Tässä vielä omat mietteet pääottelusta. Matsi oli tasainen, mutta aivan oikeaan osoitteeseen meni voitto. Erien loput ovat kriittisiä ja tasaiset erät menevät tuomareiden papereissa helposti sille, joka nuo osaa hyödyntää ja tällä kertaa Jones otti pari erän loppua juuri itselleen. Lisäksi Gusse pari kertaa selkeästi otti happea ja taisi kerran jopa hieman nojailla käsillään polviin. Näytti siis tuomareille uupuneemmalta ja olikin sitä myös mielestäni Jonesiin verrattuna, varsinkin vikaerässä.
Kuten Mauler ennakkoon hehkutti (ja monet naureskelivat) oli Gusse painitilanteissa ja niiden puolustuksessa vahva kuin härkä. Silti jos pitäisi tämän ottelun perusteella veikata tulevaisuutta niin näen edelleen Jonesin kaksikosta ennakkosuosikkina. Kumpikin on vielä kehittyvä ottelija, mutta Jones on huomattavasti atleettisempi. Sellainen, joka pärjäisi lajissa kuin lajissa. Tämä atleettisuus näkyy ihan pienissäkin jutuissa, kuten yhdellä kädelle tehdyistä kärrynpyöristä (kuinka sulavana näkisitte Gussen niitä tekevän?) ym. Jonesin atleettisuus näkyy myös huomattavasti Gussea laajempana tekniikoiden kirjona joita on omaksunut. Tässä ottelussa Gussen aseet lepäsivät pitkälti nekkailun varassa ja, muutamaa erittäin huonolla tekniikalla toteutettua potkua lukuunottamatta. Jones löi myös peruslyöntejä, mutta niiden lisäksi löytyy myös tehokkaita kyynärpäitä ja monipuolisia potkutekniikoita, joilla kaikilla osui vastustajaansa. Kumpikin painii peruspainia hyvin, mutta onko Gussen lukkopaini millä tasolla? Jones ainakin on osoittanut pystyvänsä lopettamaan otteluita lopetusliikkeisiin niin matossa kuin seisaaltaankin.
Minusta tuntuu, että tämä tekniikoiden loputon kirjo on juuri Jonesin luontaisen ylivertaisen atleettisuuden ansiota ja samanlaista luovuutta ja urheilullisuutta minun on vaikea havaita Gussessa. Voin toki olla väärässäkin, en ole miestä aikaisemmin seurannut ja painitaitojen nopea oppiminen kertoo kyllä hänenkin lahjakkuudestaan.