Totaalikieltäytyminen

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Musta kyllä tuntuu ainakin yhden tutun kohdalla, että joihinkin kouluihin voi paskalla tuurilla (maybe) tarvita vuosia lukemista ja jos jonkinlaista preppikurssia. Yksi tuttu tosiaan kun oikikseen haluaa (saattaa olla nyt että halusi), ja tuntuu olevan hänelle mahdotonta.

Mitä armeijaan tulee, niin on se mun mielestä jo tulevaisuuden kannalta ihan hyvä käydä. Itse onnistuin jopa saamaan 6op AUKin käymisestä. :lol2: Vaikka olisi kuinka epätodennäköistä että se vaikuttaa työnhakuun, niin ei se mahdotonta ole vaikka ala olisi mikä. Harvemmin sitä kuitenkaan pidetään miinuksena, juurikin siksi että se on pakollista. Mun mielestä siellä myös saa tärkeää kokemusta vähän kaikkeen, kyllä moni nykynuori voitaisiin mun puolesta vaikka väkisin raahata sinne kasvamaan. Hassua sinänsä että mulla on niin vahva mielipide siitä että intin käyminen kannattaa, kun olen asunut vajaan puolet elämästäni ulkomailla ja kaikkea "Kiitos 19xx - 19xx" paitoja ja vouhomisia pidän vähän hölmönä.

Mutta joo, tarkoitus ei ole puhua ympäri että mene inttiin, tuntui vain olevan sopiva ketjua höpistä asiasta. :P
 
Tuolla uhkailulla ei muuten enää tule C-papereita, vaan palveluskelpoisuusluokka T. Itselleen tai muille vaarallinen.
 
Unohda ne siviilipalvelukset tai totaalikieltäytymiset.

Itse olin vaan lyhyen aikaa armeijassa ja sitten menin päällikkölääkärin juttusille ja hommasin varsin vakuuttavat vapautuspaperit. Oli asenneongelmaa, sosiaalista persoonallisuushäiriötä, selkäkipuja, iho-ongelmia ja C-napsahti ja samana iltana kotiin ja baariin.

C:n saa tällä tavalla:

- Menet yksityiselle lääkärille tekemään palveluskelpoisuusarvioinnin. Valitat kovia selkäkipuja tai vaan sanot, että haluat sopivan diagnoosin, ettet haluaisi armeijaan.
- Toinen mahdollisuus on mennä psykologille, niin saat hullun paperit. Sekin on suhteellisen helppoa.
- Itse armeijassa voit uhkailla tappavansa jokaisen mikäli saat rynnäkkökiväärin tai muuten saan sanot näkeväsi harhoja ja muita, että sinulla on itsetuhoisia ajatuksia. Näin saat E:n tai C:n, ja työnantajat eivät koskaan saa sitä selville, koska niillä ei ole oikeutta potilastietoihin, eikä potilastiedoissa edes ne näy vaan jossain ihme valtion arkistoissa.

C:n saa helvetin helposti eikä se tee sinusta huonompaa miestä vaan miehen joka arvosta omaa aikaansa.
 
Mun mielestä siellä myös saa tärkeää kokemusta vähän kaikkeen, kyllä moni nykynuori voitaisiin mun puolesta vaikka väkisin raahata sinne kasvamaan.

Mitä kokemusta?

Puol vuotta pinkan tekemistä ja telamiinojen kantamista jossain märässä paskassa suossa vielä joku apilas hakkaamassa valmiiksi vitun kipeää selkää. Ite en kyllä sannois näitä ainakkaa tärkeiksi kokemukseksi jolla ois intin jälkeisessä elämässä mitään hyötyä.:dance:
 
Mitä kokemusta?

Puol vuotta pinkan tekemistä ja telamiinojen kantamista jossain märässä paskassa suossa vielä joku apilas hakkaamassa valmiiksi vitun kipeää selkää. Ite en kyllä sannois näitä ainakkaa tärkeiksi kokemukseksi jolla ois intin jälkeisessä elämässä mitään hyötyä.:dance:
Mielipideasioita. Enkä nyt puhu mistään käytännön taidoista, kuten mainitsit niin ei telamiinoja paljon näy arkielämässä.

Meni tosin muutama vuosi kunnes intin hyödyn tajusi.

Et muistanut vuosia, joten laitoit äksät? :D
Näin juuri, kouluja kun Suomessa ei tullut käytyä ja historiantunnit liitty vähän eri maihin. :) Jälkeenpäin ei ole paljon napostellut lukea asiasta.
 
Pakko tunkee omakin lusikka tähän soppaan. Ekana tuli mieleen, että mitä jos et pääse sinne kouluun? Näin itsekin aikoinaan ajattelin, että 6kk ja opiskelemaan. Olin 12kk ja sen jälkeen 2.5v töissä ja sit vasta kouluun. Niin ne vaihtoehdot muuttuu. Toinen syy miksi suosittelen armeijaa on se itse kokemuksena. Siellä kun 6 tai 12 kk painaa menemään samojen jannujen kanssa, niin väkisinkin saa uusia kavaereita ja tutustuu ihmisiin. Itsellä parhaat muistot on juuri näistä kavereista, tippa linssissä tulee välillä naurettua armeija muistoille. Eli sinne vaan!
 
Harkitsisin kyllä 2 kertaa selän valittamista. Ajat muuttuu ja terveydenhuolto tuntuu menevän yhä enemmän vakuutusten kautta. Papereista kun löytyy selkähomma niin vakuutusyhtiöt pesee samointein kädet asiasta ja asiakas on julkisen varassa. Tää voi tuntua utopistiselta just nyt, mut mun edellinen työnantaja esim. sponsoroi yksityiseltä vakuutuksen ja sinne kerättiin listaa poikkeuksista mitä ei korvata. Monelle tuo vakuutus ei ollut ollenkaan kannattava pitkän poikkeuslistan takia.
 
Kannattaa nyt miettiä sitäkin että jos päätät totaalikieltäytyjäksi ryhtyä niin voihan se olla että kun ne opinnot on joskus suoritettu ja alat työpaikkaa hakea, niin siellä onkin työhönotosta vastaamassa kaveri joka pistää sun paperit suoraan ö-mappiin kun huomaa ton, ihan sama miten hyvät suositukset ja koulutodistukset jne olis muuten. Tällaistakin nimittäin tapahtuu. Jotkut suhtautuu samoin myös c-miehiin.
 
Jos et huomannut niin valta vaihtui, Muumimamma ei ole enää päättämässä asioista. Sauli tuskin edes suostuu lukemaan jonkun totaalikieltäytyjän vinkunaa.

Tuli huomattua.

Miksi joku edes alakaa totaalikieltäytyjäksi? Mennee vaan inttiin ja sannoo ettei kiinnosta olla täällä niin pääsee pois. Siinä jos on lisäksi viellä olokapäät paskana niin ei tarvi kauaa siellä olla. Semmosta se on. Tai voiha siellä linnasaki olla sen puol vuotta, oishan se varmaan ihan kiva kokemus.
 
Vaikka opinnot sitten onnistuisi, niin voi olla että joku työnantajasi tulee tulevaisuudessa ihan vaan uteliaisuutteen kysymään armeijasta.
Jo vastaukset ovat: Olin hullu, oli olkapäät paskana, uhkasin tappaa muut - en käynyt, nuppi hajos, paikat hajos, jne. jne. Niin en usko että sitä hyvällä katsotaan (ei kaikkia kiinnosta tietystikään, mutta entä jos unelmaduuni onkin tästä kiinni?).

Helpoin tie on varmaankin mennä inttiin ja tehdä mitä siellä tehdään. Paikanpäällä se voi jopa tuntua hauskalta. Sielläkin voi oppia, varsinkin muista ihmisistä paljon.

Ja ei se armeijan johtajakoulutuskaan pahaa tee. Jos tulevaisuudessa jonkun yrityksen johtoon menee, niin ompahan jotain johtamista takana, jos sitä ei työelämässä ole paljoa kertynyt. Intistä löytyy ne hullut ja hölmöt ja niitä kun paimentaa niin siinä sitä oppii.

Kaikki tekee mitä haluaa nykyään ja tee niinkuin parhaaksi näet. Itse suosisin vaihtoehtoa, että sinne vaan! Ja kuten useat on täällä sanonut, niin pois sieltä pääsee - ei se mikään vankila ole (enään :D)
 
Ootko ottanu missään vaiheessa huomioon että siellä armeijassa ei aina olla 6kk vaikka kuinka haluaisi ja pitäisi saada lukea. Ihan korkealla todennäköisyydellä sä siellä temmellät muiden kans vielä vuoden päästä kesäkuussakin, joten kannattaa nyt harkita ihan vakavasti sitä että kävisit sen intin vasta niiden opiskelujen päätyttyä.

Mutta sen intin suosittelisin minäkin käymään, ihan vaan siksi ettei sun tarvi tutkiskella omia varpaita ja pesutilojen kaakelointia kun saunaillassa muut alkaa muisteleen inttijuttujaan
 
Kuinkahan moni inttiin mielellään menee.. Itsellä homma siirtyy todennäköisesti vuodella, koska lonkkaleikkaus tulossa kesällä ja inttiin pitäisi astua heinäkuussa. 2013 siis pitäisi sitten se suorittaa. Tällähetkellä lonkka estää juoksemisen. Oikeuttaakohan C:n paperiin vai pelkästään vuoden lykkäämiseen?
 
Mun on kyllä hyvin vaikea käsittää sellaista moraalikoodistoa, jonka mukaan intistä jollakin kepulikonstilla luistaminen (vieläpä jos joku puolittainen syykin on olemassa, kuten olkapäissä ongelmaa) on enemmän "kunniatonta" kuin syyllistyminen rikokseen josta tuomitaan useiksi kuukausiksi vankilaan. Jos nyt ihan vaikka miettii sitäkin, miten paljon resursseja siinä menee jokaiselta osapuolelta hukkaan kun parikymppinen täysin työkykyinen ja muuten yhteiskuntakelpoinen kaveri istuu linnassa valtion elätettävänä oman itsepäisyytensä takia.

Muutenkin kyllä ihme tarina, samalla tavallahan se kuusi kuukautta tai vuosi on jokaisen elämästä ja opiskeluista/työnteosta pois. En oikein ymmärrä mikä ketjun aloittajan tilanteesta tekee niin spesiaalin. Menet intiin tai sitten keplottelet ittesi vapaaksi sieltä, mutta ei nyt kerta kaikkiaan ole mitään tolkkua mennä rikollisena vankilaan tällaisen asian takia.
 
Kävin tossa joitain vuosia sit lääkärillä nii se ilmoitti että "etsitään sulle syy vapautukseen" ja mainitsi myös että enää ei armeijaan tarvi mennä jossei vaa kiinnosta.
 
Onko pakkiksella totaalikieltäytyjiä? Jos on, kuulisin mielelläni kokemuksia. Tai ihan vaan kokemuksia Suomen vankiloista.
"Totaalikieltäytymisestä tuomitaan Suomessa enintään 181 vuorokaudeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.", sanoo Wikipedia. Voiko tuomio siis olla lyhempi kuin puoli vuotta?
Ja täytyykö se puoli vuotta istua kokonaan, onko mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen osa ajasta?
Ensikertalaisena tuomiosta ei varmaan saa mitään pois?
Kohdellaanko totaalikieltäytyjiä kenties linnassa saastana, asevelvollisuudesta laistavina nyhveröinä?
Saako vankilasta "viikonloppuvapaata" tai muuta mukavaa? Onko mahdollista käydä fysioterapeutilla tai lääkärillä linnan ulkopuolella?

Toivoisin asiallista keskustelua ja kokemuksien jakamista asiaan liittyen :)

Mä en luonnollisestikaan ole ollut totaalikieltäytyjä, kun oon nainen, mut yks kaverini on ollut. Tästä on aikaa kyllä jo todella kauan (taitaa olla reilusti yli 10 vuotta jo) eli en tiedä, kuinka asiat on siitä muuttuneet.

Kaverini oli totaalikieltäytyjänä Joensuussa ja hänen paikkansa oli sellaisella osastolla, missä oli lähinnä pikkurikollisia tai ihmisiä, jotka hoiti sakkorangaistukset vankilatuomioina. Ei sii mitään murhamiehiä tms. Hän teki päivät töitä jossain yleishyödyllisissä hommissa. Vapaa-ajalla pystyi muistaakseni käymään mm. vankilan punttisalilla. Vankila-aika oli tosiaan sen puoli vuotta, ja sinä aikana taisi olla pari viikonloppua, kun pääsi sieltä vapaalle. Alkoholin suhteen oli nollatoleranssi niin vankilan sisällä kuin sen ulkopuolellakin eli promillet veressä ei ollut viikonloppulomilta asiaa takaisin. Siellä oli myös tarkat säännöt, millaisia asioita sai tuoda mukanaan sinne vankilaan. Muistaakseni esim. radion sai tuoda, mutta se tarkastettiin etukäteen. Noihin aikoihin ihmiset ei viel ollut niin kiinni tietokoneissa kuin nykyisin, joten en tiä, mikä on politiikka sen suhteen, saako tuoda esmes oman läppärin.

Mun kaverillani ei ollut ainakaan mitään pahaa sanottavaa sen omasta totaaliajasta. Säännöt oli vankilan säännöt ja niitä oli noudatettava. Sitä omaa vapautta ei tietenkään ollut noita paria viikonloppulomaa lukuunottamatta.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom