- Liittynyt
- 22.12.2002
- Viestejä
- 175
Se on muuten jännä juttu näissä matkustelukeskusteluissa, erityisesti Thaimaan kohdalla, että aina puhutaan sen ja sen paikan menneen pilalle ja muuttuneen turistirysäksi. Ja että sinne ei mene kukaan muu kuin pakettimatkalaiset. Aikoinaan kun yksin kiersin reppu selässä Kaakkois-Aasiaa niin kuuluin alussa juurikin noihin jeesustelijoihin mutta aika pian huomasin, että ei se reippureissauskaan ole sen kummempaa kuin aurinkomatkalaisena olo. Rinkkamatkaajat vetävät keskenään samoja reittejä, yöpyvät samoissa majataloissa kuin kolleegansa, käyttävät tiettyjen bussifirmojen palveluja ja istuvat samoissa paikoissa illat pitkät katsellen jotakin dvd-elokuvaa tuopin ääressä. Sitten jossakin iltanuotiolla suu vaahdossa puhutaan globalisaatiosta ja saastumisesta vaikka itse on juuri lennetty toiselta puolen maapalloa lentokoneella ja vaaditaan lämmintä vettä guest housessa...
Thaimaassa on ollu turismia 70-luvulta lähtien, joten ei siellä vaan enää ole sitä koskematonta rantaa yms. Kaikki ne on samoja turistimestoja ja osa vielä vailla mitään oikeaa paikallisasutusta. Aivan kuten muuallakin. Aloin sitten pikkuhiljaa kiertää reppu selässä näitä parjattuja turistimestoja ja sehän oli itse asiassa paljon hauskempaa. Ihmiskirjo oli paljon laajempi, palvelut pelaa jne. Jossakin hevonkuusessa on joo autenttista, mutta ei siellä kyllä mikään pelaakaan. Ruoka on erittäin rajoitettua ja esim kylmää ja aamulla tehtyä, vettä ja sähköä ei ole tullut eilisen jälkeen, kukaan ei kommunikoi sinun kanssa kun yhteistä kieltä ei ole ja samaa rataa. Aika pian oivalsin, että minun tapana matkustaa ei ole sitä autenttisuuden metsästystä vaan ihan puhtaasti nauttimista. Ja sen jälkeen on joka reissulla osannut iloita eri asioista.
Muistan kun vein vaimoni ja ekan lapsemme ensimmäisen kerran Thaimaahan ja kehuin paikan mahtavuutta. No, ei se enää niin mahtavaa ollutkaan. Ehkä perheen kanssa asiat ja prioriteetit muuttuivat. Kyllä siellä edelleen on mukava käydä, johtuen siitä että siellä saa perheen kanssa kaukomatkoista ehkä helpoimmalla sitä eksoottisuutta mutta samalla voi elää halutessaan erittäin länsimaisesti, tosin siitä elämäntyylistä sitten pitää maksaa lähes saman verran kuin meilläkin. Näin talviaikaan lähempää ei tietty löydy samoja ilmasto-olosuhteita mutta esim. kesällä tuskin enää tuonne matkustan ellei nyt jotain supertarjouksia tule vastaan.
Thaimaassa on ollu turismia 70-luvulta lähtien, joten ei siellä vaan enää ole sitä koskematonta rantaa yms. Kaikki ne on samoja turistimestoja ja osa vielä vailla mitään oikeaa paikallisasutusta. Aivan kuten muuallakin. Aloin sitten pikkuhiljaa kiertää reppu selässä näitä parjattuja turistimestoja ja sehän oli itse asiassa paljon hauskempaa. Ihmiskirjo oli paljon laajempi, palvelut pelaa jne. Jossakin hevonkuusessa on joo autenttista, mutta ei siellä kyllä mikään pelaakaan. Ruoka on erittäin rajoitettua ja esim kylmää ja aamulla tehtyä, vettä ja sähköä ei ole tullut eilisen jälkeen, kukaan ei kommunikoi sinun kanssa kun yhteistä kieltä ei ole ja samaa rataa. Aika pian oivalsin, että minun tapana matkustaa ei ole sitä autenttisuuden metsästystä vaan ihan puhtaasti nauttimista. Ja sen jälkeen on joka reissulla osannut iloita eri asioista.
Muistan kun vein vaimoni ja ekan lapsemme ensimmäisen kerran Thaimaahan ja kehuin paikan mahtavuutta. No, ei se enää niin mahtavaa ollutkaan. Ehkä perheen kanssa asiat ja prioriteetit muuttuivat. Kyllä siellä edelleen on mukava käydä, johtuen siitä että siellä saa perheen kanssa kaukomatkoista ehkä helpoimmalla sitä eksoottisuutta mutta samalla voi elää halutessaan erittäin länsimaisesti, tosin siitä elämäntyylistä sitten pitää maksaa lähes saman verran kuin meilläkin. Näin talviaikaan lähempää ei tietty löydy samoja ilmasto-olosuhteita mutta esim. kesällä tuskin enää tuonne matkustan ellei nyt jotain supertarjouksia tule vastaan.
