[i
Virheesi tulivat hyötyosiossasi josta niitä myös korjasin.
Lisäksi kaikkein pahimmat dokumentoidut minkkien aiheuttamat tuhot on todettu juuri ulkosaaristossa mutta toki saat mielipiteesi pitää. Kuitenkin pääosa minkin maanlaajuisesta populaatiosta hankkii ruokansa muualta kuin herkästi vahingoittuvasta saaristosta, tosin kalliiseen hintaan sielläkin.
Kyllä minkki vaan ui kilometritolkulla, tosin pääasiassa se käyttää pieniä luotoja ja kareja välipisteinä päästen näin aivan ulkomerellekin. En lähde arvioimaan tarkkaa uintimatkaa mutta keväisin niitä on ilmestynyt kareille joilta on "juuri mitattuna" 1.4km lähimpään mantereen puoleiseen kariin ja kymmenen kilometriä rannikolle. Ulkomeren raja menee alueella noin viidessä kilometrissä rannikolta. Lisäksi todettakoon että minkki käyttää myös jäätilannetta hyväkseen vaikka välttääkin aukealla juoksentelua. Arvioisin jäitä pitkin siirtymisen vähäiseksi.
Siinä olit kuitenkin oikeassa ettei minkki ole saukko. ;)
..
[Mitä suurempi diversiteetti meillä on pienpedoista, sitä pienempää on jyrsijäkantojen kaaoottinen vaihtelu. Mielestäni suomen luonto pystyy suurella pienpetovalikoimalla vastaamaan paremmin jyrsijähuippuihin. ..
[
Minä taas näen jyrsijäkantojen vaihtelut täysin "kotimaisin" pienpetovoimin säädeltävissä enkä ole havainnut tarvetta lisäapuun. Suomessahan on ilahduttavan runsas pienpetovalikoima omasta takaa, joskin minkki sitä nyt harventaa vesikon ja mahdollisesti vielä hillerin vuorossa.
..
[ Kun selvästi tiedät aiheesta paljon, niin välikaneettina voisin kysyä, että onko jo varmaa tutkimustulosta siihen, että kumpi oikeastaan säätelee saalis-saalistaja -suhteita kun ajatellaan Pohjois-Amerikkalaisen lumikenkäjäniksen ja ilveksen syklejä. Jäniksenhän todettiin turkistilastojen avulla kontrolloivan kummankin sykliä eikä päinvastoin. ..
[
Tietoni ovat hyvin rajallisia ja olen avoin hankkimaan lisää. Täytyy sanoa ettei tutkimus ole tuttu mutta rektaalituntumalta väittäisin molempien pitävän huolen toistensa kannoista, kuitenkin ainoastaan ilveksen olevan riippuvainen toisesta. Usein runsaslukuinen saaliseläinlaji (esim. kauris Ruotsissa) lisää saalistajakantaa (kettu em. tapauksessa). Toisaalta taas on tunnettua että saaliseläin korvaa koventunutta lajinsa verotusta lisääntymällä tehokkaammin. Jos yhtälöstä otetaan toinen pois lumikenkäjänis/ilves tapauksessa pysyy jäniskanta kurissa viiveellä tautien aiheuttaman poistuman vuoksi ilman ilvestäkin tosin populaation lukumäärät heittelevät jyrkästi mikäli harventavaa uutta petoa tai ilvestä ei ole. Ilvekselle lumikenkäjäniksen poistuma ruokavaliosta tietäisi laihoja talvia ja korvaavan ravinnon hankkiminen saattaisi käydä mahdottomaksi.
Veikkaan siis ilveksen olevan riippuvainen pohjoisamerikan kylmillä alueilla lumikenkäjäniksestä pienen kokonsa vuoksi kun taas Suomalainen illu pärjäisi kentien paremmin ilman meikäläistä jänistä kauriin ja valkohäntäpeuran saalistusmahdollisuuksien (kokonsa takia) vuoksi. Epäilen ettei p.a:n ilves kykene saalistamaan paikallista valkohäntää muutoin kuin vasoja. Vaikka täkäläinen valkohäntä onkin meikäläistä pienempi niin ilves käsittääkseni on melkoisesti pienempi kuin meikäläinen.
QUOTE]
Tottakai lasken sen hyödyksi, että alueen eläimille tulee uusia valintapaineita. Vesikko ei vaan kestänyt tätä painetta.
Aivan, tästä olemme myös erimieltä muttemme varmasti kumpikaan yksin. Arvostaisin itse enemmän lajia joka on alkuperäisellä esiintymisalueellaan ilman ihmiskäden taikaiskuja. Mielestäni kyseisellä argumentillasi voitaisiin puolustaa mitä tahansa petoeläimen kuljettamista esimerkiksi Galapagossaarille, joskin arveluttavasti. Epäilen että väittelet enää pakon edessä, tuskin tosissasi lasket hyväksi jos lajeja kuolee vierasperäisten tieltä.
Mielestäni oli selkeämpää eritellä ihmiselle erityisen haitalliset jyrsijät.
Enemmän haittaa vesimyyrästä on kuin kotihiirestä tai muista hiirulaisista yhteensä. Kertauksena todettakoon että minkki ei kurita millään tavalla rottakantaa, vuosittaiset saaliit jäävät merkityksettömiksi.