UKK 2km kävelytesti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja wbb
  • Aloitettu Aloitettu
Mutta en usko, että kenelläkään tulee maksimiliiketaajuus kävellessä vastaan, joten kyllä kävelemään pystyy kovempaakin. Myöskään kävelijän pituus ei ole ratkaisevaa, joka tapauksessa jalkaa tarvii liikuttaa eteenpäin samalla nopeudella, oli pitkä tai lyhyt. Jos vaikka katsotaan kilpakävelijöitä, niin kyllä siellä on kaiken mittaisia mukana.

Toki lyhytkin voi kävellä kovaa, jos opettelee kilpakävelytekniikan. Ja on ihan totta, että esim. Sari Essayah taitaa olla minua lyhyempi tai korkeintaan yhtä pitkä. Mutta ei kai ole tarkoitus, että pitää opetella kilpakävelytekniikka saadakseen UKK-testissä hyvän tuloksen?

Kun rupesin miettimään omaa kävelyvauhtiani rajoittavaa tekijää, niin se ei taida olla niinkään jalan liikuttelunopeus, vaan se, että muu askeleen ottamiseen liittyvä kordinaatio (esim. polven notkistus ja suoritus, nilkan toiminta jne) ei enää toimi luontevasti, kun vauhtia yrittää nopeuttaa. Ja näitä juttuja lyhyt joutuu tekemään nopeassa vauhdissa selvästi pitkää tiheämmin, koska askeleen pituus on lyhyempi.

Mutta jos jollain on linkkejä sivuille, joissa neuvotaan hyvää kävelytekniikkaa nopeaa vauhtia varten, otan niitä mielelläni vastaan. Olisi ihan kiva oppia sellainen kävelytekniikka, että saisi vaihtelevassakin maastossa keskisykkeen pidettyä 130:n yläpuolella ilman että tarvitsee juosta välillä. Reippaat kävelylenkit olisivat mukavaa vaihtelua hölkkälenkeille. Joo, olen kyllä kokeillut sauvakävelyä, mutta en saa siinäkään sykettä nousemaan tarpeeksi.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Toki lyhytkin voi kävellä kovaa, jos opettelee kilpakävelytekniikan. Ja on ihan totta, että esim. Sari Essayah taitaa olla minua lyhyempi tai korkeintaan yhtä pitkä. Mutta ei kai ole tarkoitus, että pitää opetella kilpakävelytekniikka saadakseen UKK-testissä hyvän tuloksen?
Nojoo, kilpakävelytekniikka nyt onkin ihan täyttä pelleilyä ainakin tavallisen kuntoilijan näkökulmasta. Mutta kyllä minusta lyhytkin ihminen voi ihan normaalilla kävelytekniikalla kävellä kovaakin, ei sille ainakaan mitään ehdotonta estettä ole.

Kun rupesin miettimään omaa kävelyvauhtiani rajoittavaa tekijää, niin se ei taida olla niinkään jalan liikuttelunopeus, vaan se, että muu askeleen ottamiseen liittyvä kordinaatio (esim. polven notkistus ja suoritus, nilkan toiminta jne) ei enää toimi luontevasti, kun vauhtia yrittää nopeuttaa. Ja näitä juttuja lyhyt joutuu tekemään nopeassa vauhdissa selvästi pitkää tiheämmin, koska askeleen pituus on lyhyempi.
Ei se ero nyt kuitenkaan 160cm ja 180 cm ihmisen välillä kovin suuri ole. Ja vastaavasti lyhyen jalan koukistaminen ja ojentaminen tapahtuu nopeammin. Ja huomattavasti vähemmän tuossa tulee jaloille kiire kuin juostessa, ei tuon pitäisi olla mitenkään liian vaikea liike.

Mutta jos jollain on linkkejä sivuille, joissa neuvotaan hyvää kävelytekniikkaa nopeaa vauhtia varten, otan niitä mielelläni vastaan. Olisi ihan kiva oppia sellainen kävelytekniikka, että saisi vaihtelevassakin maastossa keskisykkeen pidettyä 130:n yläpuolella ilman että tarvitsee juosta välillä. Reippaat kävelylenkit olisivat mukavaa vaihtelua hölkkälenkeille. Joo, olen kyllä kokeillut sauvakävelyä, mutta en saa siinäkään sykettä nousemaan tarpeeksi.
En ole sen paremmin asiaa mistään opiskellut, mutta minusta homma toimii ihan samalla periaatteella kuin juostessakin. Oikea lantion asento on tärkeä, se mahdollistaa jalkojen tehokkaan käytön. Istuva asento on huono juttu kävelyssäkin. Ja kädet reilusti mukaan.

Minulla ainakin keskisyke nousee mäkisessä maastossa paremmin kuin tasaisella, varsinkin sauvakävellessä. Sauvakävellen kun vedän jonkun vähän yli kahdeksan kilometrin lenkin tunnissa mäkisellä pururadalla, niin keskisyke on jossain 130 paikkeilla, joka on minulla jo ihan hyvä syke peruskuntoharjoitteluun. Ja kovempaakin kyllä pääsee kun vaan menee, mutta ennemmin olen vaan vetänyt vähän pidemmän lenkin kuin puristanut väkisin kovempaa. Juoksulenkeillä sitten saa sykkeen nousemaan aerobisen kynnyksen päälle, joten siihen ei varsinaisesti sauvakävellessä ole tarvettakaan.
 
Ei se ero nyt kuitenkaan 160cm ja 180 cm ihmisen välillä kovin suuri ole.

Kyllä toi ero oli heposti havaittavissa meidän firmalle järjestetyssä kuntotestissä. Eli kuntoilijat/urheilijat (en itse) alta 180 cm ja testissä ainut kiitettävän saanut oli n. 195 cm pitkä ja helvetin laiha koodaaja, joka ei muuta liikuntaa harrasta, kuin sormijumppaa.
 
Joo aikas huuhaalta toi testi vaikuttaa, sama henkilö saa testistä huomattavasti paremman tuloken jos kävelee nopeammin, sykkeen mittauskin tehdään testissä typerästi...suuntaa antava testi sanoisin kuitenkin. Ja cooper on parempi testi:rock:

Sain itse kävelytestistä tällaisen tuloksen:

Tuloksesi:
Painoindeksisi on 20.7.
Painoindeksin perusteella painosi on normaali (olet ihannepainoinen) Kävelytestin mukainen kuntoindeksisi on 119, jonka mukainen kuntosi on samanikäisiin verrattuna keskimääräistä vähän korkeampi.
 
Ihan pelleilyä koko testi. Meillä kovakuntoiset (cooper 3000) urheilijat saivat keskimääräistä heikompia tuloksia kautta linjan.
 
Ihan pelleilyä koko testi. Meillä kovakuntoiset (cooper 3000) urheilijat saivat keskimääräistä heikompia tuloksia kautta linjan.

Tuo kyllä viittaa siihen, että testin suorituksessa on ollut joku vika. Esimerkiksi matka on mitattu väärin (kaikkein todennäköisin, jos testiä ei tehty urheilukentällä) tai sykkeen mittaamisessa on ollut ongelmia. Tai sitten vain testatut eivät ole tajunneet kävellä täysillä, vaan ovat kävelleet huomattavasti hitaammin kuin pystyisivät (kuten aikaisemmin kirjoitin, tässä suhteessa jotkut testaajat antavat suorastaan vääriä ohjeita).

Olen itsekin täällä kritisoinut testiä ja etenkin sitä, miten paljon lopputulos on kiinni siitä, kuinka nopeasti osaa kävellä. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että kyllä testin tulokset ovat suuntaa antavia, jos testi suoritetaan oikein. Testi ei välttämättä pysty erottamaan oikein vähän keskitasoa parempikuntoista ja selvästi keskitasoa parempikuntoista, mutta jos 3000 m cooperissa juoksevat kaverit saavat testistä tulokseksi keskimääräistä heikomman kunnon, on jotain mennyt testin suorituksessa pieleen.

Ovatko nuo kolmentonnin kaverit kovin lihaksikkaita? Testissähän pyritään arvioimaan maksimaalista hapenottokykyä painokiloa kohti, mikä aiheuttaa sen, että lihaksikas kaveri saa hoikempaa selvästi huonomman tuloksen, jos kävelyaika ja syke ovat molemmilla samat.
 
Joo aikas huuhaalta toi testi vaikuttaa, sama henkilö saa testistä huomattavasti paremman tuloken jos kävelee nopeammin,

Tuo testi onkin UKK-instituutin mukaan luotettava vain silloin, jos kävelee niin nopeasti kuin pystyy tasaisella vauhdilla. Valitettavasti kaikki testin ohjaajatkaan eivät ole sisäistäneet tätä kunnolla, vaan saattavat jopa kieltää testattavia rehkimistä liikaa.
 
Tuo kyllä viittaa siihen, että testin suorituksessa on ollut joku vika. Esimerkiksi matka on mitattu väärin (kaikkein todennäköisin, jos testiä ei tehty urheilukentällä) tai sykkeen mittaamisessa on ollut ongelmia. Tai sitten vain testatut eivät ole tajunneet kävellä täysillä, vaan ovat kävelleet huomattavasti hitaammin kuin pystyisivät (kuten aikaisemmin kirjoitin, tässä suhteessa jotkut testaajat antavat suorastaan vääriä ohjeita).

Testimatka oli 2000 m tarkalleen, ja suoritettu urheilukentällä. En usko, että kukaan tieten tahtoen olisi kävellyt hitaasti, sillä meille painotettiin nimenomaan sitä, että täytyy kävellä mahd. nopeasti. Minä ainakin kävelin niin nopeasti kuin pystyin, ja muut kävelivät vielä nopeammin.

kepari sanoi:
Olen itsekin täällä kritisoinut testiä ja etenkin sitä, miten paljon lopputulos on kiinni siitä, kuinka nopeasti osaa kävellä. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että kyllä testin tulokset ovat suuntaa antavia, jos testi suoritetaan oikein. Testi ei välttämättä pysty erottamaan oikein vähän keskitasoa parempikuntoista ja selvästi keskitasoa parempikuntoista, mutta jos 3000 m cooperissa juoksevat kaverit saavat testistä tulokseksi keskimääräistä heikomman kunnon, on jotain mennyt testin suorituksessa pieleen.

Mulla ainakin kävelynopeutta rajoitti ennen kaikkea penikoiden ja pohkeiden hapottuminen, ei niinkään hengästyminen.

kepari sanoi:
Ovatko nuo kolmentonnin kaverit kovin lihaksikkaita? Testissähän pyritään arvioimaan maksimaalista hapenottokykyä painokiloa kohti, mikä aiheuttaa sen, että lihaksikas kaveri saa hoikempaa selvästi huonomman tuloksen, jos kävelyaika ja syke ovat molemmilla samat.

Eivät ole mitään erityisen lihaksikkaita tyyppejä. Sellaisia perus joukkueurheilulajien harrastajia.

Itse sain hapenkulutusarvioksi 36 ml/kg/min, mikä on lähes katastrofaalisen surkea tulos. Paljon keskimääräistä huomattavasti matalamman kunnon rajan alapuolella. BMI on 32 (184/107), eli merkittävä ylipaino. Tosin mulla lihasmassaa on aika paljon. Väitän tosin, että kurja kävelyaika 16 min 42 s johtui pelkästään penikoiden hapottumisesta, ei mistään muusta.

Lopussa on vielä "testitulosten perusteella liikunnan lisääminen on välttämätöntä." Käyn punttisalilla 5-7 kertaa viikossa, pyöräilen kaikki koulumatkat (+30 min/päivä), liikuntatunneilla kovaa aerobista liikuntaa 2 h/vk. Eli tässä mielessä testillä voi pyyhkiä persettä.

Ai niin, meidän porukassa melkein kaikki saivat keskitasoa huonommat tulokset. Ja väitän että ryhmämme on keskim. urheilullisempaa porukkaa.

E: Ja mitä vittua tuossa kehoitetaan liikkumaan 4 kertaa viikossa yhteensä 30 min päivässä (=2 h viikossa)? Mulla tulee aerobista liikuntaa n. 4 h viikossa + punttisali n. 8-10 h viikossa.
 
Mulla ainakin kävelynopeutta rajoitti ennen kaikkea penikoiden ja pohkeiden hapottuminen, ei niinkään hengästyminen.
Tuo ongelma varmaan on aika monella testin suorittajalla. Jos ei ole tottunut kävelemään kovaa, niin penikat puutuu kyllä yllättävänkin pahasti jo vartissa. Varsinkin jos ei ole lämmitelty yhtään ennen suotitusta. Äkkiähän voisi ajatella, että vartin kävelyä varten on turhaa lämmitellä, mutta kyllä se tuohon auttaisi jonkun verran.

Itse sain hapenkulutusarvioksi 36 ml/kg/min, mikä on lähes katastrofaalisen surkea tulos. Paljon keskimääräistä huomattavasti matalamman kunnon rajan alapuolella. BMI on 32 (184/107), eli merkittävä ylipaino. Tosin mulla lihasmassaa on aika paljon. Väitän tosin, että kurja kävelyaika 16 min 42 s johtui pelkästään penikoiden hapottumisesta, ei mistään muusta.
No ei tuo maksimihapenoton alhaisuus nyt mikään ihme ole, kun se nimenomaan on millimooleja per painokilo. Jokainen kilo laskee tuota arvoa, oli ne sitten lihasta tai läskiä. Jos painaisit vaikkapa 30 kg vähemmän, eli 77 kg, niin hapenottokykysi olisi 50 ml/kg/min, mikä olisi jo ihan normaalikuntoisen tulos. Niin se vaan menee, isoa massaa on raskasta liikutella.

Lopussa on vielä "testitulosten perusteella liikunnan lisääminen on välttämätöntä." Käyn punttisalilla 5-7 kertaa viikossa, pyöräilen kaikki koulumatkat (+30 min/päivä), liikuntatunneilla kovaa aerobista liikuntaa 2 h/vk. Eli tässä mielessä testillä voi pyyhkiä persettä.
Nojoo, tuossahan varmaan annetaan tuo suositus ihan pelkästään tuon hapenottokyvyn perusteella, eli ei siinä oteta yksilöllisesti huomioon kuinka paljon käyt puntilla yms. Äkkiä katsoen sanoisin noista sinun liikunnoistasi, että rauhallista peruskestävyysharjoittelua olisi ehkä hyvä lisätä, jos liikuntatunneillakin on nimenomaan kovaa aerobista liikuntaa. Tietysti tuohon liikuntamäärään on aika rankkaa enää lisätä mitään, mutta esimerkiksi pari tunnin kävelylenkkiä voisi tehdä terää peruskestävyydelle ja olla ihan hyvä juttu muutenkin lihashuollon kannalta.


Edit: Sen verran vielä, että jos normaalipainoinen kaveri saa tuosta testistä huonon tuloksen, niin ei hänellä aerobinen peruskestävyys voi olla kovin hyvä. Jos pulssi hitaasta ajasta huolimatta kohoaa korkeaksi, niin kyllä se yleensä kertoo peruskestävyyden puutteesta.
 
Suoritin tuon testin alkutalvesta ja täytyy kyllä sanoa, että joko testissä on vikaa tai sitten siinä ohjaajassa, joka oli neuvomassa. Ensinnäkin ohjaaja käski vaan kävellä niin lujaa kuin pystyy testin ajan ja kun aloin käveleen lujaa niin jalat kipeyty saatanasti (en oo tottunut kävelemään lujaa,koska ennemmin juoksisin) ja pulssi nousi melko korkealle, jolloin testin tulos oli jotain alle keskiarvon. No tuolloin olin kuitenkin yli 3100 cooper kunnossa ja hapennottokyky 65-70ml/kg sykemittarin testin perusteella sekä pyöräergometrin. UKK testi siis väitti et olin paskassa kunnossa joopa joo.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom