Kattelin tuossa touhua vielä kerran läpi. En oikein ymmärrä miten Shogun vei touhua kuin litran mittaa. Oliko Shogun aggressiivisempi? Kyllä. Hallitsiko Shogun paria osa-aluetta suvereenisti? Kyllä. Oliko Lyoton koivet potkittu hajalle? Kyllä.
Toisaalta, oliko Machidan naamassa ottelemisen merkkejä sen jälkeen kun sitä oli "viety kuin litran mittaa" 4 erää? Ei, naamaa ei edes pyyhitty/paikkailtu viimeisellä tauolla. Kumpi oli lähempänä lopetusta matsissa? IMO Machida 3:n lopuilla. Kumpi sai oikeasti horjutettua vastustajaa? IMO Machida. Silti huonointa/laiskinta Machidaa melkeimpä ikinä ja selkeää mestaruuskrapulaa havaittavissa, fysiikkakin vaikutti IMO löysemmältä kuin Evans matsissa vaikka on puhuttu paljon kovemmasta voima/cardiotreenistä. "Machida era" tullee olemaan todella lyhyt jos tälläiset otteet jatkuu. Vastustajien game planit paranee koko ajan.
Danakin sanoi, että toivoo ettei rematchissä molemmat sorru tämän matsin virheisiin vaan lähtee hakemaan decisive victoryä.
Oliko matsi hyvä? Ei. Olenko ehdoitta samaa mieltä voittajasta tuomarien kanssa? En. Voimme vain toivoa ettei LHW/Middleweight ylipäätään ole tälläiseen touhuun menossa; liian hyvät takedown defencet, liikaa tanssimista ympäriinsä, turhan vähän matto-ottelua jne. Pikkusen pienempi octagon tulevaisuudessa ehkä?