Tyhmien kysymysten kerho

Spelimies sanoi:
Jos näet että lasi on juuri tippumassa pöydältä, miksi näet tapahtuman hidastettuna? Eihän se lasi silti hitaammin sieltä tipu.
Click to expand...

Olin joskus näkevinäni kun lasi tippui pöydältä, osui lattiaan, kimposi lasin muotoisena lattiasta ja hajosi vasta kimpoamisen jälkeen ilmassa. Onkohan tässä (kin)taas näköaisti/aivot tehnyt temppuja, vai voisikohan näkemäni olla totta?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Dippi sanoi:
a) Mikä tuo Omskakasin avatar-önkki oikein on?
Click to expand...

Trachemys scripta elegans eli Punakorvakilpikonna (jolla tutu sekä balettitossut) :)

Vauvana tämmöinen

Bluepastel3.jpg


Kasvaa tämmöiseksi

slider3.JPG
 
Oon penskasta asti ihmetelly et millon oli "ennenvanhaan"?
Ku olin penska nii äiti aina selitti jotai asiaa tyyliin "sillo ennenvanhaan...." ja mä monesti ihmettelin et millo se sitte oli ollu.

Voinko mä selittää jollekin nuoremmalle et "sillo ennenvanhaan meillä oli koira" jne?
Ennenvanhaanhan oli periaatteessa semmonen "ajanjakso" äidin lapsuudessa ja emmä sitä sanaa voi käyttää ku en oo ite edes eläny sillo...

Tuli kyl vähä sekavasti mut kuiteski varmaa tajusitte idean.. :eek:
 
könt haben sanoi:
Oon penskasta asti ihmetelly et millon oli "ennenvanhaan"?
Ku olin penska nii äiti aina selitti jotai asiaa tyyliin "sillo ennenvanhaan...." ja mä monesti ihmettelin et millo se sitte oli ollu.

Voinko mä selittää jollekin nuoremmalle et "sillo ennenvanhaan meillä oli koira" jne?
Ennenvanhaanhan oli periaatteessa semmonen "ajanjakso" äidin lapsuudessa ja emmä sitä sanaa voi käyttää ku en oo ite edes eläny sillo...

Tuli kyl vähä sekavasti mut kuiteski varmaa tajusitte idean.. :eek:
Click to expand...

Mulle aina sanasta "ennenvanhaan" tulee mieleen vanhempien/isovanhempien nuoruus, jolloin viestintäteknologia oli aivan alussaan tai sitä ei ollut ollenkaan. Yleensä jutut viittaakin siihen esim "Ennen vanhaan ei kyllä soiteltu kavereille, vaan ajettiin polkupyörällä se 10km kylään."
Luultavasti meidän parikymppisten ollessa eläkkeellä, "ennenvanhaan" tulee tarkoittamaan aikaa, jolloin autot kulkivat vielä tienpinnalla ja puhelimiin alkoi vasta tulla värinäytöt ja kamerat.
Eli sana "ennenvanhaa" tarkoittanee ajanjaksoa, jolloin teknologia oli vielä kehittymätöntä nykyhetkeen verrattaessa.
 
Woland sanoi:
Joku sellitti tän asian jotenkin niin, että kun se lämmitetty vesi seisoo ja muhii siellä poilerissa, niin siihen tulee jotain ylimääräisiä bakteereja mitä kylmässä vedessä ei ole, ja siksi kylmä vesi on paremmin juomakelposta, kuin se kuuma.
Click to expand...
Eikös kuitenkin bakteerit lähde sit keittämällä.. oli se sit kylmää tai kuumaa?
 
No lähteehän ne nyt kun tarkemmin asiaa miettii, tuo bakteerihomma tais tulla siitä, kun joskus mietin että miksi sitä kuumaa vettä ei käytetä vaikka teehen, vaan se vesi pitää erikseen lämmittää. Eiche tätä asiaa jo korjasikin tuolla aiempana, ja itsekin taidan siirtyä tämän teorian taakse.



Eiche sanoi:
Mutta tämä vesihän tuli keitettäväksi?

Mulle on selitetty asia niin, että tarpeeksi kuuma vesi liuottaa vesijohdoista (kuparia taitavat yleensä olla) kuparia ja muita metalleja minkä kanssa on tekemisissä. Esim. pieniä vauvoja ruokittaessa suositellaan / käsketään lämmittämään vesi sopivan lämpöiseksi kuin ottaa saman lämpöistä vettä suoraan hanasta, vauvat saa kai helposti pahemman luokan ripulin ja mahdollisesti myrkytyksen. Sillee.
Click to expand...
 
SledgeHammer82 sanoi:
Asia perustuu karkeasti ottaen kahteen pointtiin :

1) polttomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan melko suuresti kuormitettuna (kaasu yli puolen välin).

2) tiettyyn nopeuteen kiihdyttäminen vaatii tietyn määrän energiaa, tehtiinpä se nopeasti vai hitaasti.

Nyt kun kiihdytetään reippaasti tavoitenopeuteen voidaan ajaa pidemmän aikaa tasaista nopeutta, jolloin kulutus on luonnollisesti pienempi kuin kiihdytyksen aikana. Tai vaihtoehtoisesti voidaan ajaa hieman hiljempaa tasainen osuus, ja ollaan silti samaan aikaan perillä kuin jos hitaasti kiihdyteltäisiin. (ainakin suuremmilla nopeuksilla polttoaineenkulutus on suoraan verrannollinen moottorin kierrosnopeuteen ja sitä kautta auton ajonopeuteen).
Click to expand...
En viitsinyt kaikkea lukea läpi (viddu näit on paljon, ja hyviä!) joten voipi olle että joku kerkes jo sanomaan, mutta itse olen hiukan erimieltä tosta kiihdytyshommasta.

1. Kiihdytyksen taloudellisuus on mitä suurimmissa määrin autokohtainen juttu. Kuten todettu kappaleen kiihdyttäminen (huom avaruudessa) tiettyyn nopeuteen vaatii vakiomäärän energiaa kun massa on vakio. Kaikista taloudellisin kiihdytys vakiopainoisella ja moottorisella autolla saataisiin siis jos asennettaisiin portaaton vaihdelaatikko joka automaattisesti pitää moottorin kierrosluvun optimaalisena kiihdytyksen ajan. Tämä siis jos ei huomioida vastuksia.

Mutta maapallolla kun elellään niin mehän huomoidaan vastuksetkin. Eli suuremmalla nopeudella esim ilmanvastus on huomattavan paljon suurempi kuin pienemmällä. Näin ollen pitää kokonaistaloudellisuutta huomioitaessa tarkastella kokonaisaikaa jota autot kulkevat, sanottakoon vaikka 100sek. Auto A kiihdyttää nopeasti vaikka 100km/h:iin ja auto B hitaasti samaan nopeuteen. A kuluttaa kiihdytykseen vaikka 10sek ja B sen koko 100sek. A:lta on kiihdytyksessä kulunut vähemmän bensaa kun B:ltä koska ajallisesti kiihdytys oli lyhyempi. MUTTA A joutuu 90sek ajan kamppailemaan 100km/h ilmanvastuksen kanssa kun taas B:n kokema vastus on alussa huomattavan paljon pienempi ja kasvaa loppua kohden siihen 100km/h vastukseen. Tietenkin autojen kulkemat matkat ovat erisuuruisia. Tämä siis yhden kiihdytyksen osalta.

Kun taas halutaa selvittää taloudellisuus jollain tietyllä matkalla pitää myös huomioida se aika jonka autot siihen matkan taittamiseen käyttävät, eli kuinka kauan moottori käy. Absoluuttinen taloudellisuus ei todellakaan ole mikään helppo määritettävä.
 
btw voisi vielä mainita että taloudellisuudesta kun puhutaan ilmailussa on spekuloitu uusien moottorien kehittymisen myötä siitä että pitkä matkan lennot suoritettaisiin rakettimaisesti. Eli kone nousisi ja kiihdyttäisi tiettyyn pisteeseen saakka jolloin moottorit sammutettaisiin ja loppulento olisi pelkkää liukua. Tämä ei siis olisi kuitenkaan kiertoradalle asti tapahtuvaa nousua vaan muutamaan kymmeneen kilsaan. Tässä tapauksessahan kiihdytys on ollut hidas. (koska kappale on kiihtynyt ja noussut = ladannut kineettistä ja potentiaalista energiaa täsmälleen energiseen puolimatkaan saakka) Tietenkin tässä tapauksessa vaikuttaa taloudellisuuteen myös ilmakehän oheneminen = vastuksen pieneneminen. Autolla sitä voisi verrata vaikka siihen että kun suora kadunpätkä pitää taivaltaa niin kiihdyttää tarkoin määrättyyn pisteeseen saakka jollain tietyllä (hitaalla) tavalla jonka jälkeen heittää vapaalle ja auto pysähtyy itsestään juuri määränpäässä. Mainittakoon vielä että lentoliikenteessä puhutaan lisäksi cost indexistä joka määräytyy polttoaineen ja ajan hinnasta, eli aina polttoainetaloudellisin nopeus ei ole kuitenkaan se optimi nopeus...
 
Samppo sanoi:
En viitsinyt kaikkea lukea läpi (viddu näit on paljon, ja hyviä!) joten voipi olle että joku kerkes jo sanomaan, mutta itse olen hiukan erimieltä tosta kiihdytyshommasta.

1. Kiihdytyksen taloudellisuus on mitä suurimmissa määrin autokohtainen juttu. Kuten todettu kappaleen kiihdyttäminen (huom avaruudessa) tiettyyn nopeuteen vaatii vakiomäärän energiaa kun massa on vakio. Kaikista taloudellisin kiihdytys vakiopainoisella ja moottorisella autolla saataisiin siis jos asennettaisiin portaaton vaihdelaatikko joka automaattisesti pitää moottorin kierrosluvun optimaalisena kiihdytyksen ajan. Tämä siis jos ei huomioida vastuksia.

Mutta maapallolla kun elellään niin mehän huomoidaan vastuksetkin. Eli suuremmalla nopeudella esim ilmanvastus on huomattavan paljon suurempi kuin pienemmällä. Näin ollen pitää kokonaistaloudellisuutta huomioitaessa tarkastella kokonaisaikaa jota autot kulkevat, sanottakoon vaikka 100sek. Auto A kiihdyttää nopeasti vaikka 100km/h:iin ja auto B hitaasti samaan nopeuteen. A kuluttaa kiihdytykseen vaikka 10sek ja B sen koko 100sek. A:lta on kiihdytyksessä kulunut vähemmän bensaa kun B:ltä koska ajallisesti kiihdytys oli lyhyempi. MUTTA A joutuu 90sek ajan kamppailemaan 100km/h ilmanvastuksen kanssa kun taas B:n kokema vastus on alussa huomattavan paljon pienempi ja kasvaa loppua kohden siihen 100km/h vastukseen. Tietenkin autojen kulkemat matkat ovat erisuuruisia. Tämä siis yhden kiihdytyksen osalta.

Kun taas halutaa selvittää taloudellisuus jollain tietyllä matkalla pitää myös huomioida se aika jonka autot siihen matkan taittamiseen käyttävät, eli kuinka kauan moottori käy. Absoluuttinen taloudellisuus ei todellakaan ole mikään helppo määritettävä.
Click to expand...

Minulla on autossani kulutusmittari ja kiihdytyksessä lukemat ovat helposti luokkaa 20-30 l/100 km, kun taas tasaisella luku on n. 6-9 l/100 km. Ja kyseessä on siis hetkellinen kulutus.

Uskon, että tämä ero päihittää moninkertaisesti kertomasi ilmanvastuseron. Jos vieläkin luotat omaan ehdotukseesi, kokeilepa osallistua taloudellisuusajokilpailuihin. Siellä kuitenkin jostain syystä ihmiset (lue kärkisijoista taistelevat) kiihdyttävät suht nopeasti tavoitenopeuteen.
 
Miksi sanotaan että kissalla lyhytkestomuisti on jotain vartinluokkaa ? Että vanhemmasta tekemisestä on turha torua, kun ei se muista...

Eli oli käynyt näin: Kissa oli pissannu tuolille joskus yöllä. Aamulla huomasin sen tekeleet ja kerkesin vain huokaista että "Voi..." niin kissa katosi kuin pieru saharaan. :wall: Enkä edes korottanut ääntä, että olisi sitä pelästynyt. Aikaa oli kulunut pahantekemisestä jo sen verran että oli ehtinyt jäähtymään, mutta silti se muisti mitä oli tullut tehtyä kun kerran tiesi lähteä karkuun ja piiloon.
 
Tikari sanoi:
Miksi sanotaan että kissalla lyhytkestomuisti on jotain vartinluokkaa ? Että vanhemmasta tekemisestä on turha torua, kun ei se muista...
Click to expand...

Sanoisin kyllä, että on pelkkää puutaheinää tuo 15 minuutin teoria.
Tossa jotain kissan muistista: http://www.kissamaailma.net/kissamaailma/psykologia_ja_kayttaytyminen/muisti.htm


Ja mitä tuohon torumiseen tulee, niin tarkoitushan on se, että kissa yhdistää sen torumisen oikeaan asiaan. Ei se kissa välttämättä 2 minuutinkaan päästä enää tiedä mistä asiasta sitä torutaan, jos on jo touhunnut kaikenlaista.
 
SledgeHammer82 sanoi:
Minulla on autossani kulutusmittari ja kiihdytyksessä lukemat ovat helposti luokkaa 20-30 l/100 km, kun taas tasaisella luku on n. 6-9 l/100 km. Ja kyseessä on siis hetkellinen kulutus.

Uskon, että tämä ero päihittää moninkertaisesti kertomasi ilmanvastuseron. Jos vieläkin luotat omaan ehdotukseesi, kokeilepa osallistua taloudellisuusajokilpailuihin. Siellä kuitenkin jostain syystä ihmiset (lue kärkisijoista taistelevat) kiihdyttävät suht nopeasti tavoitenopeuteen.
Click to expand...
Mikä on "suht nopeasti"? Onko se talla tiskissä vai tasainen tietyllä kierroslukualueella (siis alle suurimman tehon antava kierroslukualue) tapahtuva kiihdytys. Huomaa että parhaan tehon (kWh) antava kierroslukualue perinteisellä hlöauton polttomoottorilla on vissiin jonkin verran korkeammalla kuin parhaan polttoaine taloudellisuuden kierroslukualue. Eli suht nopea kiihdytys voi olla kuitenkin ihan eri kuin max kiihdytys.

Ja mikä tulee noihin ajoihin on kuitenkin käytäntö ja teoria pidettävä erillään. Noissa ajoissa tulee myös ratkaisevaksi esim maaston muodot ja niin pois päin.
 
Jotenkin ihan käsittämätön asia on että lentokoneet pysyy ilmassa ja Teräslaivat ei uppoa.
Tiedän kummankin teoria että miksi pysyvät ilmassa/Vedessä, mutta on siltikin ihan absurdia ajatella asiaa maalaisjärjellä.
 
Samppo sanoi:
Mikä on "suht nopeasti"? Onko se talla tiskissä vai tasainen tietyllä kierroslukualueella (siis alle suurimman tehon antava kierroslukualue) tapahtuva kiihdytys. Huomaa että parhaan tehon (kWh) antava kierroslukualue perinteisellä hlöauton polttomoottorilla on vissiin jonkin verran korkeammalla kuin parhaan polttoaine taloudellisuuden kierroslukualue. Eli suht nopea kiihdytys voi olla kuitenkin ihan eri kuin max kiihdytys.

Ja mikä tulee noihin ajoihin on kuitenkin käytäntö ja teoria pidettävä erillään. Noissa ajoissa tulee myös ratkaisevaksi esim maaston muodot ja niin pois päin.
Click to expand...

Täyskaasukiihdytyksessä tulee mukaan useissa autoissa täyskaasurikastus, jolloin polttoainetaloudellisuus kärsii. Muistelen, että hyötysuhde olisi laskenut parhaan vääntömomentin saavuttamisen jälkeen.

Eli karkeasti ottaen : suht' nopea kiihdytys = kaasu puolenvälin yli (ei pohjassa), vaihtaen isompaa pesään n. 2/3 max. kierrosalueesta.
 
Mege sanoi:
Sanoisin kyllä, että on pelkkää puutaheinää tuo 15 minuutin teoria.
Tossa jotain kissan muistista: http://www.kissamaailma.net/kissamaailma/psykologia_ja_kayttaytyminen/muisti.htm


Ja mitä tuohon torumiseen tulee, niin tarkoitushan on se, että kissa yhdistää sen torumisen oikeaan asiaan. Ei se kissa välttämättä 2 minuutinkaan päästä enää tiedä mistä asiasta sitä torutaan, jos on jo touhunnut kaikenlaista.
Click to expand...

Todella mielenkiintoista tekstiä tuossa linkissä, pitääkin vielä tutkia tota sivustoa tarkemmin. :kippis1:

Ja todellakin kissa tietää todella hyvin jos se tekee jotain kiellettyä. Meidän toinen kissa oli kerran mennyt olohuoneessa kirjahyllyn päälle valokuvakehysten taakse, oltiin lähdössä kotoa pois ja etittiin sitä kääntäen koko kämppä pariin kertaan ympäri ja kissaa ei näy missään. Vahingossa huomasin sen hyllyn päällä ja istui siellä paska jäykkänä ja lähti kuin ohjus kun menin lähelle, eli tajusi todella hyvin olevansa kielletyssä paikassa. Sama juttu jos kissan yllättää vaikkapa keittiön pöydältä jotain ruokaa haistelemassa, lähtee samantien kun katsekontaktin saa.

Ja vielä tohon auton kiihdyttämiseen. Jos teillä on autoissanne se kulutusmittari, ottakaa joku tietty lenkki ja ajelkaa sitä eri tavoilla, välillä laiskasti kiihdyttäen ja välillä rivakasti. Sittenpä sen näkee, että se rivakkaampi kiihdytys on taloudellisempaa. Ja kuten SledgeHammer82 jo sanoikin, ei sitä pidä rajoittimeen asti kiihdyttää, vaan siinä maksimiväännön alueella se auto parhaiten kiihtyy ja pitää osata vaihtaa tarpeeksi ajoissa isomopaa vaihdetta. Ja yksi tärkeä pointti on vaihteiden "loikaaminen", eli kiihdyttää vaikka kakkosella sen 50 km/h ja lyö nelosta sisään, jos siis tavoitevauhti on toi 50 km/h, ihan turha on käyttää kolmosta siinä välissä.
 
Levetsu sanoi:
Miesten ja naisten eroista on tehty kirja "se suuri ero".
Siinä oli erilaisa tutkimuksista saatuja tuloksia miesten ja naisten erilaisuudesta.
Kirjassa sanottiin mm.

Miehet ovat keskimäärin parempia:
-Matematiikassa.
-Avaruudellisessa hahmotuskyvyssä.
-Spataalisessa ongelmanratkaisussa.
-Syvyysnäkö(Mikä vaikuttaa ajotaitoon)

Naiset on keskimäärin parempia:
-Kielissä
-Kuuloaisti
-Hajuaisti.
-Tunne- ja Tilanneäly
Click to expand...
oho :eek: mä oon sit mies :wall:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom