Riskiraportti – Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat (Elintarvikevirasto, 2002):
"Elintarvikkeiden tinapitoisuudet ovat normaalisti hyvin pienet, yleensä alle 1 mg/kg. Ainoan elintarvikevalvonnassa merkittävän tinan lähteen muodostavat tinatusta pellistä valmistetut säilyketölkit. Arvioiden mukaan yli 90 % tinan saannista tulee säilyketölkeistä.
...
Tullilaboratorio on havainnut ananassäilykkeiden tinapitoisuuden saattavan olla yli 150 mg/kg jo puolen vuoden säilytyksen jälkeen. Ananaksen lisäksi tulli on hylännyt tomaatti-, persikka- ja mangosäilykkeitä.
...
Tinattu pelti on säilyttänyt asemansa tärkeänä tölkkimateriaalina. Tölkeissä käytettävä pelti päällystetään ohuella tinakerroksella korroosion estämiseksi. Tinakerroksen päälle voidaan vielä levittää lakkakerros, joka suojaa tinakerrosta. Tällöin tinan liukeneminen on lähes olematonta ellei lakkakerros esimerkiksi tölkin kolhiintumisen seurauksena vioitu. Eräissä tapauksisssa tinan päälle ei haluta lakkakerrosta, koska hedelmät, esimerkiksi ananas, säilyttävät
liuenneen tinan vaikutuksesta vaalean värinsä. Tinan liukeneminen jatkuu kuitenkin säilytyksen aikana, kunnes lopulta saavutetaan terveydelle haitallinen tinapitoisuus.
...
Kriittinen vaikutus
• Akuutti myrkytys: ripuli, oksentelu, vatsakrampit
• Akuutti vaikutus on todettu elintarvikkeilla, joiden tinapitoisuus on 150-250 mg/kg
• Pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta
Korkein siedettävä saanti
• 14 mg/kg rp/viikko (JECFA 1988)
Aikuisen arvioitu saanti
• Suomessa ei tunneta
• Englannissa 3 mg/vrk, josta 85 % säilykkeistä
Pahiten altistuvat ryhmät
• Säilykkeiden suurkuluttajat"
Myös Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2004:11 "
Lapsi, perhe ja ruoka" kertoo, että säilyketölkeistä voi irrota tinaa ja lyijyä ruokaan.
Että kyllä niistä tölkeistä jotain saattaa irrota.. Itsellä tulee syötyä säilykeananasta lähes päivittäin ja muitakin säilykkeitä varsin usein, tinan saanti on siis taattu
