HUOM! !!!!! Ukrainan sota 2022 !!!!!

Monikansallinen koalitio hommiin.
1 lentokieltoalue rintamasta kaukana oleville alueille, ryssän iskut siiviilikohteisiin vähenisivät.
2 monikansalliset joukot ottaisi valvontaan VV rajan ja pikkuhiljaa laajentaisi siitä harkovan suuntaan. Ukrainan joukkoja vapautuisi sotimiseen.
3 ukrainalaisille tuotteille pääsy EU markkinoille ja investoinnit tuotantoon, jolloin palaavilla ihmisillä olisi töitä.

Keinoja kyllä olisi halu puuttuu.

Ongelmakohtia ei edelleenkään ratkota kunnolla, käsittämätöntä paskaa.
Ei kait tämä voi olla todellista, ei jumalauta. Annetaan kuntien kuolla rintamalla Venäjän tykkitulessa, kun pitää hyvesignaloida wokea ja ilmastonmuutosta. Ne menee edelle.

Puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattaminen on niin ikään osoittautunut hitaaksi projektiksi useista eri syistä. Niitä ovat olleet muun muassa raaka-aineiden puute ja vastuullisuuteen liittyvät ESG-vaatimukset, jotka ovat vaikeuttaneet pankkilainojen saamista puolustusteollisuuden yhtiöille.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
-Ukrainan armeijalla on mahdollisuus pitää sieltä [Avdijivkasta] koko Donetskia ja sen ympäristöä tulivaikutuksensa alla. Se tekee Venäjän armeijan elämästä paljon vaikeampaa, koska se ei voi parhaalla tahdollakaan liikuttaa Donetskin kautta suuria määriä kalustoa ja joukkoja tai koota sinne reservejä, sanoo Grabski.
-Hän huomauttaa, että Avdijivka on myös logistinen solmukohta, joka tunnetaan Jasinuvatan risteyksenä. Avdijivkan menettäminen tarkoittaisi, että Venäjän armeija voisi vapaasti liikuttaa kalustoaan ja tekniikkaansa pohjoisesta etelään ja idästä länteen.
-Lännestä aukeaisi tie kohti Dniproa ja pohjoisesta taas kohti Donbasin teollisuuden sydäntä Slovjanskia ja Kramatorskia, joissa on vieläkin Ukrainan puolustusteollisuutta. Kaupunki on Ukrainalle ”äärimmäisen tärkeä ja sen takia Ukrainan armeija tulee pitämään siitä epätoivoisesti kiinni”.

– [Tämä logistinen manööveri] olisi kätevä toteuttaa Donetskin kautta ja näin ollen Avdijivkan menettäminen olisi todellinen tappio Ukrainalle. Sen lisäksi vihollinen kiirehtii: he haluavat vallata Avdijivkan, linnoittaa sen voimakkaasti ja siten saada siten vielä yhden vahvan valttikortin nyt miehittämiensä alueiden status quo’n vahvistamiseksi neuvotteluteitse.

Ilmeisesti tuolla jokin merkitys on.
 
Vaikka täällä maalaillaan Ukrainan (taloudellisesta) tulevaisuudesta hyvinkin ruusuista kuvaa, niin realistisesti tarkastellessa tulevaisuus tulee olemaan huomattavasti synkempi Ukrainassa, kuten myös meillä...

"Ukrainan taloustilanteesta

Ukraina käyttää ensi vuonna 50% valtionbudjetistaan sotaan. USA:lla ei sen sijaan ole vielä minkäänlaista uutta sota- tai tukipakettia annettavaksi ensi vuodelle. USA jakaa Ukrainalle rahaa tällä hetkellä vanhasta 62,3 miljardin apurahasta, jota Pentagon hallinnoi. Ukraina on saanut siitä jo 95%. Viimeksi 300 miljoonaa. Jäljellä olevan reservin koko on noin miljardi taalaa.

Ukrainan tuki jää siis entistä enemmän EU:n harteille. Vastaavasti Ukrainan on pakko ottaa reilusti lisävelkaa, jota on jo nyt n. 160 miljardia taalaa. Ensi vuodeksi kaavaillaan noin 50 miljardin dollarin lisävelkaa, jolloin valtionvelan kokonaismäärä on noin 110% bruttokansantuotteesta. Ukrainan budjetin alijäämä on nyt noin 27%, mutta ensi vuonna se tulee olemaan todellisuudessa n. 50%, josta kaikki katetaan velalla ja EU-tuilla. Käytännössä Ukraina käy sotaa siis meidän varoillamme. Budjettia kaunistellaan EU-tuen avulla, eli tuki lasketaan osaksi budjettia, ei alijäämän peitoksi saatavaksi varallisuudeksi.
Tilanne pakottaa Ukrainan suunnittelemaan velanottoa usealle vuodelle eteenpäin. EU tukee tätä jakamalla omankin tukensa ja annettavat lainat neljän vuoden pakettiin. Vuonna 2027 Ukrainan valtionvelka tulee olemaan jo 300 miljardia, noin 200% BKT:sta. Ukrainan BKT:ta ylläpidetään keinotekoisesti pumppaamalla maahan koko ajan tukirahaa, muuten velkasuhde olisi huomattavasti huonompi.

Järjestelmä toimii niin, että EU työntää maahan rahaa, joka käytetään oman (ase)tuotannon ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi sekä julkisten menojen maksamiseksi. Työllisyys pysyy korkeana ja BKT kasvaa. Tämä on hyvin yleistä sotatalouksissa. Saksankin BKT kasvoi toisessa maailmansodassa aina sodan loppuun asti, kun kaikki resurssit lyötiin tuotantoon ja jalostukseen. Esim. Suomen BKT kasvoi vuonna 1943 11,5%.

Makrotaloudellisesti homma menee niin, että kun sota loppuu, Ukrainan pitäisi alkaa maksaa velkoja takaisin. Oletus on, että kun miehet palaavat rintamalta, alkaa jälleenrakennus, tuotantoa voidaan suunnata vientiin, palvelut alkavat kehittyä jälleen. Ukrainan ongelma on, että riittääkö sillä pääomaa jälleenrakennukseen. Tarvittavan rahamäärän lasketaan olevan lähes 400 miljardia euroa.

Länsi on jo suunnitellut jälleenrakennusrahastoa, mutta puute syntyykin inhimillisestä pääomasta. Palaavatko ulkomaille paenneet ihmiset takaisin? Miten suuri määrä parhaassa iässä olevista miehistä on menetetty? Onko koulutettua väestöä riittävästi? Tarvittavan tuotantoteknologian Ukraina saa todennäköisesti ulkomailta, samoin kuin sen kauppaa helpotetaan.

Ukrainalla on myös toinen iso ongelma, mikä liittyy korruptioon ja maksujen välttelyyn. Talouden tasapainottuessa pitää saada verot kerättyä. Ukraina esittää lännelle, että verotulot kasvaisivat tulevaisuudessa, mutta todellisuus on, että ihmisten on annettu velkaantua sodan aikana vapaasti. Sähkö- ja lämmityskulut on jätetty maksamatta, samoin velkojen lyhennykset. Tavallisten ihmisten taloudenhoito on päässyt retuperälle ja maksukyvyttömien määrä on kasvanut jättimäiseksi.

Ukraina halutaan EU:n, mutta realiteetti on, että Maastrichtin sopimuksessa jäseneksi haluavien valtionvelka ei saisi ylittää 60% BKT:sta. Meneillään on suuren luokan kikkailu ja spekulointi. BKT:tä kasvatetaan suhteessa velkaan, jotta velan määrä ei näyttäisi niin suurelta. Länsi osallistuu tähän kikkailuun esittämällä niin Ukrainan nykyiset talouslukemat kuin ennusteet koko ajan parempina kuin ne ovat. Todellisuudessa kukaan ei tiedä mitä ensi vuonna tapahtuu. Maa saattaa jopa romahtaa.

Ukrainan BKT:n odotetaan olevan ensi vuonna tuplaten suurempi kuin vuonna 2014, vaikka mitään merkittävää syytä nousulle ei ole. Talous on tosiasiassa supistunut, työvoimaa on poistunut maasta, mutta maahan on pumpattu samaan aikaan järjettömästi velka- ja tukirahaa, mikä näkyy nousuna.
Todellisuudessa Ukrainan tulevaisuus on täysin hämärän peitossa.

1. Sodan lopputulosta ei tiedetä.
2. Maan infra on pitkälti tuhoutunut, samoin teollisuus- ja tuotantolaitokset, rakentaminen on täysin pysähdyksissä.
3. Osaavasta ja kykenevästä työväestä on suuri pula. He ovat joko paenneet maasta, rintamalla, menettäneet henkensä tai invalidisoituneet.
4. Minkäänlaisia nopeita reformeja ei kyetä tekemään nykyisessä tilanteessa. Lännen nykyinen taloustuki ei yksinkertaisesti riitä, eikä ole mitään takeita, että tuki voisi ylipäätään jatkua nykyisenlaisena vuosia eteenpäin.
5. Ukrainan velanottokyky on surkea. Maalle annetaan riskivelkaa, jota EU-maat luotottavat poliittisista lähtökohdista. Ei ole mitään takeita, että Ukraina tulee selviytymään velanmaksustaan, hyvä jos edes koroista. Jos lännen rahallinen tuki loppuu, Ukrainasta tulee maksukyvytön.
6. Jos kansalaiset, PK-sektorin ja kuntasektorin yritykset eivät kykene suoriutumaan velvoitteistaan, ei verotuloja saada riittävästi.
7. Naapurien protektionistinen politiikka voi estää ulkomaankaupan kasvun ja maan talous jää vahvasti alijäämäiseksi, jolloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin painaa rahaa, mikä kasvattaa inflaatiota ja vie hryvnalta luottamuksen. Seurauksena tulot putoavat ja velanmaksukyky heikkenee.
8. Energian puute ja hinnannousu voi estää Ukrainan talouden kasvamista. Talous jää stagnaatioon, inflaatio kasvaa, ostovoima ei parane. Ukraina on jo nyt ostovoimaltaan Euroopan heikoin valtio. -> Ihmiset ja yritykset lähtevät.

EU on Ukrainan suhteen kierteessä, josta ei ole poispääsyä. Maa kaatuu, jos taloudellinen tuki lopetetaan. Mitä tiukemmiksi avustuskriteerit vedetään, sitä enemmän Ukraina kärsii. Jos USA vähentää apua, me joudumme maksamaan enemmän. Ukrainan romahtaessa EU-maat saavat jättimäisen humanitaarisen kriisin hoidettavakseen. Ukrainan piikkiä on siis pidettävä auki, koska armeijan kuluista ei voida tinkiä. Ukraina joutuu jo nyt tinkimään terveydenhuollosta, sosiaalimenoista, eläkkeistä jne.

Kaikesta poliittisesta jargonista ja Ursula von der Leyenin puheista huolimatta EU on jättimäisen ongelman edessä. Eikä kyse ole sotilaallisesta ongelmasta, vaan taloudellisesta. Ukraina on kuin musta aukko, jonne uppoaa loputtomasti rahaa, kävi sodassa miten hyvänsä, eikä rahan syytämistä voida lopettaa.
Mikään kikkailu ja lukujen kaunistelu ei muuta tilannetta. Ukrainan taloustilannetta kuvataan samoin tavoin kuin sotatilannetta. Siitä valehdellaan idealistisista ja poliittisista syistä. Asiat halutaan nähdä ja esittää parempina kuin ne ovat. Tämä tulee kostautumaan. Surkeuden syvyys paljastuu vasta, kun tunnustetaan, ettei sodan jatkamiselle ole niin aseellista kuin taloudellistakaan kykyä. Aseiden toimittaminen loppuu, kun aseet loppuvat, mutta rahan toimittaminen jatkuu kauas tulevaisuuteen, koska talousongelmat ovat vasta kumuloitumassa."
 
Ilmeisesti tuolla jokin merkitys on.

Tuohon listaan eri merkityksistä tulisi lisätä se, että mainio paikka silputa ryssää. Niillä kun tuntuu olevan pakottava tarve saada alue haltuun, niin uraa-huudoin etenevää rysät + panssarikalustoa tuhottu valtava määrä. Tiedä vaikka yltiöoptimistisen SIC-n kirjoittelemat tappioiden suhdeluvut pitäisivät tuolla paikansa tai edes sinne päin. Sitähän toki kaikki toivomme, vai mitä.
 
Vaikka täällä maalaillaan Ukrainan (taloudellisesta) tulevaisuudesta hyvinkin ruusuista kuvaa, niin realistisesti tarkastellessa tulevaisuus tulee olemaan huomattavasti synkempi Ukrainassa, kuten myös meillä...

"Ukrainan taloustilanteesta

Ukraina käyttää ensi vuonna 50% valtionbudjetistaan sotaan. USA:lla ei sen sijaan ole vielä minkäänlaista uutta sota- tai tukipakettia annettavaksi ensi vuodelle. USA jakaa Ukrainalle rahaa tällä hetkellä vanhasta 62,3 miljardin apurahasta, jota Pentagon hallinnoi. Ukraina on saanut siitä jo 95%. Viimeksi 300 miljoonaa. Jäljellä olevan reservin koko on noin miljardi taalaa.

Ukrainan tuki jää siis entistä enemmän EU:n harteille. Vastaavasti Ukrainan on pakko ottaa reilusti lisävelkaa, jota on jo nyt n. 160 miljardia taalaa. Ensi vuodeksi kaavaillaan noin 50 miljardin dollarin lisävelkaa, jolloin valtionvelan kokonaismäärä on noin 110% bruttokansantuotteesta. Ukrainan budjetin alijäämä on nyt noin 27%, mutta ensi vuonna se tulee olemaan todellisuudessa n. 50%, josta kaikki katetaan velalla ja EU-tuilla. Käytännössä Ukraina käy sotaa siis meidän varoillamme. Budjettia kaunistellaan EU-tuen avulla, eli tuki lasketaan osaksi budjettia, ei alijäämän peitoksi saatavaksi varallisuudeksi.
Tilanne pakottaa Ukrainan suunnittelemaan velanottoa usealle vuodelle eteenpäin. EU tukee tätä jakamalla omankin tukensa ja annettavat lainat neljän vuoden pakettiin. Vuonna 2027 Ukrainan valtionvelka tulee olemaan jo 300 miljardia, noin 200% BKT:sta. Ukrainan BKT:ta ylläpidetään keinotekoisesti pumppaamalla maahan koko ajan tukirahaa, muuten velkasuhde olisi huomattavasti huonompi.

Järjestelmä toimii niin, että EU työntää maahan rahaa, joka käytetään oman (ase)tuotannon ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi sekä julkisten menojen maksamiseksi. Työllisyys pysyy korkeana ja BKT kasvaa. Tämä on hyvin yleistä sotatalouksissa. Saksankin BKT kasvoi toisessa maailmansodassa aina sodan loppuun asti, kun kaikki resurssit lyötiin tuotantoon ja jalostukseen. Esim. Suomen BKT kasvoi vuonna 1943 11,5%.

Makrotaloudellisesti homma menee niin, että kun sota loppuu, Ukrainan pitäisi alkaa maksaa velkoja takaisin. Oletus on, että kun miehet palaavat rintamalta, alkaa jälleenrakennus, tuotantoa voidaan suunnata vientiin, palvelut alkavat kehittyä jälleen. Ukrainan ongelma on, että riittääkö sillä pääomaa jälleenrakennukseen. Tarvittavan rahamäärän lasketaan olevan lähes 400 miljardia euroa.

Länsi on jo suunnitellut jälleenrakennusrahastoa, mutta puute syntyykin inhimillisestä pääomasta. Palaavatko ulkomaille paenneet ihmiset takaisin? Miten suuri määrä parhaassa iässä olevista miehistä on menetetty? Onko koulutettua väestöä riittävästi? Tarvittavan tuotantoteknologian Ukraina saa todennäköisesti ulkomailta, samoin kuin sen kauppaa helpotetaan.

Ukrainalla on myös toinen iso ongelma, mikä liittyy korruptioon ja maksujen välttelyyn. Talouden tasapainottuessa pitää saada verot kerättyä. Ukraina esittää lännelle, että verotulot kasvaisivat tulevaisuudessa, mutta todellisuus on, että ihmisten on annettu velkaantua sodan aikana vapaasti. Sähkö- ja lämmityskulut on jätetty maksamatta, samoin velkojen lyhennykset. Tavallisten ihmisten taloudenhoito on päässyt retuperälle ja maksukyvyttömien määrä on kasvanut jättimäiseksi.

Ukraina halutaan EU:n, mutta realiteetti on, että Maastrichtin sopimuksessa jäseneksi haluavien valtionvelka ei saisi ylittää 60% BKT:sta. Meneillään on suuren luokan kikkailu ja spekulointi. BKT:tä kasvatetaan suhteessa velkaan, jotta velan määrä ei näyttäisi niin suurelta. Länsi osallistuu tähän kikkailuun esittämällä niin Ukrainan nykyiset talouslukemat kuin ennusteet koko ajan parempina kuin ne ovat. Todellisuudessa kukaan ei tiedä mitä ensi vuonna tapahtuu. Maa saattaa jopa romahtaa.

Ukrainan BKT:n odotetaan olevan ensi vuonna tuplaten suurempi kuin vuonna 2014, vaikka mitään merkittävää syytä nousulle ei ole. Talous on tosiasiassa supistunut, työvoimaa on poistunut maasta, mutta maahan on pumpattu samaan aikaan järjettömästi velka- ja tukirahaa, mikä näkyy nousuna.
Todellisuudessa Ukrainan tulevaisuus on täysin hämärän peitossa.

1. Sodan lopputulosta ei tiedetä.
2. Maan infra on pitkälti tuhoutunut, samoin teollisuus- ja tuotantolaitokset, rakentaminen on täysin pysähdyksissä.
3. Osaavasta ja kykenevästä työväestä on suuri pula. He ovat joko paenneet maasta, rintamalla, menettäneet henkensä tai invalidisoituneet.
4. Minkäänlaisia nopeita reformeja ei kyetä tekemään nykyisessä tilanteessa. Lännen nykyinen taloustuki ei yksinkertaisesti riitä, eikä ole mitään takeita, että tuki voisi ylipäätään jatkua nykyisenlaisena vuosia eteenpäin.
5. Ukrainan velanottokyky on surkea. Maalle annetaan riskivelkaa, jota EU-maat luotottavat poliittisista lähtökohdista. Ei ole mitään takeita, että Ukraina tulee selviytymään velanmaksustaan, hyvä jos edes koroista. Jos lännen rahallinen tuki loppuu, Ukrainasta tulee maksukyvytön.
6. Jos kansalaiset, PK-sektorin ja kuntasektorin yritykset eivät kykene suoriutumaan velvoitteistaan, ei verotuloja saada riittävästi.
7. Naapurien protektionistinen politiikka voi estää ulkomaankaupan kasvun ja maan talous jää vahvasti alijäämäiseksi, jolloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin painaa rahaa, mikä kasvattaa inflaatiota ja vie hryvnalta luottamuksen. Seurauksena tulot putoavat ja velanmaksukyky heikkenee.
8. Energian puute ja hinnannousu voi estää Ukrainan talouden kasvamista. Talous jää stagnaatioon, inflaatio kasvaa, ostovoima ei parane. Ukraina on jo nyt ostovoimaltaan Euroopan heikoin valtio. -> Ihmiset ja yritykset lähtevät.

EU on Ukrainan suhteen kierteessä, josta ei ole poispääsyä. Maa kaatuu, jos taloudellinen tuki lopetetaan. Mitä tiukemmiksi avustuskriteerit vedetään, sitä enemmän Ukraina kärsii. Jos USA vähentää apua, me joudumme maksamaan enemmän. Ukrainan romahtaessa EU-maat saavat jättimäisen humanitaarisen kriisin hoidettavakseen. Ukrainan piikkiä on siis pidettävä auki, koska armeijan kuluista ei voida tinkiä. Ukraina joutuu jo nyt tinkimään terveydenhuollosta, sosiaalimenoista, eläkkeistä jne.

Kaikesta poliittisesta jargonista ja Ursula von der Leyenin puheista huolimatta EU on jättimäisen ongelman edessä. Eikä kyse ole sotilaallisesta ongelmasta, vaan taloudellisesta. Ukraina on kuin musta aukko, jonne uppoaa loputtomasti rahaa, kävi sodassa miten hyvänsä, eikä rahan syytämistä voida lopettaa.
Mikään kikkailu ja lukujen kaunistelu ei muuta tilannetta. Ukrainan taloustilannetta kuvataan samoin tavoin kuin sotatilannetta. Siitä valehdellaan idealistisista ja poliittisista syistä. Asiat halutaan nähdä ja esittää parempina kuin ne ovat. Tämä tulee kostautumaan. Surkeuden syvyys paljastuu vasta, kun tunnustetaan, ettei sodan jatkamiselle ole niin aseellista kuin taloudellistakaan kykyä. Aseiden toimittaminen loppuu, kun aseet loppuvat, mutta rahan toimittaminen jatkuu kauas tulevaisuuteen, koska talousongelmat ovat vasta kumuloitumassa."
Löytyykö sieltä sinun vastuullisesta journalismista vastaavaa paatosta ryssän talouden näkymistä? Ai niin, ne ovat tasoa; Norjan ja ryssän välinen kauppa on kymmenkertaistunut :ROFLMAO:
 
Vaikka täällä maalaillaan Ukrainan (taloudellisesta) tulevaisuudesta hyvinkin ruusuista kuvaa, niin realistisesti tarkastellessa tulevaisuus tulee olemaan huomattavasti synkempi Ukrainassa, kuten myös meillä...

"Ukrainan taloustilanteesta

Ukraina käyttää ensi vuonna 50% valtionbudjetistaan sotaan. USA:lla ei sen sijaan ole vielä minkäänlaista uutta sota- tai tukipakettia annettavaksi ensi vuodelle. USA jakaa Ukrainalle rahaa tällä hetkellä vanhasta 62,3 miljardin apurahasta, jota Pentagon hallinnoi. Ukraina on saanut siitä jo 95%. Viimeksi 300 miljoonaa. Jäljellä olevan reservin koko on noin miljardi taalaa.

Ukrainan tuki jää siis entistä enemmän EU:n harteille. Vastaavasti Ukrainan on pakko ottaa reilusti lisävelkaa, jota on jo nyt n. 160 miljardia taalaa. Ensi vuodeksi kaavaillaan noin 50 miljardin dollarin lisävelkaa, jolloin valtionvelan kokonaismäärä on noin 110% bruttokansantuotteesta. Ukrainan budjetin alijäämä on nyt noin 27%, mutta ensi vuonna se tulee olemaan todellisuudessa n. 50%, josta kaikki katetaan velalla ja EU-tuilla. Käytännössä Ukraina käy sotaa siis meidän varoillamme. Budjettia kaunistellaan EU-tuen avulla, eli tuki lasketaan osaksi budjettia, ei alijäämän peitoksi saatavaksi varallisuudeksi.
Tilanne pakottaa Ukrainan suunnittelemaan velanottoa usealle vuodelle eteenpäin. EU tukee tätä jakamalla omankin tukensa ja annettavat lainat neljän vuoden pakettiin. Vuonna 2027 Ukrainan valtionvelka tulee olemaan jo 300 miljardia, noin 200% BKT:sta. Ukrainan BKT:ta ylläpidetään keinotekoisesti pumppaamalla maahan koko ajan tukirahaa, muuten velkasuhde olisi huomattavasti huonompi.

Järjestelmä toimii niin, että EU työntää maahan rahaa, joka käytetään oman (ase)tuotannon ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi sekä julkisten menojen maksamiseksi. Työllisyys pysyy korkeana ja BKT kasvaa. Tämä on hyvin yleistä sotatalouksissa. Saksankin BKT kasvoi toisessa maailmansodassa aina sodan loppuun asti, kun kaikki resurssit lyötiin tuotantoon ja jalostukseen. Esim. Suomen BKT kasvoi vuonna 1943 11,5%.

Makrotaloudellisesti homma menee niin, että kun sota loppuu, Ukrainan pitäisi alkaa maksaa velkoja takaisin. Oletus on, että kun miehet palaavat rintamalta, alkaa jälleenrakennus, tuotantoa voidaan suunnata vientiin, palvelut alkavat kehittyä jälleen. Ukrainan ongelma on, että riittääkö sillä pääomaa jälleenrakennukseen. Tarvittavan rahamäärän lasketaan olevan lähes 400 miljardia euroa.

Länsi on jo suunnitellut jälleenrakennusrahastoa, mutta puute syntyykin inhimillisestä pääomasta. Palaavatko ulkomaille paenneet ihmiset takaisin? Miten suuri määrä parhaassa iässä olevista miehistä on menetetty? Onko koulutettua väestöä riittävästi? Tarvittavan tuotantoteknologian Ukraina saa todennäköisesti ulkomailta, samoin kuin sen kauppaa helpotetaan.

Ukrainalla on myös toinen iso ongelma, mikä liittyy korruptioon ja maksujen välttelyyn. Talouden tasapainottuessa pitää saada verot kerättyä. Ukraina esittää lännelle, että verotulot kasvaisivat tulevaisuudessa, mutta todellisuus on, että ihmisten on annettu velkaantua sodan aikana vapaasti. Sähkö- ja lämmityskulut on jätetty maksamatta, samoin velkojen lyhennykset. Tavallisten ihmisten taloudenhoito on päässyt retuperälle ja maksukyvyttömien määrä on kasvanut jättimäiseksi.

Ukraina halutaan EU:n, mutta realiteetti on, että Maastrichtin sopimuksessa jäseneksi haluavien valtionvelka ei saisi ylittää 60% BKT:sta. Meneillään on suuren luokan kikkailu ja spekulointi. BKT:tä kasvatetaan suhteessa velkaan, jotta velan määrä ei näyttäisi niin suurelta. Länsi osallistuu tähän kikkailuun esittämällä niin Ukrainan nykyiset talouslukemat kuin ennusteet koko ajan parempina kuin ne ovat. Todellisuudessa kukaan ei tiedä mitä ensi vuonna tapahtuu. Maa saattaa jopa romahtaa.

Ukrainan BKT:n odotetaan olevan ensi vuonna tuplaten suurempi kuin vuonna 2014, vaikka mitään merkittävää syytä nousulle ei ole. Talous on tosiasiassa supistunut, työvoimaa on poistunut maasta, mutta maahan on pumpattu samaan aikaan järjettömästi velka- ja tukirahaa, mikä näkyy nousuna.
Todellisuudessa Ukrainan tulevaisuus on täysin hämärän peitossa.

1. Sodan lopputulosta ei tiedetä.
2. Maan infra on pitkälti tuhoutunut, samoin teollisuus- ja tuotantolaitokset, rakentaminen on täysin pysähdyksissä.
3. Osaavasta ja kykenevästä työväestä on suuri pula. He ovat joko paenneet maasta, rintamalla, menettäneet henkensä tai invalidisoituneet.
4. Minkäänlaisia nopeita reformeja ei kyetä tekemään nykyisessä tilanteessa. Lännen nykyinen taloustuki ei yksinkertaisesti riitä, eikä ole mitään takeita, että tuki voisi ylipäätään jatkua nykyisenlaisena vuosia eteenpäin.
5. Ukrainan velanottokyky on surkea. Maalle annetaan riskivelkaa, jota EU-maat luotottavat poliittisista lähtökohdista. Ei ole mitään takeita, että Ukraina tulee selviytymään velanmaksustaan, hyvä jos edes koroista. Jos lännen rahallinen tuki loppuu, Ukrainasta tulee maksukyvytön.
6. Jos kansalaiset, PK-sektorin ja kuntasektorin yritykset eivät kykene suoriutumaan velvoitteistaan, ei verotuloja saada riittävästi.
7. Naapurien protektionistinen politiikka voi estää ulkomaankaupan kasvun ja maan talous jää vahvasti alijäämäiseksi, jolloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin painaa rahaa, mikä kasvattaa inflaatiota ja vie hryvnalta luottamuksen. Seurauksena tulot putoavat ja velanmaksukyky heikkenee.
8. Energian puute ja hinnannousu voi estää Ukrainan talouden kasvamista. Talous jää stagnaatioon, inflaatio kasvaa, ostovoima ei parane. Ukraina on jo nyt ostovoimaltaan Euroopan heikoin valtio. -> Ihmiset ja yritykset lähtevät.

EU on Ukrainan suhteen kierteessä, josta ei ole poispääsyä. Maa kaatuu, jos taloudellinen tuki lopetetaan. Mitä tiukemmiksi avustuskriteerit vedetään, sitä enemmän Ukraina kärsii. Jos USA vähentää apua, me joudumme maksamaan enemmän. Ukrainan romahtaessa EU-maat saavat jättimäisen humanitaarisen kriisin hoidettavakseen. Ukrainan piikkiä on siis pidettävä auki, koska armeijan kuluista ei voida tinkiä. Ukraina joutuu jo nyt tinkimään terveydenhuollosta, sosiaalimenoista, eläkkeistä jne.

Kaikesta poliittisesta jargonista ja Ursula von der Leyenin puheista huolimatta EU on jättimäisen ongelman edessä. Eikä kyse ole sotilaallisesta ongelmasta, vaan taloudellisesta. Ukraina on kuin musta aukko, jonne uppoaa loputtomasti rahaa, kävi sodassa miten hyvänsä, eikä rahan syytämistä voida lopettaa.
Mikään kikkailu ja lukujen kaunistelu ei muuta tilannetta. Ukrainan taloustilannetta kuvataan samoin tavoin kuin sotatilannetta. Siitä valehdellaan idealistisista ja poliittisista syistä. Asiat halutaan nähdä ja esittää parempina kuin ne ovat. Tämä tulee kostautumaan. Surkeuden syvyys paljastuu vasta, kun tunnustetaan, ettei sodan jatkamiselle ole niin aseellista kuin taloudellistakaan kykyä. Aseiden toimittaminen loppuu, kun aseet loppuvat, mutta rahan toimittaminen jatkuu kauas tulevaisuuteen, koska talousongelmat ovat vasta kumuloitumassa."
Inhorealistisia mutta täysin valideja pointteja. Jos Venäjän talouden ja yhteiskunnan kurjistumisluku per päivä on X niin Ukrainalla se on 10X. Kuten aiemminkin olen horissut, Ukrainalla ei ole aikaa loputtomiin. Mitä kauemmin sota kestää, sitä enemmän se on Venäjän etu. Ratkaisun olisi pitänyt tulla tässä kesähyökkäyksessä. Nyt kaikesta tulee paljon vaikeampaa.
 
Aika ei ole puolellasi tässä aiheessa. Se vuoden takainen tilanne sopi tuohon öyhötykseen paremmin, kun pystyit jossittelemaan vaikka mitä, koska asiat olivat kesken ja lännen ultimaattinen tuki vasta tulossa.

Kuten covidissa aika paljastaa valheet sekä todellisuuden asioissa. Olemme nyt nykyajassa ja moni asia on jo tapahtunut tai piti tapahtua.
Jos veikata pitäisi niin siitä, missä kohtaa sinä ja muut öyhöt katoavat aiheesta pois. Se on nimittäin se asia mikä tulee taas tapahtumaan.

Et kai luule että kun vedät jostain takataskusta noita tappioita tai reservejä x 10 sick lisää vielä päälle, että tuo kantaa kovin montaa vuotta?
Moni täällä voi todeta ettei asiat ollut kuten kerrottiin, mutta moni kuten sinä on done.

Kun kuvan teksti tuli ruutuun niin sick ja moni muu vaan veti vaihdetta isommalle

katso liitettä 260286

Sinähän kuulostat joltain uskovaiselta noiden juttujesi kanssa. Perustelet noita juttuasi vain uskolla faktojen sijaan.
 
-Ukrainan armeijalla on mahdollisuus pitää sieltä [Avdijivkasta] koko Donetskia ja sen ympäristöä tulivaikutuksensa alla. Se tekee Venäjän armeijan elämästä paljon vaikeampaa, koska se ei voi parhaalla tahdollakaan liikuttaa Donetskin kautta suuria määriä kalustoa ja joukkoja tai koota sinne reservejä, sanoo Grabski.
-Hän huomauttaa, että Avdijivka on myös logistinen solmukohta, joka tunnetaan Jasinuvatan risteyksenä. Avdijivkan menettäminen tarkoittaisi, että Venäjän armeija voisi vapaasti liikuttaa kalustoaan ja tekniikkaansa pohjoisesta etelään ja idästä länteen.
-Lännestä aukeaisi tie kohti Dniproa ja pohjoisesta taas kohti Donbasin teollisuuden sydäntä Slovjanskia ja Kramatorskia, joissa on vieläkin Ukrainan puolustusteollisuutta. Kaupunki on Ukrainalle ”äärimmäisen tärkeä ja sen takia Ukrainan armeija tulee pitämään siitä epätoivoisesti kiinni”.

– [Tämä logistinen manööveri] olisi kätevä toteuttaa Donetskin kautta ja näin ollen Avdijivkan menettäminen olisi todellinen tappio Ukrainalle. Sen lisäksi vihollinen kiirehtii: he haluavat vallata Avdijivkan, linnoittaa sen voimakkaasti ja siten saada siten vielä yhden vahvan valttikortin nyt miehittämiensä alueiden status quo’n vahvistamiseksi neuvotteluteitse.

Ilmeisesti tuolla jokin merkitys on.

Tossa on noista venäläisten kovista tappioista. Hurjaa miten 40k venäläistä uhrataan tuollaisen pikkukaupungin takia. Aika moraalitonta touhua ryssiltä.

Venäjän hyökkäys Avdijivkaa vastaan alkoi 10. lokakuuta. Tuosta lähtien 40 000 miehen venäläinen armeijaryhmä on yrittänyt saartaa kaupungin hyökkäämällä etelästä Seversnestä ja pohjoisesta Krasnohorivkasta. Venäläiset ovat edenneet yhteensä 10 kilometriä ja Avdijivkan linnoituskaupungin ukrainalaisvaruskunta on kuin pussin pohjassa.

Venäjä on kärsinyt Avdijivkassa kovia tappioita, joiden myötä se on keskittynyt hävittämään kaupunkia jalkaväen ja ilmavoimien hyökkäyksillä. Valtaussuunnitelmasta se ei ole vielä luopunut.

– Venäläiset ovat menettäneet kahden Avdijivkaan tekemän massiivisen hyökkäyksensä aikana kymmeniä kalustoyksikköjä ja satoja sotilaita. Tietojen mukaan venäläiset menettivät näissä kahdessa hyökkäyksessä 7000 miestä, se tarkoittaa, että he menettivät kaksi prikaatia, sanoo Grabski.

He yksinkertaisesti hautaavat Ukrainan armeijan asemat ruumiskasojensa alle ja lopulta konekiväärimme luodit eivät läpäise ruumiskasoja. Tietysti sotilaallisesti näkökulmasta tämä on täysin järjetöntä, mutta kyse on yksinkertaisesti maanisesta halusta saada tietty paikka haltuunsa.
 
Tossa on noista venäläisten kovista tappioista. Hurjaa miten 40k venäläistä uhrataan tuollaisen pikkukaupungin takia. Aika moraalitonta touhua ryssiltä.
Kai sä ymmärrät että ukraina lisää sinne samalla höökillä kanssa/ on jo lisännyt.

Miksi ukraina tapatti robottikylään niin paljon sotilaitaan hyökkäysvaiheessa?
Aloittaako sick laskemisen vasta kymmenien tuhansien jälkeen?
 
Inhorealistisia mutta täysin valideja pointteja. Jos Venäjän talouden ja yhteiskunnan kurjistumisluku per päivä on X niin Ukrainalla se on 10X. Kuten aiemminkin olen horissut, Ukrainalla ei ole aikaa loputtomiin. Mitä kauemmin sota kestää, sitä enemmän se on Venäjän etu. Ratkaisun olisi pitänyt tulla tässä kesähyökkäyksessä. Nyt kaikesta tulee paljon vaikeampaa.

Toisaalta tämä talvi kertoo paljon. Jos Ukraina saa pidettyä infran pystyssä ja Venäjä epäonnistuu taas ohjushyökkäyksissään ja nuo luvatut Rheimetalin yms. tehtaat alkaa pyöriä, niin se luo hyvää pohjaa tulevaisuudelle.

Se on taas selvää, että sodan jälkeen Ukrainalla tulee menemään paremmin, kun maa integroidaan länteen.
 
Kai sä ymmärrät että ukraina lisää sinne samalla höökillä kanssa/ on jo lisännyt.

Miksi ukraina tapatti robottikylään niin paljon sotilaitaan hyökkäysvaiheessa?
Aloittaako sick laskemisen vasta kymmenien tuhansien jälkeen?

Ukraina ei harrasta noita lihamuurihyökkäyksiä ja siksi tappiotkin on pienemmät. Onko tämä vaikea ymmärtää?
 
Ukraina ei harrasta noita lihamuurihyökkäyksiä ja siksi tappiotkin on pienemmät. Onko tämä vaikea ymmärtää?
1699892212143.png


Adviikan ennuste.
Kylmää talvea näillä näkymin.
 
Vaikka täällä maalaillaan Ukrainan (taloudellisesta) tulevaisuudesta hyvinkin ruusuista kuvaa, niin realistisesti tarkastellessa tulevaisuus tulee olemaan huomattavasti synkempi Ukrainassa, kuten myös meillä...

"Ukrainan taloustilanteesta

Ukraina käyttää ensi vuonna 50% valtionbudjetistaan sotaan. USA:lla ei sen sijaan ole vielä minkäänlaista uutta sota- tai tukipakettia annettavaksi ensi vuodelle. USA jakaa Ukrainalle rahaa tällä hetkellä vanhasta 62,3 miljardin apurahasta, jota Pentagon hallinnoi. Ukraina on saanut siitä jo 95%. Viimeksi 300 miljoonaa. Jäljellä olevan reservin koko on noin miljardi taalaa.

Ukrainan tuki jää siis entistä enemmän EU:n harteille. Vastaavasti Ukrainan on pakko ottaa reilusti lisävelkaa, jota on jo nyt n. 160 miljardia taalaa. Ensi vuodeksi kaavaillaan noin 50 miljardin dollarin lisävelkaa, jolloin valtionvelan kokonaismäärä on noin 110% bruttokansantuotteesta. Ukrainan budjetin alijäämä on nyt noin 27%, mutta ensi vuonna se tulee olemaan todellisuudessa n. 50%, josta kaikki katetaan velalla ja EU-tuilla. Käytännössä Ukraina käy sotaa siis meidän varoillamme. Budjettia kaunistellaan EU-tuen avulla, eli tuki lasketaan osaksi budjettia, ei alijäämän peitoksi saatavaksi varallisuudeksi.
Tilanne pakottaa Ukrainan suunnittelemaan velanottoa usealle vuodelle eteenpäin. EU tukee tätä jakamalla omankin tukensa ja annettavat lainat neljän vuoden pakettiin. Vuonna 2027 Ukrainan valtionvelka tulee olemaan jo 300 miljardia, noin 200% BKT:sta. Ukrainan BKT:ta ylläpidetään keinotekoisesti pumppaamalla maahan koko ajan tukirahaa, muuten velkasuhde olisi huomattavasti huonompi.

Järjestelmä toimii niin, että EU työntää maahan rahaa, joka käytetään oman (ase)tuotannon ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi sekä julkisten menojen maksamiseksi. Työllisyys pysyy korkeana ja BKT kasvaa. Tämä on hyvin yleistä sotatalouksissa. Saksankin BKT kasvoi toisessa maailmansodassa aina sodan loppuun asti, kun kaikki resurssit lyötiin tuotantoon ja jalostukseen. Esim. Suomen BKT kasvoi vuonna 1943 11,5%.

Makrotaloudellisesti homma menee niin, että kun sota loppuu, Ukrainan pitäisi alkaa maksaa velkoja takaisin. Oletus on, että kun miehet palaavat rintamalta, alkaa jälleenrakennus, tuotantoa voidaan suunnata vientiin, palvelut alkavat kehittyä jälleen. Ukrainan ongelma on, että riittääkö sillä pääomaa jälleenrakennukseen. Tarvittavan rahamäärän lasketaan olevan lähes 400 miljardia euroa.

Länsi on jo suunnitellut jälleenrakennusrahastoa, mutta puute syntyykin inhimillisestä pääomasta. Palaavatko ulkomaille paenneet ihmiset takaisin? Miten suuri määrä parhaassa iässä olevista miehistä on menetetty? Onko koulutettua väestöä riittävästi? Tarvittavan tuotantoteknologian Ukraina saa todennäköisesti ulkomailta, samoin kuin sen kauppaa helpotetaan.

Ukrainalla on myös toinen iso ongelma, mikä liittyy korruptioon ja maksujen välttelyyn. Talouden tasapainottuessa pitää saada verot kerättyä. Ukraina esittää lännelle, että verotulot kasvaisivat tulevaisuudessa, mutta todellisuus on, että ihmisten on annettu velkaantua sodan aikana vapaasti. Sähkö- ja lämmityskulut on jätetty maksamatta, samoin velkojen lyhennykset. Tavallisten ihmisten taloudenhoito on päässyt retuperälle ja maksukyvyttömien määrä on kasvanut jättimäiseksi.

Ukraina halutaan EU:n, mutta realiteetti on, että Maastrichtin sopimuksessa jäseneksi haluavien valtionvelka ei saisi ylittää 60% BKT:sta. Meneillään on suuren luokan kikkailu ja spekulointi. BKT:tä kasvatetaan suhteessa velkaan, jotta velan määrä ei näyttäisi niin suurelta. Länsi osallistuu tähän kikkailuun esittämällä niin Ukrainan nykyiset talouslukemat kuin ennusteet koko ajan parempina kuin ne ovat. Todellisuudessa kukaan ei tiedä mitä ensi vuonna tapahtuu. Maa saattaa jopa romahtaa.

Ukrainan BKT:n odotetaan olevan ensi vuonna tuplaten suurempi kuin vuonna 2014, vaikka mitään merkittävää syytä nousulle ei ole. Talous on tosiasiassa supistunut, työvoimaa on poistunut maasta, mutta maahan on pumpattu samaan aikaan järjettömästi velka- ja tukirahaa, mikä näkyy nousuna.
Todellisuudessa Ukrainan tulevaisuus on täysin hämärän peitossa.

1. Sodan lopputulosta ei tiedetä.
2. Maan infra on pitkälti tuhoutunut, samoin teollisuus- ja tuotantolaitokset, rakentaminen on täysin pysähdyksissä.
3. Osaavasta ja kykenevästä työväestä on suuri pula. He ovat joko paenneet maasta, rintamalla, menettäneet henkensä tai invalidisoituneet.
4. Minkäänlaisia nopeita reformeja ei kyetä tekemään nykyisessä tilanteessa. Lännen nykyinen taloustuki ei yksinkertaisesti riitä, eikä ole mitään takeita, että tuki voisi ylipäätään jatkua nykyisenlaisena vuosia eteenpäin.
5. Ukrainan velanottokyky on surkea. Maalle annetaan riskivelkaa, jota EU-maat luotottavat poliittisista lähtökohdista. Ei ole mitään takeita, että Ukraina tulee selviytymään velanmaksustaan, hyvä jos edes koroista. Jos lännen rahallinen tuki loppuu, Ukrainasta tulee maksukyvytön.
6. Jos kansalaiset, PK-sektorin ja kuntasektorin yritykset eivät kykene suoriutumaan velvoitteistaan, ei verotuloja saada riittävästi.
7. Naapurien protektionistinen politiikka voi estää ulkomaankaupan kasvun ja maan talous jää vahvasti alijäämäiseksi, jolloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin painaa rahaa, mikä kasvattaa inflaatiota ja vie hryvnalta luottamuksen. Seurauksena tulot putoavat ja velanmaksukyky heikkenee.
8. Energian puute ja hinnannousu voi estää Ukrainan talouden kasvamista. Talous jää stagnaatioon, inflaatio kasvaa, ostovoima ei parane. Ukraina on jo nyt ostovoimaltaan Euroopan heikoin valtio. -> Ihmiset ja yritykset lähtevät.

EU on Ukrainan suhteen kierteessä, josta ei ole poispääsyä. Maa kaatuu, jos taloudellinen tuki lopetetaan. Mitä tiukemmiksi avustuskriteerit vedetään, sitä enemmän Ukraina kärsii. Jos USA vähentää apua, me joudumme maksamaan enemmän. Ukrainan romahtaessa EU-maat saavat jättimäisen humanitaarisen kriisin hoidettavakseen. Ukrainan piikkiä on siis pidettävä auki, koska armeijan kuluista ei voida tinkiä. Ukraina joutuu jo nyt tinkimään terveydenhuollosta, sosiaalimenoista, eläkkeistä jne.

Kaikesta poliittisesta jargonista ja Ursula von der Leyenin puheista huolimatta EU on jättimäisen ongelman edessä. Eikä kyse ole sotilaallisesta ongelmasta, vaan taloudellisesta. Ukraina on kuin musta aukko, jonne uppoaa loputtomasti rahaa, kävi sodassa miten hyvänsä, eikä rahan syytämistä voida lopettaa.
Mikään kikkailu ja lukujen kaunistelu ei muuta tilannetta. Ukrainan taloustilannetta kuvataan samoin tavoin kuin sotatilannetta. Siitä valehdellaan idealistisista ja poliittisista syistä. Asiat halutaan nähdä ja esittää parempina kuin ne ovat. Tämä tulee kostautumaan. Surkeuden syvyys paljastuu vasta, kun tunnustetaan, ettei sodan jatkamiselle ole niin aseellista kuin taloudellistakaan kykyä. Aseiden toimittaminen loppuu, kun aseet loppuvat, mutta rahan toimittaminen jatkuu kauas tulevaisuuteen, koska talousongelmat ovat vasta kumuloitumassa."
Jotenkin tuntuu että nykyajan trendi on tuoda jonossa erinäisiä asioita mihin valtiot kiinnitetään haluavat tai eivät ja sitten rahaa kupataan vittuun.
Asiat vaihtuvat vuosien kanssa, mutta meno pysyy samana tai oikeastaan eskaloituu entisestään.
Ois kiva tietää mitä talous on vaikka 5v päästä. Vois sijoittaa nyt oikein ja sanoa sayonara sitten.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom