Mika Aaltola
@MikaAaltola
1. Oma tulkintani viime päivien konsultaatioista Washingtonissa ja Helsingissä, jotka jatkuvat ensi viikolla aktiivisesti. Monessa pääkaupungissa. Tahtotila on nyt olemassa. Suomi aloitteellinen.
7.05 ap. · 6. maalisk. 2022·
Twitter for iPhone
@MikaAaltola
2. Yhdysvallat, Suomi ja Ruotsi ovat aloittaneet prosessin kohti uutta puolustus- ja turvallisuussopimusta,joka lisää maiden yhteistyötä Pohjolan alueella. Päättäväinen askel koostuu prosessista, jossa maat määrittävät omia tavoitteitaan erityisesti huoltovarmuustakeiden suhteen.
3. Samalla Suomen ja Ruotsin roolien yhtäaikaisessa puolustuksellisessa selkeyttäminen on aloitettu. Strategisesti harkittu ja oikea-aikainen, kun Venäjä suhde ei voi perustua enää edes funktionaaliselle, siedettävälle, jalustalle ja kun Eurooppa sodassa.
4. Nyt otettu askel ei enää ole kahdenvälinen tai kolmenvälinen. Se on ehkä loppujenlopuksi kuudenvälinen (minilateraalinen). Mukana on Yhdysvallat, Suomi ja Ruotsi. Mutta koska päämäärä on pohjolan suojaamisessa mukana ehkä myös Norja, Britannia ja Saksa.
5. Se ei välittömästi muuta Suomen statusta sotilaallisesti liittoutumattomasta maasta liittoutuneeksi. Vaarana tällä polulla on Venäjän liipasinsormi ja mahdollinen sadan laajentuminen. Nyt otetaan siis hallittuja riskejä, muutenkin laajenevan konfliktin keskellä.
https://twitter.com/MikaAaltola
6. Se mihin astumme, on paremmin tuettu/linnoitettu Pohjola. Täytyy olla vakaata maata jalkojen alla sodan varalta. Suuremmat läntiset maat voivat paremmin ennakoida suunnitellussaan Suomen ja Ruotsin roolituksen sodan levitessä. Helpottaa laajempaa puolustussuunnitelua.
7. Koska kyseessä on prosessi, sen laajuudessa ja syvyydessä, on vielä liikkumavaraa. Se voi olla askel NATOon tai sitten pysyvämpi asioiden tilan. On syntymässä siis minilateraalinen puolustus- ja taakanjakoa ratkaisu. Se on sodan keskellä sopimuksellinen puolustussillanpää.
https://twitter.com/MikaAaltola
8. Se lujittaa Pohjolaa. Se voi olla eräänlainen puolustussopimus, jolla on ulkoiset tukijansa, takaajansa. Sillä on tiivissidos NATOon ja myös EUhun. Mutta keskiössä on Pohjolan puolustuksen sementoiminen, pitäminen irti konflikti eskalaatiosta.
9. Niinistö on ollut oikeassa, että todelliset kumppanuudet syntyvät sodan kynnyksellä. Nyt tätä mallia katsotaan. Siihen liittyy myös puolustumateriaalien saatavuus, sotilaallinen huoltovarmuus sekä tilannetiedon jakaminen
10. Askel voi olla lopullinen tai sitten seuraava askel otetaan NATOon. Matti on nyt valttia. Strateginen kylmähermoisuus. Sodanajan Euroopassa ennakoimattomuus on pääsääntö, Venäjä perin arvaamaton. Riskejä siis on, joka askeleella. Mutta pitää olla rohkea ja luja.