Kyllä tuo on hyvä yhteenveto.
Käsittääkseni tuo päivitteli myös sitä asiaa ettei sinne ole päästy niiden väitettyjen lentojen jälkeen vaikka tekniikka on kehittynyt huimasti
Tuo kohta 3 on sellanen jonka kanssa en ole samaa mieltä.Kyllähän se raketin heittämä polttoaine aiheuttaa sen rekyylin tyhjiössäkin kenties vähän heikompana kun ei ole ilmakehää mitä vastaan työntää.Tosta todisteena on se että sateliititkin muuttaa rataansa rakettimoottoreilla.Jos esim ammut jollain aseella tyhjiössä niin kyllähän se aiheuttaa sen saman rekyylin jonka avulla nuo raketit aiheuttaa sitä työntöä avaruudessa.
Mä ite oon kyllä valmis muuttamaan mieltä jos saan näyttöä.
Minkälaisia ajatuksia nuo kohdat herätti sulla?
Väite, että kuuhun ei enään Apollojen jälkeen päästy on mun mielestä asioiden vääristelyä. Kyllä sinne olisi päästy, jos rahoitus olisi ollut kunnossa. Kun tekniikka kehittyy, niin pitää sitten rakentaa koko infrastruktuuri myös uudelleen. Joskus luin, että kuuhun paluulle ei ollut tieteellistä perustetta, eli mitä muuta siellä olisi tutkittu sitten Apollojen jälkeen. Nythän sinne suunnitellaan tai ollaan suunniteltu/haaveiltu sitä väliasemaa esim. Mars-lentoja varten. Vaatii vähemmän energiaa lähteä kuusta kuin maasta.
Varjoasiat menee kyllä täysin pinnanmuotojen syyksi.
Kivessä ei ole C-kirjainta vaan se on paperikuvaan tarttunut roska. Ja tässäkin näkyy varjot menevän "studiomaisesti".
Ajatuksia ja mutuilua:
1. Piti päihittää NL, joten riskejä otettiin, suuriakin.
2. En nyt ymmärrä miksi pitäisi kiertää aina kauempaa ja kauempaa, jotta voisi irtautua maan vetovoimasta, jos on raketti joka pystyy kiihdyttämään vain tarpeeksi nopeasti? Raporteissa on, että kolmannen vaiheen raketti kiihdytettiin reilut 5min, jotta saavutettiin tarpeellinen nopeus.
3. Rakettimoottoreista en nyt osaa sanoa mitään mutta en näy syytä epäillä toimivuutta avaruudessa.
4. Säteilyä ei ole unohdettu näissä Apollo-lennoissa ja Van Allenin vyöhykkeitä ei pidetty niin suurena riskinä, kun ei jäädä asumaan sinne. Koko lentojen aikainen säteilykuormitus ei ollut suuri.
Luulisi, että tästä salaisesta testilennosta olisi edes jotain tietoa jäänyt, jos se todella tapahtui. Nyt on vain jotain huhuja ja sikarimiehen puhetta. Ja se videolla mainittu tähtien näkeminen silmät kiinni on normaali ilmiö avaruudessa.
Astronauts have long reported the experience of seeing flashes while they are in space, even when their eyes are closed. Neil Armstrong and Buzz Aldrin both reported these flashes during the Apollo 11 mission, and similar reports during the Apollo 12 and 13 missions led to subsequent Apollo...
www.universetoday.com
5. Irroittautumisia ja telakoitumisia pystyttiin harjoittelemaan mutta totta, että lopullista laskeutumista ja nousua ei. Sanoisin tähänkin, että halu päihittää NL meni riskien ohi ja miehistö hyväksyi sen.
6. Kuun ja maan liikkeet on kuitenkin suht vakioita, joten lentoradat pystyttiin laskemaan aika tarkasti ja ennakoimaan, missä kuu tulee olemaan ja mihin pitää tähdätä. Kurssia korjattiinkin matkan aikana mennessä ja tullessa enemmän tai vähemmän.
7. Laskeutujan jaloissa oli ns. kertakäyttöiset iskunvaimentimet. Hunajakennorakenne sylinterin sisällä, joka painui kasaan.
8. Huoltomoduulissa oli vetypolttokenno, joka tuotti sähköä ja sivutuotteena vettä. Komento- ja kuumoduulissa akut. Laskeutumisvaiheella 5 kpl 415Ah akkuja, nousuvaiheella 2 kpl 296 Ah. En osaa sanoa, mihin nuo riittää. Joku sähkötietäjä voinee kertoa enemmän.
9. Tämä on ihan käsittämätön väite, että olisivat muka putkeen 17 tuntia pomppinu. Alle 8 tuntia on todellisuus. Selkärepuissa oli tietyn kokoinen happisäiliö ja puvun sisällä kierrätettiin happea ja poistettiin hiilidioksidi. Nämä pystyttiin "lataamaan" kuumoduulissa.
10. Jostain luin, että laskeutujan jalkojen kuun pintaan aiheuttama paine olisi samaa luokkaa, kuin astronautin jalan. Ne lautaset olivat kuitenkin halkaisijaltaan vajaan metrin luokkaa. Ja kuvista näkee, että ainakin pinnalta on liikkunut pölyt pois alta.
11. Tämä on taas semmoinen järjettömyys/tyhmää ajattelua. Kuussa VOI olla suuret lämpötilaerot mutta se ei tarkoita, että se on jatkuvasti ja joka paikassa, eikä auringon asemalla olisi muka vaikutusta. Eikö nämä kylmimmät paikat ole mitattu jostain kraaterin pohjalta varjosta, mihin aurinko paistaa hyvin vähän? Maassakin voi olla -80... +50 astetta lämmintä. Ei astronautin varjopuoli hetkessä laske 100 astetta pakkaselle, eikä auringo puoli hetkessä kuumu yli sataan asteeseen. Raportoivat, että joku työkalu tuntui lämpimältä käteen, kun oli ollut auringonpaiseteessa, ei muuta.
Yhdessä Richplanet-videossa joku asiantuntija innoissaan selitti, että ei kuun pinnalle ehdi jättää valokuvaa ja ottaa siitä vielä kuvaa, koska valokuvapaperi käpristyisi hetkessä. Hän todisti asian laittamalla valokuvapaperin kotonaan uuniin...
12. Kuumoduuli voi tulla kohtisuorassa komentomoduuliin nähden. Komentomoduuli voi kiertää kuuta miten päin tahansa.
13. Varjojen pakkaustiiveyteen en nytosaa sanoa mitään. Sikarimies vertasi puun kaarnaan, tiedä sitten mikä on totuus. Ja eiköhän näitä testattu ja otettu huomioon.
En muuta sikarimiehen videoiden perusteella kantaani kuulennoista.
en.wikipedia.org
Kakarana sitä oli kuitenkin aina pakko katsoa.
