Uiminen
- Keskustelun aloittaja normi
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 30.12.2005
- Viestejä
- 19
En ole mikään ekspertti, mutta jos olet täysin aloittelija, niin sellaset kuntouimarin perusvirheet on helppo korjata.
Eli tärkeinpänä kropan asento. Yleisin on tämä nk. mummouinti, eli pää pystyssä ja niska takakenossa. Se kääntää koko kropan alaviistoon ja vedenvastus on hirmuinen. Lisäksi uintiliike suuntautuu enemmän ylös kuin eteenpäin. Eli nassu reilusti veteen, katse kohti pohjaa. Vain silloin kun vedetään henkeä, niin nostetaan päätä sen verran että saa haukattua ilmaa (rintauinnissa, kroolissa tietysti ilma napataan sivulta). Näet pohjaviivasta koska pitää kääntyä, eli ei pitäisi olla mitään syytä kurkkia eteenpäin (mikä lienee se syy miksi ihmiset yleensä uivat pää pystyssä)
Toisena liukujen hyödyntäminen ja rytmi. Sitä kannattaa oikeasti harjoitella. Jos ui rintaa, niin tekee aluksi ihan liioitellun pitkiä liukuja. Potkun jälken "hyökätään" käsien perässä liukuun, ja annetaan liukua jonkin aikaa. Sitten käsiveto ja nopea ilman hörppäys. Kroolissa samaten, käsi kurotetaan eteen, otetaan "vedestä kiinni" ja tuodaan vartalon pyötäisesti alas, suoraksi asti ja annetaan liukua hetki, sitten seuraava veto.
Kroolissa olennaista on rentous jos haluaa uida yhtään pitempään. Eli täytyy löytää rento ja hyvä rytmi, ja hyödyntää liu'ut.
Kärjistetysti sanottuna rintaa uidaan jaloilla, eli toisin kuin yleensä luullaan, potku on siinä "se juttu". Se on myöskin pirullisen vaikea oppia ja suosittelen jonkun kurssin käymistä ajoissa. Väärin opittu potku on vielä vaikeampi unohtaa ja korjata tekniikka oikeaksi kuin oppia kerralla oikein. Kädet on rinulissa ihan sivuroolissa, niillä oikeastaan vaan nostetaan kroppaa sen verran että saa ilmaa (huom, tämä on hyvin kärjistetty näkemys, tottakai käsiä käytetään myös uimiseen, mutta yleensä ihmisillä panotus on juuri päin vastoin).
Kroolissa taas juttu on ihan päin vastoin, eli sitä voi uida ihan hyvin kokonaan ilman potkujakin kun oivaltaa käsivetojen jujun ja sittenkin kun alkaa potkia, niin se on semmosta rentoa lönköttelyä. Vaparin potkussa yleinen virhe on että potkitaan polvesta alaspäin ja pärskytetään vettä kuin perämoottori. Oikeasti jalat ovat lähes suorana ja potku lähtee enempi lantion seudulta. Alussa kannttaa pyrkiä jopa liioitellusti "ojentaamaan" jalat suoraksi. Käsivedossa itselleni suuri oivallus oli ajatella että vetäisin itseäni eteenpäin köyttä pitkin. Eli ensin "kurotan" oikein kunnolla käden eteen ja tartun köydestä. Sitten vedän käden tuosta naaman edestä ja lähetä vartaloa ja suoristan sen aivan suoraksi, niin että peukalo hipaisee lopussa ulkoreittä. Eli kuvittele että lähes kosketusetäisyydellä kroppasi edessä kulkee kireälle pingotettu köysi, jota pitkin vetelet itseäsi rennosti eteenpäin.
Molempien lajien potkuja kannattaa treenata myös erikseen, eli naama vedessä, pelkkiä potkuja, vähän kyttää kaakeleita ja yrittää löytää potkun millä kaakelit lähtee liikkeelle. Varsinkin rintauinnissa monesti ihmisillä on sellainen potku, että se enemmänkin jarruttaa kuin vie eteenpäin.
Mutta asia kerrallaan...Jo tuo pelkkä kropan asento parantaa useimmillä uimareilla tehokkuuttaa n. puolella...
Nää on tällaisia maatiaisuimarin maalaisjärkivinkkejä. Joku oikea uimari varmaan puistelee nyt päätään tai kääntyy haudassa. Mutta kertokoot parempia jos osaa. Näillä kuitenkin oma uinti on kehittynyt hurjasti
Eli tärkeinpänä kropan asento. Yleisin on tämä nk. mummouinti, eli pää pystyssä ja niska takakenossa. Se kääntää koko kropan alaviistoon ja vedenvastus on hirmuinen. Lisäksi uintiliike suuntautuu enemmän ylös kuin eteenpäin. Eli nassu reilusti veteen, katse kohti pohjaa. Vain silloin kun vedetään henkeä, niin nostetaan päätä sen verran että saa haukattua ilmaa (rintauinnissa, kroolissa tietysti ilma napataan sivulta). Näet pohjaviivasta koska pitää kääntyä, eli ei pitäisi olla mitään syytä kurkkia eteenpäin (mikä lienee se syy miksi ihmiset yleensä uivat pää pystyssä)
Toisena liukujen hyödyntäminen ja rytmi. Sitä kannattaa oikeasti harjoitella. Jos ui rintaa, niin tekee aluksi ihan liioitellun pitkiä liukuja. Potkun jälken "hyökätään" käsien perässä liukuun, ja annetaan liukua jonkin aikaa. Sitten käsiveto ja nopea ilman hörppäys. Kroolissa samaten, käsi kurotetaan eteen, otetaan "vedestä kiinni" ja tuodaan vartalon pyötäisesti alas, suoraksi asti ja annetaan liukua hetki, sitten seuraava veto.
Kroolissa olennaista on rentous jos haluaa uida yhtään pitempään. Eli täytyy löytää rento ja hyvä rytmi, ja hyödyntää liu'ut.
Kärjistetysti sanottuna rintaa uidaan jaloilla, eli toisin kuin yleensä luullaan, potku on siinä "se juttu". Se on myöskin pirullisen vaikea oppia ja suosittelen jonkun kurssin käymistä ajoissa. Väärin opittu potku on vielä vaikeampi unohtaa ja korjata tekniikka oikeaksi kuin oppia kerralla oikein. Kädet on rinulissa ihan sivuroolissa, niillä oikeastaan vaan nostetaan kroppaa sen verran että saa ilmaa (huom, tämä on hyvin kärjistetty näkemys, tottakai käsiä käytetään myös uimiseen, mutta yleensä ihmisillä panotus on juuri päin vastoin).
Kroolissa taas juttu on ihan päin vastoin, eli sitä voi uida ihan hyvin kokonaan ilman potkujakin kun oivaltaa käsivetojen jujun ja sittenkin kun alkaa potkia, niin se on semmosta rentoa lönköttelyä. Vaparin potkussa yleinen virhe on että potkitaan polvesta alaspäin ja pärskytetään vettä kuin perämoottori. Oikeasti jalat ovat lähes suorana ja potku lähtee enempi lantion seudulta. Alussa kannttaa pyrkiä jopa liioitellusti "ojentaamaan" jalat suoraksi. Käsivedossa itselleni suuri oivallus oli ajatella että vetäisin itseäni eteenpäin köyttä pitkin. Eli ensin "kurotan" oikein kunnolla käden eteen ja tartun köydestä. Sitten vedän käden tuosta naaman edestä ja lähetä vartaloa ja suoristan sen aivan suoraksi, niin että peukalo hipaisee lopussa ulkoreittä. Eli kuvittele että lähes kosketusetäisyydellä kroppasi edessä kulkee kireälle pingotettu köysi, jota pitkin vetelet itseäsi rennosti eteenpäin.
Molempien lajien potkuja kannattaa treenata myös erikseen, eli naama vedessä, pelkkiä potkuja, vähän kyttää kaakeleita ja yrittää löytää potkun millä kaakelit lähtee liikkeelle. Varsinkin rintauinnissa monesti ihmisillä on sellainen potku, että se enemmänkin jarruttaa kuin vie eteenpäin.
Mutta asia kerrallaan...Jo tuo pelkkä kropan asento parantaa useimmillä uimareilla tehokkuuttaa n. puolella...
Nää on tällaisia maatiaisuimarin maalaisjärkivinkkejä. Joku oikea uimari varmaan puistelee nyt päätään tai kääntyy haudassa. Mutta kertokoot parempia jos osaa. Näillä kuitenkin oma uinti on kehittynyt hurjasti
- Liittynyt
- 4.12.2003
- Viestejä
- 109
Jome laittoi mielestäni hyviä vinkkejä, suunnilleen samoilla itsekkin olen saanut omaa uintiani kehittymään.
Pääosassa uin kroolia (vapaauintia). Olen kyllä huomannut että oikea asento vedessä on todella tärkeä, mitä enemmän lantio kulkee lähempänä veden pintaa niin vastus kyllä pienenee huomattavasti. Aluksi itsellä oli vapaauinnissa, niin että potkut melkein hidastivat menoa ja vetelin pelkillä käsillä jalkojen tullessa peressä. Sitten kuvittelin, että jalat olisivat kuin rautakanget ja niitä nostelen ylös alas suorana. Johan alkoi muuten meno helpottua ja vauhti kiihtyä. Jalkatyöllä sain ainakin itse lantiota enemmän pintaan ja menoa mielekkäämmäksi. Pitkällä matkalla jaloilla ei edes tarvi kauheaa vatkausta tehdä kunhan tekee oikeassa rytmissä ja säännöllisesti, niin helpottaa kummasti. Kannattaa myös opetalla ottamaan happea molemmilta puolilta, itse vetelen 50m toiselta puolelta ja sitten 50m toiselta.
Uinti on kyllä mukavaa liikuntaa ja varsinkin yläkropalle ja selälle tosi hyvää. Nämä on ihan omia mietteitä ja tosiaan toivotaan, että ei kukaan ammattilainen joka uinnista oikeasti tietää jotain, aivan tyrmää näitä Ei muuta kuin uimaan...
Pääosassa uin kroolia (vapaauintia). Olen kyllä huomannut että oikea asento vedessä on todella tärkeä, mitä enemmän lantio kulkee lähempänä veden pintaa niin vastus kyllä pienenee huomattavasti. Aluksi itsellä oli vapaauinnissa, niin että potkut melkein hidastivat menoa ja vetelin pelkillä käsillä jalkojen tullessa peressä. Sitten kuvittelin, että jalat olisivat kuin rautakanget ja niitä nostelen ylös alas suorana. Johan alkoi muuten meno helpottua ja vauhti kiihtyä. Jalkatyöllä sain ainakin itse lantiota enemmän pintaan ja menoa mielekkäämmäksi. Pitkällä matkalla jaloilla ei edes tarvi kauheaa vatkausta tehdä kunhan tekee oikeassa rytmissä ja säännöllisesti, niin helpottaa kummasti. Kannattaa myös opetalla ottamaan happea molemmilta puolilta, itse vetelen 50m toiselta puolelta ja sitten 50m toiselta.
Uinti on kyllä mukavaa liikuntaa ja varsinkin yläkropalle ja selälle tosi hyvää. Nämä on ihan omia mietteitä ja tosiaan toivotaan, että ei kukaan ammattilainen joka uinnista oikeasti tietää jotain, aivan tyrmää näitä
Ei muuta kuin uimaan...- Liittynyt
- 19.9.2005
- Viestejä
- 150
Jos hapenottokyky riittää, kannattaa ottaa happea vain joka kolmannella vedolla, jolloin puoli vaihtuu koko ajan.
- Liittynyt
- 31.3.2003
- Viestejä
- 1 884
Suosittelen kokeilemaan myös hapenottovälin vaihteluja. Esim. 200 metirä putkeen siten, että eka 50m joka kolmannella vedolla happea, kuten edellisessä viestissä mainittiin, jonka jälkeen 50m joka viidennellä vedolla, sitten taas joka kolmannella ja taas joka viidennellä. Voi tietenkin ottaa sitä happea myös siten, että ottaa joka toisella, joka neljännellä ja jopa joka kuudennella vedolla, mikäli rytmi menee sekaisin puolta vaihdellessa. Mukavaa vaihtelua ja hieman raskaammaksihan se uimisen tekee.
Normille semmoista, kuten jo aikaisemmin mainittiin, että ota vaan rohkeasti yhteyttä paikalliseen uimaseuraan ja kysy onko siellä uimakouluja vähän varttuneemmille. Ehdottomasti paras tapa aloittaa uinti, sillä tekniikka on kuitenkin erittäin suuressa osassa uinnissa, varsinkin jos haluaa uida enemmän.
- Liittynyt
- 4.12.2003
- Viestejä
- 109
Joo pitikin kysäistä juuri tuosta hapenotosta, mutta unohtui. Hyvä kun joku auttoi. Pitääkin heti kokeilla tänään tuota kolme vetoa ja happea tekniikka. Ainakin näin kuivaharjoitellessa tuntuisi, että tuntuu paljon luonnollisemmalta ja saa varmaan vielä enemmän tuota uintiasentoa pysymään virtaviivaisena...?
- Liittynyt
- 20.1.2004
- Viestejä
- 1 667
- Ikä
- 38
UP!
Minkäslaiset uimalasit kannattaa hankkia ja paljonkohan laatu lasit maksaisi? Itsellä on jotkut halppispaskat. Toinen puoli pitää ihan hyvin, mutta toisesta halskaa vettä kivasti.. onko mulla niin vinot kasvot vai mikä prkl. Säätö vain pahensi asiaa.
Minkäslaiset uimalasit kannattaa hankkia ja paljonkohan laatu lasit maksaisi? Itsellä on jotkut halppispaskat. Toinen puoli pitää ihan hyvin, mutta toisesta halskaa vettä kivasti.. onko mulla niin vinot kasvot vai mikä prkl. Säätö vain pahensi asiaa.
- Liittynyt
- 31.3.2003
- Viestejä
- 1 884
http://www.essenuoto.fi/epages/Kaupat.axl/?ObjectPath=/Shops/Essenuoto/Categories/Uimalasit
Essenuoto ainakin on laatumerkki.
- Liittynyt
- 30.8.2002
- Viestejä
- 587
- Liittynyt
- 31.3.2003
- Viestejä
- 1 884
Noissa ei sitten ole tiivisteitä. Voivat painaa aluksi hieman, mutta kaikkeen tottuu.
- Liittynyt
- 22.1.2004
- Viestejä
- 146
- Ikä
- 38
Näin entisenä uimarina on pakko sanoa, että eipä oo ton parempia laseja tullu ikään käytettyä
tosiaan voi tuntua hassulta aluksi kun ei mitään tiivisteitä ole, mutta kyllä siihen tottuu. Ja lisäksi ovat sikahalpoja noi yks väriset linssit. Ja niitähän voi sitte yhdistellä, kaapissa on varmaan vieläkin ainakin viidet yhdistelmälasit (tyyliin toinen linssi punainen, toinen vihreä jne.) :D- Liittynyt
- 2.12.2005
- Viestejä
- 71
- Liittynyt
- 22.1.2004
- Viestejä
- 146
- Ikä
- 38
Monesti oon nähny ihan kesportissa noita. Ainakin luulis isompien kaupunkien urheilukaupoista löytyvän
