Vaikka täällä maalaillaan Ukrainan (taloudellisesta) tulevaisuudesta hyvinkin ruusuista kuvaa, niin realistisesti tarkastellessa tulevaisuus tulee olemaan huomattavasti synkempi Ukrainassa, kuten myös meillä...
"Ukrainan taloustilanteesta
Ukraina käyttää ensi vuonna 50% valtionbudjetistaan sotaan. USA:lla ei sen sijaan ole vielä minkäänlaista uutta sota- tai tukipakettia annettavaksi ensi vuodelle. USA jakaa Ukrainalle rahaa tällä hetkellä vanhasta 62,3 miljardin apurahasta, jota Pentagon hallinnoi. Ukraina on saanut siitä jo 95%. Viimeksi 300 miljoonaa. Jäljellä olevan reservin koko on noin miljardi taalaa.
Ukrainan tuki jää siis entistä enemmän EU:n harteille. Vastaavasti Ukrainan on pakko ottaa reilusti lisävelkaa, jota on jo nyt n. 160 miljardia taalaa. Ensi vuodeksi kaavaillaan noin 50 miljardin dollarin lisävelkaa, jolloin valtionvelan kokonaismäärä on noin 110% bruttokansantuotteesta. Ukrainan budjetin alijäämä on nyt noin 27%, mutta ensi vuonna se tulee olemaan todellisuudessa n. 50%, josta kaikki katetaan velalla ja EU-tuilla. Käytännössä Ukraina käy sotaa siis meidän varoillamme. Budjettia kaunistellaan EU-tuen avulla, eli tuki lasketaan osaksi budjettia, ei alijäämän peitoksi saatavaksi varallisuudeksi.
Tilanne pakottaa Ukrainan suunnittelemaan velanottoa usealle vuodelle eteenpäin. EU tukee tätä jakamalla omankin tukensa ja annettavat lainat neljän vuoden pakettiin. Vuonna 2027 Ukrainan valtionvelka tulee olemaan jo 300 miljardia, noin 200% BKT:sta. Ukrainan BKT:ta ylläpidetään keinotekoisesti pumppaamalla maahan koko ajan tukirahaa, muuten velkasuhde olisi huomattavasti huonompi.
Järjestelmä toimii niin, että EU työntää maahan rahaa, joka käytetään oman (ase)tuotannon ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi sekä julkisten menojen maksamiseksi. Työllisyys pysyy korkeana ja BKT kasvaa. Tämä on hyvin yleistä sotatalouksissa. Saksankin BKT kasvoi toisessa maailmansodassa aina sodan loppuun asti, kun kaikki resurssit lyötiin tuotantoon ja jalostukseen. Esim. Suomen BKT kasvoi vuonna 1943 11,5%.
Makrotaloudellisesti homma menee niin, että kun sota loppuu, Ukrainan pitäisi alkaa maksaa velkoja takaisin. Oletus on, että kun miehet palaavat rintamalta, alkaa jälleenrakennus, tuotantoa voidaan suunnata vientiin, palvelut alkavat kehittyä jälleen. Ukrainan ongelma on, että riittääkö sillä pääomaa jälleenrakennukseen. Tarvittavan rahamäärän lasketaan olevan lähes 400 miljardia euroa.
Länsi on jo suunnitellut jälleenrakennusrahastoa, mutta puute syntyykin inhimillisestä pääomasta. Palaavatko ulkomaille paenneet ihmiset takaisin? Miten suuri määrä parhaassa iässä olevista miehistä on menetetty? Onko koulutettua väestöä riittävästi? Tarvittavan tuotantoteknologian Ukraina saa todennäköisesti ulkomailta, samoin kuin sen kauppaa helpotetaan.
Ukrainalla on myös toinen iso ongelma, mikä liittyy korruptioon ja maksujen välttelyyn. Talouden tasapainottuessa pitää saada verot kerättyä. Ukraina esittää lännelle, että verotulot kasvaisivat tulevaisuudessa, mutta todellisuus on, että ihmisten on annettu velkaantua sodan aikana vapaasti. Sähkö- ja lämmityskulut on jätetty maksamatta, samoin velkojen lyhennykset. Tavallisten ihmisten taloudenhoito on päässyt retuperälle ja maksukyvyttömien määrä on kasvanut jättimäiseksi.
Ukraina halutaan EU:n, mutta realiteetti on, että Maastrichtin sopimuksessa jäseneksi haluavien valtionvelka ei saisi ylittää 60% BKT:sta. Meneillään on suuren luokan kikkailu ja spekulointi. BKT:tä kasvatetaan suhteessa velkaan, jotta velan määrä ei näyttäisi niin suurelta. Länsi osallistuu tähän kikkailuun esittämällä niin Ukrainan nykyiset talouslukemat kuin ennusteet koko ajan parempina kuin ne ovat. Todellisuudessa kukaan ei tiedä mitä ensi vuonna tapahtuu. Maa saattaa jopa romahtaa.
Ukrainan BKT:n odotetaan olevan ensi vuonna tuplaten suurempi kuin vuonna 2014, vaikka mitään merkittävää syytä nousulle ei ole. Talous on tosiasiassa supistunut, työvoimaa on poistunut maasta, mutta maahan on pumpattu samaan aikaan järjettömästi velka- ja tukirahaa, mikä näkyy nousuna.
Todellisuudessa Ukrainan tulevaisuus on täysin hämärän peitossa.
1. Sodan lopputulosta ei tiedetä.
2. Maan infra on pitkälti tuhoutunut, samoin teollisuus- ja tuotantolaitokset, rakentaminen on täysin pysähdyksissä.
3. Osaavasta ja kykenevästä työväestä on suuri pula. He ovat joko paenneet maasta, rintamalla, menettäneet henkensä tai invalidisoituneet.
4. Minkäänlaisia nopeita reformeja ei kyetä tekemään nykyisessä tilanteessa. Lännen nykyinen taloustuki ei yksinkertaisesti riitä, eikä ole mitään takeita, että tuki voisi ylipäätään jatkua nykyisenlaisena vuosia eteenpäin.
5. Ukrainan velanottokyky on surkea. Maalle annetaan riskivelkaa, jota EU-maat luotottavat poliittisista lähtökohdista. Ei ole mitään takeita, että Ukraina tulee selviytymään velanmaksustaan, hyvä jos edes koroista. Jos lännen rahallinen tuki loppuu, Ukrainasta tulee maksukyvytön.
6. Jos kansalaiset, PK-sektorin ja kuntasektorin yritykset eivät kykene suoriutumaan velvoitteistaan, ei verotuloja saada riittävästi.
7. Naapurien protektionistinen politiikka voi estää ulkomaankaupan kasvun ja maan talous jää vahvasti alijäämäiseksi, jolloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin painaa rahaa, mikä kasvattaa inflaatiota ja vie hryvnalta luottamuksen. Seurauksena tulot putoavat ja velanmaksukyky heikkenee.
8. Energian puute ja hinnannousu voi estää Ukrainan talouden kasvamista. Talous jää stagnaatioon, inflaatio kasvaa, ostovoima ei parane. Ukraina on jo nyt ostovoimaltaan Euroopan heikoin valtio. -> Ihmiset ja yritykset lähtevät.
EU on Ukrainan suhteen kierteessä, josta ei ole poispääsyä. Maa kaatuu, jos taloudellinen tuki lopetetaan. Mitä tiukemmiksi avustuskriteerit vedetään, sitä enemmän Ukraina kärsii. Jos USA vähentää apua, me joudumme maksamaan enemmän. Ukrainan romahtaessa EU-maat saavat jättimäisen humanitaarisen kriisin hoidettavakseen. Ukrainan piikkiä on siis pidettävä auki, koska armeijan kuluista ei voida tinkiä. Ukraina joutuu jo nyt tinkimään terveydenhuollosta, sosiaalimenoista, eläkkeistä jne.
Kaikesta poliittisesta jargonista ja Ursula von der Leyenin puheista huolimatta EU on jättimäisen ongelman edessä. Eikä kyse ole sotilaallisesta ongelmasta, vaan taloudellisesta. Ukraina on kuin musta aukko, jonne uppoaa loputtomasti rahaa, kävi sodassa miten hyvänsä, eikä rahan syytämistä voida lopettaa.
Mikään kikkailu ja lukujen kaunistelu ei muuta tilannetta. Ukrainan taloustilannetta kuvataan samoin tavoin kuin sotatilannetta. Siitä valehdellaan idealistisista ja poliittisista syistä. Asiat halutaan nähdä ja esittää parempina kuin ne ovat. Tämä tulee kostautumaan. Surkeuden syvyys paljastuu vasta, kun tunnustetaan, ettei sodan jatkamiselle ole niin aseellista kuin taloudellistakaan kykyä. Aseiden toimittaminen loppuu, kun aseet loppuvat, mutta rahan toimittaminen jatkuu kauas tulevaisuuteen, koska talousongelmat ovat vasta kumuloitumassa."
yle.fi
