Treenauksen lopettaminen?

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Onko kukaan joutunut tai muutenvain lopettanut treenaamistaan salilla?
Jos niin miksi?
Miltä se tuntui?


Kertokaa! mielenkiintoista tietää...
 
Lopetin salitreenit noin 2 kuukautta sitten johtuen kroonisesta rahapulasta. Ei ollut varaa jatkaa kunnolla syömistä, ja homma ei muutenkaan enää tuntunut mielekäältä muutaman vuoden pään seinään hakkaamisen jälkeen. Kuluneen vuoden aikana olen kärsinyt loukkaantumisista ja sairastelusta ja muuttuvat työkuviot veivät kaiken energian. Tarkoituksenani on aloittaa kamppailu-urheilu uudestaan lähikuukausien aikana.

Miltä se tuntui... Paha tuohon on mitään sanoa. Yllättävää kyllä minkäänlaisia itsetunto-ongelmia hiljalleen rapistuva fysiikka ei ole aiheuttanut. On jännää huomata kuinka paljon rahaa jää enemmän säästöön ja kuinka paljon helpompaa elämä yleisesti ottaen on, kun pakonomaiset treeni- ja ruokailurutiinit eivät sanele aikatauluja.

Usein vapaapäivinä tulee sellainen olo, että jotain pitäisi tehdä. Olen harrastanut paljon muita lajeja, juoksua ja uintia muun muassa, ja huomannut kuinka yksipuolisia treenini aikaisemmin olivat. Varmaan palaan raudan pariin tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä en tunne minkäänlaista kaipuuta salille.

Locketi lock :lol2:
:jahas: Mikäs sulla on hätänä?

-edit. Muutama irtonainen huomio vielä. Yleinen laiskuus on lisääntynyt. On vaikeampaa pääsä ylös sieltä sohvalta tekemään yleensäkään yhtään mitään. Toisaalta sosiaalinen elämä on lisääntynyt, olen ehtinyt enemmän näkemään sukulaisia ystäviä. Muut harrastukset ovat nousseet enemmän pinnalle. Minulla on ollut pidempiä taukoja treeneistä ennenkin, mutta aina jossain vaiheessa motivaatio on taas palannut ja treenit ovat kulkeneet entistä paremmin. Treenaamisesta muodostuu niin vahva elämäntapa aina jossain vaiheessa, että muu elämä alkaa kärsimään siitä.

Lopetetaan kuluneeseen lausahdukseen: Elämässä on muutakin kuin treenit :)
 
multa loppui salihommat kesäkuun alussa. motivaatio vaan meni kokonaan. vaikka peilistä katsoessa näkyy paljon paskemman näköinen jätkä mitä ennen niin itsetunto on sen verran hyvä ettei tuota mitään ongelmia.

uusia virikkeitä etsitään, hieman on jo löytynytkin.
 
Vähän motivaatiota pitäs itteni taas hakea, tai kohta ajaudutaan siihen että tulee taas joku vuoden treenitauko.

Kerran joutui "lopettamaan", mutta jatkoinkin sitten taas n. vuoden kuluttua raudan parissa pakertamista. Syitä lopettamiseen oli se että tein aina sarjoja loppuun asti ja olin kasvavassa iässä, niin nivelet ei tykännyt, kun oli vielä yliliikkuvat kyynärpäät. Kyynärpäät naksahteli niin pahasti ja muutenkin oli niin pahat jumit mm. niskassa että elämisestä tuli vähän epämukavaa, joten päätin lopettaa. Onneksi kuitenkin löysin takaisin raudan pariin ja nivelet ja muut paikat hieman parempina aloitin taas treenaamaan. :)
 
Tuntui pahalta. Kovalla työllä hankitut "tulokset" hävisi muutamassa kuukaudessa..

Lainaan mxua
Onneksi kuitenkin löysin takaisin raudan pariin ja nivelet ja muut paikat hieman parempina aloitin taas treenaamaan. :kippis1: Vaikkakaan varsinainen syy treenaamisen lopettamiseen ei nivelet ollutkaan.
 
Multa loppu salilla käyminen kunnolla ja etenkin kunnon safkaaminen viimme huhtikuussa. Vääntäminen ei vaan tuntunu enää mukavalta, enkä saanu siitä enää enää semmosia "kiksejä" tai hyvän olon tunnetta... Ennemminkin pakonomaista purtamista ja siinä samalla meni motivaatio kunnon syömiseen.

Aion kyllä ruveta taas käymään, koska oon nyt melkein samassa kunnossa kun aloittaessani jumppaamisen reilu puolitoista vuotta sitten eli hoikka kynis :/

Varsinki lukemani jutut lihasmuistista ja siitä, että ehkä ne lihat sais takas vähän nopeempaa ku ekalla kerralla aloittaessani antavat vähän lisää voimaa ja motivaatiota uudellen aloittamiseen.
 
Pentuna tuli vedettyä RHP-treeniä ja tulihan se maaginen satkun penkistäkin saavutettua silloin suht helpolla. Tai no helpolla ja helpolla, 4-5 kertaa penkkiä viikosta käy jo työstä. No lopahtihan se innostus sitten aikanaan ja varmaan pari vuotta olin ilman salia kunne 5 vuotta sitten alotin. Tuskin lopetan jos ei joku ihme juttu tule joka siihen pakottaan. Ennemminkin on syytä käydä että pysyy tän selän puolesta kondiksessa normaaliin elämään.
 
Ei tätä nyt enää viitsi lopettaa, vasta pari vuotta treenattu ja tuntuu että yhä hauskemmaks muuttuu. Jos vituttaa mennä salille joku treenikerta niin en mene, yleensä seuraava treenikerta onkin sellanen että treenit on tosi hyvät.
 
puoltoista vuotta tuli pidettyy taukoo koulun ja muiden juttujen takia. Tuli tietysti epäsäännöllisesti reenattua. Eipä toi lopettaminen yhtään käyny pollan päälle kun oli muuta korvaavaa tekemistä. Reeni tauon alussa lihominen oli ihan hillitöntä. sit oli pakko ruveta ottaa aeroobista. Nyt taas tullu palattua reeneihin kun on taas aikaa. Äkkiä tuntuu palautuvan kunto...
 
ipanan syntymän jälkeen ei oo montaa kertaa salilla tullut käytyä (reilu vuosi).
Ei mitään kummempia tuntemuksia kyseinen homma herättänyt.
Nykyään tulee juostua joka toinen päivä.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Tästä lajista on tosiaan vaikea päästää irti..:(
Motivaatio ongelmiin kannattaa kokeilla seuraavia apuja:

1.Treeni kaverin hankkiminen, pieni kilpailu auttaa aina.

2.Kuvitella itseään totaalisena luuserina jota on pakko mennä piiskaamaan.

3.Katsoa treenivideo, antaa 99.9% varmuudella motivaatiota.

4.Ottaa itselleen tavoitteita, esim 100kilon paino tietyssä rasva%.

5.Ottaa mitta tavoitteita, esim 50sentin käsi tai 75cm reidet.

6.Kuvitella itseään vahvana ja isona tai lihavana ja laiskana.

7.Katsoa mielenkiintoisia treeniohjelmia, ja vaihtaa vanhaa



On varmasti sanoin kuvaamatonta lopettaa urheilu laji varsinkin jos
sille ei itse voi mitään. Savolaista lainaten:
"kaikki ne päivät,viikot,kuukaudet ja vuodet joiden sisään on elämänsä tottunut rakentamaan....."

Niin...

Voimia..

Mutta se mikä mun mielestä on rautaa, se mikä todella rokkaa on se ,että vaikka lajia ei enää voi harrastaa niin se kuitenkin elää sitkeästi siellä sydämmessä ja siinä haluaa vielä olla mukana.

Presiis ihmiset!!:rock:
 
Sori toi mun aikasempi kommentti, luulin että tämä ketju oli joku trolli mutta ihan mielenkiintoinen tredi tästä lopulta muodostui :) Sekin antaa kanssa motivaatiota kun tätä on kuitenkin tullut sen verran pitkään harrastettua niin tuntus tosi tyhmältä heittää monen vuoden työ hukkaan. Monista elokuvista saa kanssa lisäintoa esim. Rockyt toimii itselläni sekä jostain syystä muutama päivä sitten esitetystä Hurjapäistä tuli jostain kumman syystä lisää treenibuustia :nolo:
 
Miksköhän siitä tuli treeni buustia? johtusko Vin Dieselistä mitenkään :D
Juu voipi olla :D Muutenkin tollaset autoleffat ja prätkäleffat antaa kummasti lisää motivaatiota treenaukseen :)
 
Onko kukaan joutunut tai muutenvain lopettanut treenaamistaan salilla?
Jos niin miksi?
Miltä se tuntui?

Kyllä. Treeniuralleni mahtuu useitakin lopetuksia. Varsinaisen kehonrakennusharjoittelun suhteen löin hanskat tiskiin vuonna 2001. Syynä olivat loukkaantumiset ja motivaation puute. Pudotin painoa melkoisesti vuodelle 2002, mutta jatkoin kuitenkin vaihtelevasti treenaamista. 2002 talvella tuli ensimmäinen pidempi paussi. Ja 2003/2004 talvella pidin n. 10 kk treenitauon. 2004 aloitin uudelleen treenaamaan, mutta puhtia riitti n. 2-3 kk treenijaksoon, jonka jälkeen tuli todella pitkä paussi treeneihin. Aloitin treenit lähes totaalisen tauon jälkeen nyt kesäkuun lopulla tänä vuonna.

Lopettamisten syyt ovat siis olleet lähinnä motivaatiosta tai loukkaantumisista johtuvia. Lopettaminen ei oikeastaan tuntunut miltään. Treenit vain jäivät ja tein vastaavasti paljon töitä, joten sain kyllä aikani kulumaan hyödyllisesti.

Nyt pyrin jatkamaan salitreenejä jossain muodossa lopun ikäni. Minulla ei ole enää kunnianhimoisia tavoitteita kehonrakennuksen sen paremmin kuin voimailunkaan suhteen. Tavoitteena on kehittää ruokavalio ja treeniohjelma, jossa on sopivasti joustoa, että sitä on mahdollista noudattaa erilaisissa elämäntilanteissa ja pysyä jatkuvasti kohtalaisessa kunnossa ja terveenä.

Olen kertonut varsin laajalti treenitaustoistani ja treeneistäni sekä näistä come back-treeneistäni täällä pakkiksen treeniosiolla ketjussa 1-jakoinen ohjelma ja lihasmuisti. Laitoin ketjuun myös linkin valokuviin, joista näkee hiukan n 1,5 kk:ssa tapahtunutta kehitystä. Ketjussa kerron myös erilaisista vammoista, jotka johtivat taukoihin. Voin ne tähänkin vielä listata: 1) 3 välilevyä hajonnut ja 2 välissä rappeumaa 2) vasen pakaralihas revennyt 3) olkapäät menneet sijoiltaan penkin selkänojan pettämisen yhteydessä. Lisäksi on ollut erilaisia kipuja, mutta ne nyt ovat normaalia isompien painojen kanssa treenattaessa.
 
Jos jonkun loukkaantumisen takia tulee pakollista taukoa, niin kyllä se syö miestä. Kokoajan pitää tehdä jotain ettei vain loju kattomassa telkkua... siis suurin ongelma on se päivärytmin muuttaminen "nyt menisin salille mutta en voi". Kavereiden kanssa jos mennään mökkilomalle niin pitää siellä kokoajan olla pumppaamassa kaivosta vettä tai hakkaamassa halkoja tai uimassa.

Mieletön tekemisen puute siis iskee, ei vaan voi ottaa rennosti ja olla.

Jos taas treenit jää muusta syystä niin aluksi vituttaa vähän, mutta sitten siitä tasoittuu kun löytää muuta tekemistä siihen tilalle, esim. juoksulenkit tai jonkun itsepuolustuslajin. Joskus on niin paljon kaikkea urheiluhommaa että jostain on vaan tingittävä, tavallisesti salitreenistä, se kun ei ole kuin itseltä pois... jos jättäisin jonkun sovitun ryhmän vetovuoron välistä niin olishan se ny melkoinen tempaus.

Motivaatiopulaa ei oo mulle iskeny ainakaan vielä, aamulla ennenkuin huomaakaan on kevyt aamupala ja protujuoma + CreaStack mahassa ja herään jossain vaiheessa siihen että poljen pyörällä salia kohti. Siellä sitten tulee tehtyä mekaanisesti ohjelman mukaan, mikä se sitten olikaan, vedettyä loppuun asti jos siltä tuntuu. Sitten töihin suihkun ja vaatteiden vaihdon jälkeen. Jälkeenpäin treenistä ei juuri muista mitään, vihossa näkyy onneksi. Ja seuraavana aamuna saattaa muistaa kans.

On se niin rutinoitunu osa elämää. ;)
 
Mulla ei oikeastaa ollutkaan tavoite kasvaa isoksi lihaskimpuksi, vaan raksatyön tasapainoksi pitää kroppaa kondiksessa, mitä se ei kyllä vieläkään ole, mut katotaan nyt pikkuhiljaa miten tuo aerobinen treeni vaikuttaa pidemällä ajalla. Ajattelin talvella taasen aloittaa salitreenit 1-2 kertaa viikossa aerobisen tueksi ettei mene ihan yksipuoliseksi treeniksi.
 
Muutaman suht aktiivisen treenivuoden jälkeen kadotin tämän vuoden alussa motivaation aivan totaalisesti. Koko ajan tykytti takaraivossa että pitäisi käydä salilla ettei vaivalla hankitut lihakset häviä. Ei vaan huvittanut sitten yhtään.

Sitten kesällä tuli morkkis kun oli tullut vaan imuroitua kaljaa ja makkaraa. Menin sitten kokeiluluonteisesti kesäkuun lopussa salille, ja olipas mukavaa pitkästä aikaa. Motivaatio palasi saman tien, ja nyt olen huomannut että onpas se lihasmuisti jännä juttu. Joka viikko sarjapainot kasvaa, ja kroppa on jykevöitynyt huomattavasti.Tein jo ylätaljassa sarjapainoennätykseni, ja odotan kuumeisesti että pääsee uudestaan vääntämään :)

Ehkä "pieni" breikki teki minun tapauksessani vain ihan hyvää.
 
Back
Ylös Bottom