Pakotteet toimivat osa: xxx
"Kazakhstanista on tulossa Venäjän uusi gateway, hubi, pivot kaikelle mahdolliselle tavaravirralle. Vanhat saattavat muistaa, että Suomen piti joskus olla tämä gateway ja uuden silkkitien päätepiste, mutta...
Putin on juuri vierailulla maassa ja presidentit lupasivat tietysti suuria. Tämä oli presidenttien viides tapaaminen tänä vuonna.
Venäjän ja Kazakhstanin välit eivät ole yksiselitteiset. Niihin liittyy jännitteitä ja ongelmia, mm. historiaan, kieleen, opetukseen ja turvallisuuteen liittyen. Ukrainan tilanne on Kazakhstanin silmissä uhka, sillä on satavarmaa, että jos Venäjä saa Ukrainan otteeseensa, kiristää se sen jälkeen otettaan myös Kazakhstanista ja tätä Kazakhstan ei halua.
Kazakhstan joutuu myös taiteilemaan Venäjän ja lännen välillä sanktiopolitiikasta johtuen. Maata on syytetty Venäjän sanktioiden kiertämisestä. Voidaan kuitenkin kysyä, onko maalla vaihtoehtoja? Näyttää myös siltä, että kansainvälinen bisnes ei välitä. Kaikki länsimaiset yritykset rynnivät nyt suomalaiset mukaan lukien Kazakhstaniin. Maassa on yli 8 000 yritystä, joissa venäläiset ovat mukana ja se on helppo houkutin.
Läntisillä investoijilla on tietysti myös ulkopoliittinen kytky, sillä investoinneilla yritetään irrottaa maata Venäjän vaikutuksesta ja kytkeä sitä länsimaisiin järjestelmiin. EU-maat ja USA ovat olleet tästä syystä suurimpia investoijia. Heti perässä tulee Kiina ja vasta sitten Venäjä. Nyt Venäjä on lisännyt investointeja Kazakhstaniin, sillä se toimii jättimäisenä logistiikkakeskuksena Venäjälle.
Maassa on tehty kymmenien miljardien investointeja kuljetus- ja logistiikkainfraan. Ideana on tietysti välittää kaikkea mahdollista Kiinasta tulevaa tavaraa länteen. Venäjän läpi kulkevan rautatien piti olla uusi silkkitie, mutta Ukrainan sota sotki kuviot niin, että nyt maa toimiikin sisäänheittäjänä Venäjälle.
Jos länttä kiinnostavat Kazakhstanin mineraalit ja kaivannaiset, niin Venäjää kiinnostaa niiden lisäksi maatalous ja transitioliikenne. Venäjän ja Kazakhstanin välisen kaupan liikevaihdon arvo on tänä vuonna 27 miljardia taalaa ja Venäjä on tehnyt maahan viime vuosina suoria investointeja 20 miljardin arvosta. Kauppaa pyritään siirtämään dollarista kansallisiin valuuttoihin.
Olen aiemmin kertonut Kazakhstanin klaanien yhteyksistä Venäjään, presidentti Kasim-Zhomart Tokajevin klaani mukaan lukien. Maa on klaaniyhteiskunta, ei demokratia ja siellä on myös voimakkaita vähemmistöklaaneja. Kaikilla on vahvat taloudelliset kytkökset Venäjään. Oligarkit ja heidän lapsensa on koulutettu Venäjällä. Presidentti on käynyt saman Kansainvälisten suhteiden instituutin Moskovassa, josta olen puhunut ja hän on työskennellyt ennen maan itsenäistymistä Neuvostoliiton ulkoministeriössä diplomaattina. Ex-vaimo on Venäjän kansalainen, poika käynyt Venäjän diplomaattisen akatemian.
Länsi tietysti pyrkii rikkomaan näitä yhteyksiä ja on siinä jossain määrin onnistunut, mutta Kazakhstanin suurimmat kauppapartnerit ovat silti Kiina ja Venäjä, vaikka maa viekin suuria määriä raaka-aineita esim. Italiaan ja Hollantiin. Kiinan osuus on noussut hyvin merkittäväksi. Tämä vuosi näyttäisi, että Venäjästä on tulossa Kazakhstanin suurin vientimaa ja Kiina taas olisi ottamassa paikan suurimpana tuontimaana ohi Venäjän. USA:n merkitys sen suurista investoinneista huolimatta on jäänyt vähäiseksi. Turkin merkitys on sen sijaan kasvussa.
Kaupan rakenne on muutoksessa ja syy ei ole muu kuin Venäjän tarve erilaisille korkean teknologian tuotteille: autoille, puhelimille, lääkkeille, tietokoneille, varaosille ja teknologialle. Maan viralliset päävientituotteet ovat yhä öljy, metallit ja raaka-aineet, mutta Venäjälle suuntautuva vienti on pitkälti piilossa, sillä koska maat kuuluvat samaan tulliliittoon, ei tavarakuljetusta Venäjälle valvota niin tarkkaan.
Kazakhstanin ulkomaanvienti ja -tuonti ovat kasvaneet viimeisen kahden vuoden aikana jättimäisesti, eikä sitä selitä muu kuin maan sijainti Venäjän kainalossa. Se on tavaran kauttakulkumaa Venäjälle niin idästä kuin lännestä ja suuryritykset tietävät tämän. Vastaavasti Venäjän resursseja kulkee Kazakhstanin kautta Keski-Aasiaan ja Kiinaan. Virallisesti tätä ei myönnetä.
Tilanne on joka tapauksessa se, että hunaja houkuttelee mehiläisiä ja paska kärpäsiä, joten Kazakhstanin talous buustaa reilusti ja siksi kaikki vientiyritykset rynnivät maahan. Koska Venäjä joutuu maksamaan kaikesta läpikulkevasta tavarasta komission, tuottaa se maalle ennennäkemättömiä tuloja.
Lännen toiveena oli irrottaa Kazakhstan Venäjästä, mutta nykyinen tilanne sen sijaan liimaa maat entistä enemmän yhteen, luo Kiinan kanssa yhteiset markkinat ja tekee Euraasian talousunionista tulevaisuudessa varteenotettavan pelaajan BRICSissä. Kazakshstan jätti hakemuksensa BRICSille tänä vuonna ja osallistui Shanghain yhteistyöjärjestön kokoukseen elokuussa. Syynä on tietysti BRICS-markkinoiden loputtomat kasvuedellytykset. Muilla Keski-Aasian mailla ei ole mahdollisuutta kuin seurata."