ite luultavasti tähtään IB/HF linjalle, tai suoraan AM:mään tai johonkin ECM / GCM puolelle IB:seen. FICC kiinnostaa myös, mutta tiedä sitten. Tällaisesta semi-targetista on kyllä vaikeampi päästä IB:seen ja sinäänsä ketuttaa, mutta verkostoitumista pitäisi tehdä joka tapauksessa, vaikka olisikin targetissa.

Joo on vähän paha lähteä sieltä asti networkkailemaan Lontooseen, melkein kesät/rekryviikot ainoot kunnon vaihtoehdot ja sitten tosiaan nuo yliopistolla tapahtuvat fairit. En oo niin tarkkaan vielä miettinyt mille puolelle, ainoastaan se että pakko päästä suoraan front office-hommiin. Private equity taitaa se "luvattu maa" vähän olla mutta vielä IB:tä vaikeempi päästä suoraan yliopistosta, joten varmaan IB:llä alotellaan, joku M&A vois olla ihan jees. Melkein ennemmin jotain missä sosiaalisilla taidoilla enempi roolia kuin sitä toimistossa numbercrunchausta, eli tuskin esim S&T. Joku yritysfinanssipestikin vois olla lähellä omaa mielenkiintoa, kunhan vaan on tarpeeks hyvä liksa:D Jonkun verran oon perehtynyt, paljon lueskellu noita aiheeseen liittyneitä blogeja, foorumeita yms ohjesivuja mutta kaikki omakohtanen kokemus tietenkin puuttuu kun vielä täällä Suomessa ollaan.

 

[Jasir]

Joo on vähän paha lähteä sieltä asti networkkailemaan Lontooseen, melkein kesät/rekryviikot ainoot kunnon vaihtoehdot ja sitten tosiaan nuo yliopistolla tapahtuvat fairit. En oo niin tarkkaan vielä miettinyt mille puolelle, ainoastaan se että pakko päästä suoraan front office-hommiin. Private equity taitaa se "luvattu maa" vähän olla mutta vielä IB:tä vaikeempi päästä suoraan yliopistosta, joten varmaan IB:llä alotellaan, joku M&A vois olla ihan jees. Melkein ennemmin jotain missä sosiaalisilla taidoilla enempi roolia kuin sitä toimistossa numbercrunchausta, eli tuskin esim S&T. Joku yritysfinanssipestikin vois olla lähellä omaa mielenkiintoa, kunhan vaan on tarpeeks hyvä liksa:D Jonkun verran oon perehtynyt, paljon lueskellu noita aiheeseen liittyneitä blogeja, foorumeita yms ohjesivuja mutta kaikki omakohtanen kokemus tietenkin puuttuu kun vielä täällä Suomessa ollaan.

Joo front officeenhan sitä pitää tähdätä. Back officesta on huono lähtee eteneen, vaikka mahdollista oiskin. Jos oikein sosiaalista puolta haluat ja tuut hyvin toimeen ihmisten kanssa niin kyllä toi Sales vois olla sullekin toimiva, hyvät Sales -ihmiset on arvokkaita ja niinkuin finanssissa yleensä, tuloksesta kyllä palkitaan.

Vaikka Private Equity on kyllä se "luvattu maa" niinkuin sanoit. Älä kuitenkaan sulje sitä pois että yrittäisit suoraan Private Equityyn jos kerta sinne lopulta haluat, turha kiertää IB:n kautta. Toisaalta jos ehkä haluaisit johonkin corporate financeen niin IB avaa sinnekin ovia, antaa ns. lisäaikaa. Ei kannata myöskään ehkä lukittautua tuohon M&A:han, kun kaikki sinne haluavat. Voi olla ehkä paremmat saumat hakee johonkin GCM:mään, varsinkin jos PE / HF on tavoitteena. Riippuu tietysti mitä haluaa tehdä. Vähän paha sanoo mitä ite haluais tehdä vielä, trading on kiinnostanu mutta pitäs melkein olla joku computer science ihminen kun algot tuppaa valtaan maailman, numerot kyllä kiinnostaa .

 

[Mou]

Pakko kyllä kommentoida noita palkkalukemia sen verran, että tänä päivänä investointipankkiirin (M&A) liksat hyvissä pankeissa pyörii jossain 45-50k nurkilla ekana vuonna ja bonarit ehkä siinä 10-20k paikkeilla. Ja ne tyypit, keiden kanssa olen asiasta jutellut, ovat valmistuneet nimenomaan Lontoon huippukouluista hyvillä (joskaan ei ihan huipuilla) arvosanoilla. Lakifirmoista en tiedä, mutta tuskin se hyvissäkään firmoissa monella ainakaan tuon yli menee. Jos koko rahoitusalaa katsoo, niin tuo alkaa olla valmistuneiden kohdalla (kandi-maisteri ilman kesäharjoitteluja kummempaa työkokemusta) luultavasti ylimmässä desiilissä. Jos rajaa front office-hommiin, niin nuo ovat silti hyviä liksoja. Lama on todellakin purrut varsinkiin bonuksiin.

Eli niille, jotka suunnittelevat ottavansa sen 100k toisena vuonna, niin kannattaa ihan oikeasti varautua siihen, että sitä ei tulekaan. Eikä tarvitse tuntea oloaan häviäjäksi, kilpailu vaan on äärimmäisen kovaa.

P.S. Fronttipuolelle halajaville sanoisin yhden neuvon. Jos otatte ensimmäiseksi duuniksenne bäkkärin puolelta jotain, niin se leima ei lähde ikinä. Se ei todellakaan mene niin, että "saa jalan oven väliin ja sieltä sitten pikku hiljaa...".

P.P.S. Silti ulkomailla opiskelu äärimmäisen suositeltavaa. Siinä oppii itsestään aika paljon.

 

[Jasir]

Pakko kyllä kommentoida noita palkkalukemia sen verran, että tänä päivänä investointipankkiirin (M&A) liksat hyvissä pankeissa pyörii jossain 45-50k nurkilla ekana vuonna ja bonarit ehkä siinä 10-20k paikkeilla. Ja ne tyypit, keiden kanssa olen asiasta jutellut, ovat valmistuneet nimenomaan Lontoon huippukouluista hyvillä (joskaan ei ihan huipuilla) arvosanoilla. Lakifirmoista en tiedä, mutta tuskin se hyvissäkään firmoissa monella ainakaan tuon yli menee. Jos koko rahoitusalaa katsoo, niin tuo alkaa olla valmistuneiden kohdalla (kandi-maisteri ilman kesäharjoitteluja kummempaa työkokemusta) luultavasti ylimmässä desiilissä. Jos rajaa front office-hommiin, niin nuo ovat silti hyviä liksoja. Lama on todellakin purrut varsinkiin bonuksiin.

Eli niille, jotka suunnittelevat ottavansa sen 100k toisena vuonna, niin kannattaa ihan oikeasti varautua siihen, että sitä ei tulekaan. Eikä tarvitse tuntea oloaan häviäjäksi, kilpailu vaan on äärimmäisen kovaa.

P.S. Fronttipuolelle halajaville sanoisin yhden neuvon. Jos otatte ensimmäiseksi duuniksenne bäkkärin puolelta jotain, niin se leima ei lähde ikinä. Se ei todellakaan mene niin, että "saa jalan oven väliin ja sieltä sitten pikku hiljaa...".

P.P.S. Silti ulkomailla opiskelu äärimmäisen suositeltavaa. Siinä oppii itsestään aika paljon.

Ei se koulutus vaikuta enää siinä vaiheessa kun olet jo töissä, pankki ja suoritus vaan vaikuttaa. Vaikka valmistuisit Joensuun AMKista (en tiedä onko siellä sellaista) ja oisit GS:sällä töissä niin silti voisit repiä ihan hyvin liksaa. Suorituksesta palkitaan; M&A:n kohdalla jonkun verran, tradingin kohdalla vielä enemmän.

Palkat mitä mainitsit niin joo, around siinä nurkilla. http://www.michaelpage.co.uk/mediabank/108840_BR_FS_candidate_salary_survey_2013_FrontOff tuosta vähän palkkasurveytä. 40000-65000 + 20-60% bonus sanotaan olevan tälle vuodelle. Kannattaa tosin muistaa että kyse on punnista joten huippuäijät saattaa päästäkin 100ke pintaan. Lama ei enää niin merkittävästi vaikuta 2013 bonuksiin. Ehkä toki jos vertaa johonkin 2006 vuoteen tms, mutta siinä nyt ei ole mitään järkeä. Työpaikkoihin tuo lama tosin vieläkin vaikuttaa. 2013 Investment Banking Bonus Predictions: Quantitative Fleecing? tuo ennustaa about juuri 100ke liksoja ekan vuoden analysteille.

Usein mietitään tota backoffice -> front office progressiota ja on se mahdollista. Se on vain erittäin harvinaista. Jos pystyt osoittamaan juuri niille tietyille ihmisille kykysi ja innokkuutesi + omaat suhteellisen määrän tuuria niin kyllä se on mahdollista ja se transitio pitää sitten tehdä nopeasti ettet ns. pigeonholee itseäsi backofficeen. Silti kannattaa miettiä, että ottaako back office -roolin vai meneekö esim laskettelemaan 3kk.. jälkimmäistä saatetaan katsoa paremmalla, surullista kyllä.

I_H:lla on ainakin pullat uunissa kun on Warwickkiin päässyt, kunhan ei ole sosiaalisesti avuton ja jaksaa edes vähän panostaa oma-aloitteisuuteen. Epäilen ettei ongelmaa ole ;).

 

[proileri]

Jonkin verran yleismaailmallisesti opiskelutouhuja katselleena, niin Suomessa kuin ulkomaillakin, sanoisin että kandi Suomessa + maisteri muualla on hyvinkin järkevä vaihtoehto. Suomessa on opiskelijoille niin kovat tuet ja asiallisen tason opetus, että sinänsä komppaan nimimerkki Vahea kotimaisen kandin puolesta, varsinkin nyt kun muutama vuosi sitten ns. Bolognan prosessissa helpotettiin kandi-maisteri-rytmitystä EU:n alueella.

Kannattaa muistaa että yliopisto-opintojen aikana oppii myös itsestään paljon - aika moni opiskelija vaihtaa lopulta alaa kun toteaa että ei olekaan mun juttu. On hienoa että on kovia tavoitteita ja tekee töitä niiden eteen, mutta asioihin ja myös itseensä kannattaa suhtautua kriittisesti. Kandin jälkeen tietää huomattavasti paremmin mihin suuntaan haluaa lähteä, vaikka monella vielä siinäkin vaiheessa on vähän pallo hukassa. Suomalainen yliopisto/opintotukijärjestelmä antaa pelivaraa kokeilla rahkeitaan, ottaa eri kursseja eri tiedekunnista, ja jopa vaihtaa alaa jos tuntuu sille. Tämä on erittäin suuri plussa, varsinkin kun se tapahtuu suht vähäisin taloudellisin riskein.

Vaikka nyt puollankin Suomea, niin tietenkään ei ole mitenkään mahdotonta lähteä ulkomaille tekemään kandia, eikä se mitenkään huono vaihtoehto ole jos on hyvin motivoitunut ja pääsee hyvään mestaan. Tiedänpä ihmisiä jotka ovat opiskelleet ulkomailla kandin ja sitten palanneet kotimaahan maisteroimaan. Eli liikkumaan pääsee kumpaankin suuntaan

 

[Jasir]

Jonkin verran yleismaailmallisesti opiskelutouhuja katselleena, niin Suomessa kuin ulkomaillakin, sanoisin että kandi Suomessa + maisteri muualla on hyvinkin järkevä vaihtoehto. Suomessa on opiskelijoille niin kovat tuet ja asiallisen tason opetus, että sinänsä komppaan nimimerkki Vahea kotimaisen kandin puolesta, varsinkin nyt kun muutama vuosi sitten ns. Bolognan prosessissa helpotettiin kandi-maisteri-rytmitystä EU:n alueella.

Kannattaa muistaa että yliopisto-opintojen aikana oppii myös itsestään paljon - aika moni opiskelija vaihtaa lopulta alaa kun toteaa että ei olekaan mun juttu. On hienoa että on kovia tavoitteita ja tekee töitä niiden eteen, mutta asioihin ja myös itseensä kannattaa suhtautua kriittisesti. Kandin jälkeen tietää huomattavasti paremmin mihin suuntaan haluaa lähteä, vaikka monella vielä siinäkin vaiheessa on vähän pallo hukassa. Suomalainen yliopisto/opintotukijärjestelmä antaa pelivaraa kokeilla rahkeitaan, ottaa eri kursseja eri tiedekunnista, ja jopa vaihtaa alaa jos tuntuu sille. Tämä on erittäin suuri plussa, varsinkin kun se tapahtuu suht vähäisin taloudellisin riskein.

Vaikka nyt puollankin Suomea, niin tietenkään ei ole mitenkään mahdotonta lähteä ulkomaille tekemään kandia, eikä se mitenkään huono vaihtoehto ole jos on hyvin motivoitunut ja pääsee hyvään mestaan. Tiedänpä ihmisiä jotka ovat opiskelleet ulkomailla kandin ja sitten palanneet kotimaahan maisteroimaan. Eli liikkumaan pääsee kumpaankin suuntaan

Puhun lähes kokonaan tilanteesta Britteihin mentäessä mutta tästä aika paljon eri mieltä.

1) Opintotuet + lainat saa täytenä ulkomaille. Esimerkiksi Skotlannissa opiskellessa ei ole lukukausimaksuja, eli jos ei paljon aio lennellä Suomeen ja takaisin, on skoteissa opiskelu halvempaa kuin Suomessa, varsinkin kun terveydenhuolto (poislukien hammaslääkärit) ovat 100% ilmaisia.

2) Jos ei opiskelulinja miellytä (ainakin skoteissa), voi tutkinnon vaihtaa älyttömän helposti. Poislukien lääkis ja oikeustieteellinen. Menin itse opiskelemaan filosofiaa pääaineena, kävin sitä yhden jakson jonka jälkeen lähetin hakemuksen vaihtaakseni. Hakemuksessa oli nimi, mitä opiskelen, mihin haluan vaihtaa ja yksi rivi perusteluille. Valmis.

3) Jos haluaa Britteihin töihin johonkin (esim psykologiksi/finanssiin), on äärettömän tärkeää että tekee internshippejä kandivaiheessa. Vakituiset paikat otetaan finanssissa otetaan lähes aina harjoittelupaikkojen kautta ja psykologiassa tarvitset ehdottomasti paljon työkokemusta alan parista jo kandivuosina.

MUTTA, jos haluaa lähteä ihansama -asenteella yliopistoon niin suosittelen Suomen yliopistoja, joissa saa hengata sen 8 vuotta 3-4 vuoden sijaan. 2:2 papereilla (varmaan 3 suomen asteikolla) ei tee briteissä yhtään mitään.

 

[Alyssa]

3) Jos haluaa Britteihin töihin johonkin (esim psykologiksi/finanssiin), on äärettömän tärkeää että tekee internshippejä kandivaiheessa. Vakituiset paikat otetaan finanssissa otetaan lähes aina harjoittelupaikkojen kautta ja psykologiassa tarvitset ehdottomasti paljon työkokemusta alan parista jo kandivuosina.

Tassa kiteytyy mielestani se pointti mita moni on korostanut tassa ketjussa. Jos haluaa rakentaa uraa Suomessa, kannattaa menna suomalaiseen yliopistoon. Jos taas tietaa haluavansa ulkomaille, kannattaa lahtea sinne kouluun. Omalla alallani (laki) tama on viela tarkeampaa koska tutkinto ei ole yhta 'yleispateva' kuin esim. kauppatieteellinen tutkinto. Toki myos harjoittelupaikkoja etsiessa silla on merkitysta missa pain maailmaa kay koulua. Englantilaisessa yliopistossa opiskelleen on helpompi etsia ja saada harjoittelupaikkoja Englannissa koska tietaa maan tavat ja on valmiiksi paikan paalla. Suomalaisia harjoittelupaikkoja voi taas olla vaikea saada koska ulkomailla hankittu koulutus yleensa kertoo siita ettei ko. tyyppi aio jaada Suomeen.

Olen nain 3 vuoden jalkeen paassyt yli sellaisesta "ma oon ulkomailla, oon niin paljon parempi heii"-asenteesta. En edes jaksa suomalaisille kavereille hirveasti puhua opiskeluista tai toista, koska se on niin eri maailmansa. Ja tietty tosiasia on, etta suurinta osaa ei kiinnosta. Ainoa milla on valia on se, etta saan tulevaisuuden tavoitteitani vastaavan koulutuksen ja pystyn aloittamaan urani siella missa haluan sita jatkaa.

 

[Jasir]

Tassa kiteytyy mielestani se pointti mita moni on korostanut tassa ketjussa. Jos haluaa rakentaa uraa Suomessa, kannattaa menna suomalaiseen yliopistoon. Jos taas tietaa haluavansa ulkomaille, kannattaa lahtea sinne kouluun. Omalla alallani (laki) tama on viela tarkeampaa koska tutkinto ei ole yhta 'yleispateva' kuin esim. kauppatieteellinen tutkinto. Toki myos harjoittelupaikkoja etsiessa silla on merkitysta missa pain maailmaa kay koulua. Englantilaisessa yliopistossa opiskelleen on helpompi etsia ja saada harjoittelupaikkoja Englannissa koska tietaa maan tavat ja on valmiiksi paikan paalla. Suomalaisia harjoittelupaikkoja voi taas olla vaikea saada koska ulkomailla hankittu koulutus yleensa kertoo siita ettei ko. tyyppi aio jaada Suomeen.

Olen nain 3 vuoden jalkeen paassyt yli sellaisesta "ma oon ulkomailla, oon niin paljon parempi heii"-asenteesta. En edes jaksa suomalaisille kavereille hirveasti puhua opiskeluista tai toista, koska se on niin eri maailmansa. Ja tietty tosiasia on, etta suurinta osaa ei kiinnosta. Ainoa milla on valia on se, etta saan tulevaisuuden tavoitteitani vastaavan koulutuksen ja pystyn aloittamaan urani siella missa haluan sita jatkaa.

Pointtia sinäänsä, mutta ainakin itse henkilökohtaisesti kokemuksesta voisin sanoa että tapauksessa jossa ei tiedä haluaako suomeen vai ulkomaille töihin, kannattaa mennä ulkomaille opiskelemaan. Ulkomailta pääsee Suomeen jatko-opiskelemaan esimerkiksi psykologiassa, mutta toisinpäin se on hyvin hankalaa. Voisin kuvitella myös saman olevan taloudessa, jossa työkokemukset ovat todella tärkeitä, mutta suomessa niillä ei niinkään kandivaiheessa ole merkitystä. Tietysti tapauksissa laki se ei ihan mene näin tietenkään koska oikeuskäytännöt ovat erilaiset ( common law ).

 

[Mou]

Ei se koulutus vaikuta enää siinä vaiheessa kun olet jo töissä, pankki ja suoritus vaan vaikuttaa. Vaikka valmistuisit Joensuun AMKista (en tiedä onko siellä sellaista) ja oisit GS:sällä töissä niin silti voisit repiä ihan hyvin liksaa. Suorituksesta palkitaan; M&A:n kohdalla jonkun verran, tradingin kohdalla vielä enemmän.

Palkat mitä mainitsit niin joo, around siinä nurkilla. http://www.michaelpage.co.uk/mediabank/108840_BR_FS_candidate_salary_survey_2013_FrontOff tuosta vähän palkkasurveytä. 40000-65000 + 20-60% bonus sanotaan olevan tälle vuodelle. Kannattaa tosin muistaa että kyse on punnista joten huippuäijät saattaa päästäkin 100ke pintaan. Lama ei enää niin merkittävästi vaikuta 2013 bonuksiin. Ehkä toki jos vertaa johonkin 2006 vuoteen tms, mutta siinä nyt ei ole mitään järkeä. Työpaikkoihin tuo lama tosin vieläkin vaikuttaa. 2013 Investment Banking Bonus Predictions: Quantitative Fleecing? tuo ennustaa about juuri 100ke liksoja ekan vuoden analysteille.

Usein mietitään tota backoffice -> front office progressiota ja on se mahdollista. Se on vain erittäin harvinaista. Jos pystyt osoittamaan juuri niille tietyille ihmisille kykysi ja innokkuutesi + omaat suhteellisen määrän tuuria niin kyllä se on mahdollista ja se transitio pitää sitten tehdä nopeasti ettet ns. pigeonholee itseäsi backofficeen. Silti kannattaa miettiä, että ottaako back office -roolin vai meneekö esim laskettelemaan 3kk.. jälkimmäistä saatetaan katsoa paremmalla, surullista kyllä.

I_H:lla on ainakin pullat uunissa kun on Warwickkiin päässyt, kunhan ei ole sosiaalisesti avuton ja jaksaa edes vähän panostaa oma-aloitteisuuteen. Epäilen ettei ongelmaa ole ;).

Voi päästä hyville liksoille, mutta se ei enää ole läheskään niin automaattista kuin ennen ja se olisi hyvä kaikkien tajuta. Ja niihin hyviin paikkoihin hakee sitten ihan kaikki ja niiden serkut. Suomalaisesta amk:sta nyt olisi aivan turha yrittääkään mihinkään graduate-ohjelmaan. Jos Suomessa käy tuuri ja pääsee hyviin hommiin, niin myöhemmässä vaiheessa uraa se on sitten eri asia. Ja tosiaan jos perse kestää ja front officeen haluaa, niin voi olla parempi olla ottamatta bäkkäripaikkaa vastaan. En tiedä, mikä siinä on, mutta leiman saa otsaan todella nopeasti. Varmasti joku onkin jopa kriisin alkamisen jälkeen vaihtanut sieltä fronttipuolelle, mutta itse en ole koskaan kuullut kenenkään tehneen näin, eli kai se kertoo vähän todennäköisyyksistä, kun otosta on kuitenkin jonkun verran.

P.S. New Yorkissa on korkeammat palkat. Niillä ei tee mitään Lontoon palkkoja arvioitaessa.

 

[Jasir]

Voi päästä hyville liksoille, mutta se ei enää ole läheskään niin automaattista kuin ennen ja se olisi hyvä kaikkien tajuta. Ja niihin hyviin paikkoihin hakee sitten ihan kaikki ja niiden serkut. Suomalaisesta amk:sta nyt olisi aivan turha yrittääkään mihinkään graduate-ohjelmaan. Jos Suomessa käy tuuri ja pääsee hyviin hommiin, niin myöhemmässä vaiheessa uraa se on sitten eri asia. Ja tosiaan jos perse kestää ja front officeen haluaa, niin voi olla parempi olla ottamatta bäkkäripaikkaa vastaan. En tiedä, mikä siinä on, mutta leiman saa otsaan todella nopeasti. Varmasti joku onkin jopa kriisin alkamisen jälkeen vaihtanut sieltä fronttipuolelle, mutta itse en ole koskaan kuullut kenenkään tehneen näin, eli kai se kertoo vähän todennäköisyyksistä, kun otosta on kuitenkin jonkun verran.

P.S. New Yorkissa on korkeammat palkat. Niillä ei tee mitään Lontoon palkkoja arvioitaessa.

Jos haluaa tälle tielle lähteä niin olisi hyvä olla kyllä kiinnostunut finanssista. Ei tule kyllä ikinä pääsemään non-target tai edes semi-target schoolista sisälle jos ei löydy mielenkiintoa vaan ollaan pelkästään rahan perässä. Huonossa keississä on jumissa jossain lontoolaisessa boutiquessa mikä maksaa 30k vuodessa millä juuri ja juuri elää Lontoossa, jos haluaa vielä asua suhteellisen lähellä työpaikkaa.

Jossain määrin juu New Yorkissa on korkeammat palkat, mutta ei paljoa. Tuo eka linkki on Lontoon palkoista ja aika samat niillä näyttää ainakin ekan vuoden palkat olevan jos noita on uskominen.

 

[Toad]

Kaivetaanpas tällainen vanha aihe esiin.

Olen alkanut vakavasti harkitsemaan kauppatieteiden tutkinnon suorittamista Skotlannissa Suomen sijaan, koska olen pitkään haaveillut urasta Briteissä, mutta YO -arvosanani (EMMCCB) eivät paljoa mieltä lämmitä. Olisikohan kannattavampaa vain päntätä täällä pääsykokeisiin, ja toivoa että joskus pääsisi ulkomaille töihin, vai hakea keskinkertaiseen/keskivertoa hieman parempaan yliopistoon Skotlantiin? Toki täältäkin pääsee vaihto-opiskelijaksi vaikka mihin, mutta ei se ole aivan sama asia.

 

[Marataso]

Jos vakavasti olet asiaa pohtinut, niin ei mikään estä kokeilemasta. En tiedä yhtään paljonko pääsykokeet, jos sellaiset edes on tulee kustantamaan, mutta itse ainakin kokeilisin "tuuria".
Kannattaa kuitenkin esim paikan proffilta ja opettajilta kysellä ensin sähköpostillla, että onko mitään mahkuja päästä sisään/ saada mieltä lämmittävät arvosanat?

Minulla on aina ollut mielessä ulkomailla opiskelu, "suomesta pois maailmalle"-fiilis jo pienestä. Mielestäni ulkomailla opiskelu avaa paljon enemmän ovia tulevaisuutta ajatellen: Suhteiden luonti maailmalle vs suhteiden luonti suomessa , kielitaidon kehitys, CV:hen väria ja eroavaisuutta muihin verrattaessa:

Nimimerkki: Etelä-Koreassa Diplomi-insinöörin papereita suorittava.