Tatskat

Rasvattomuusprojekti jatkuu...

...tai oikeastaan päin persettä hoitaminen. Ihan hyvät ruvet oli tullut linjoihin ja joihin väritettyihin kohtiin, näköjään kätevä tapa irrottaa ne on surffata tunnin verran ja sen jälkeen ei ole kyllä ruvesta tietoakaan :) Jalan uittamisen jälkeen laitoin kyllä rasvaa ja uutta rupea ei ainakaan vielä ole tullut ja mitään damagea en kuvassa huomaa. En suosittele kenellekään uimista viisi päivää kuvan ottamisen jälkeen, mutta ainakaan itselleni tuosta ei nyt seurannut mitään kamalaa.

On se jännä miten erilaisia ihmiset onkaan :) Mulla on jokainen ilman rasvaa parannettu kuva ollut 5 päivässä jo parantunut.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Nyt on kuivunutta hilseilevää ihoa kuva täynnä ja parissa kohtaa paksumpaa rupea. Aika karulta näyttää, mutta ihan hyvältä tuntuu. En ole laittanut rasvaa lauantain jälkeen ollenkaan ja en enää taida jaksaa laittaakaan. Eiköhän tuo joskus parane.
 
Tällaista tänään. Vähän jännitti kuinka onnistuu kun on niin paljon suoraa viivaa, mutta tyytyväinen olen. Avatar mallina.

sigil.jpg
 
Kyllä on vittu herkkänahkaista porukkaa jos pitää vetää puudutusaineita / kipulääkkeitä että voi ottaa kuvaa :D
 
Jos rautaa nostaa ja jotain tuloksia meinaa saada, niin olishan sitä kipua hyvä sietää. En kyllä tiedä voiko tatuoinnista tulevaa kipua verrata mikrovaurioiden synnyttämiseen lihaksessa. Eikä kaikki pakkiksella kai edes nostele. Itse en ole tatuointeja ottanut, mutta ei se nyt paljoa voi sattua kun jotkut sellaset perinaiselliset tytönheitukatkin niitä ottaa, isojakin kuvia.

Itse voisin kyllä ottaa tatuoinnin, jos olisi joku saakelin siisti kuva jolla olisi myös itsellekin joku merkitys. Jotain sellasta fotorealistista tyyliä. Tuossa on aika komee leima.

full-sleeve-tattoo-designs.jpg


Monet tatuoinnit mitä nykyään ihmisillä näkee on kyllä ihan saatanan noloja ja kliseisiä... myötähäpeää ne useammin herättää kuin mitään ihailua. Tai sitten on vain sellainen "meh" -fiilis. Ei ole enää kovinkaan omaperäistä, varsinkaan jos ottaa samanlaisen kuvan mitä tuhannella muullakin vatipäällä.
 
Oma tatskaaja sanoi, että naiset kestää järjestään paremmin kipua, kuin miehet.

Ei tuo salitreenin intensiteetissä ainakaan monellakaan naisella näy. Avutonta nysväämistä suureksi osaksi, kipurajoilla treenaavat naiset ovat harvalukuinen joukko.
 
^No öö.... synnytys?

Harva mies on testannut, kuten naisetkaan ei ole testanneet miltä tuntuu potku palleille. Naiset haluavat synnyttää uudelleenkin, mutta miehet eivät halua potkua kasseille toista kertaa ;)

No joo, jos läpän jättää sikseen. Oma äitini kuulemma oli synnytyksessä hyvin rauhallinen jokaisen kolmen lapsen kohdalla ja kätilö oli sanonut, että harva on noin rauhallinen ja tyyni. Mutta aika perinaisellinen tyhjänitkijä se on noin arkielämässä, jos sattuu vaikka joku haava sormeen leipäveitsestä tai osuu varvas kynnykseen, niin itkua väännetään. Eihän mies tollaisesta itke.

Onhan sitä miehissäkin tietty monenlaisia. Kävin verikokeessa niin hoitaja kysyi, että enhän pelkää tai jännitä piikkiä. Naurahdin vähän, että mitäs pelättävää siinä on. Niin kuulemma jotkut miehet pyörtyilevät, kun pitäisi verikoe ottaa. Joku piikkikammo, itselle tuntui kyllä käsittämättömältä. Mut toi ei sitten taida kivun kanssa olla tekemisissä, vaan se piikki itsessään pelottaa.
 
Naiset ei treenaa kunnolla ja nitisee ihan pienestä, koska usein ovat luonteelta sellaisia että hakevat sillä huomiota. Ei liity kipukynnykseen millään tavalla.
 
Naiset ei treenaa kunnolla ja nitisee ihan pienestä, koska usein ovat luonteelta sellaisia että hakevat sillä huomiota. Ei liity kipukynnykseen millään tavalla.

Toi on tietysti totta toi huomion hakeminen itkemällä. Kuitenkin jos (mieshenkilö) niitä sarjoja failureen on tottunut vetämään, niin en usko että tatuointikipu mikään ylitsepääsemätön tuska on. Sen verran säälittävät rääpäleet (miehissäkin) niitä ottaa. Jos tarttee jotain puudutusta niin ehkä sitten hennaversio olis parempi.

Tuo on kyllä vähän itseasiassa huvittavaa, miten tatuoinneilla koitetaan maalailla joskus jotenkin valheellista imagoa, kun on kuultu että tatuoinneilla saa pillua. Yksi tuttuni on ottanut sellaisen aika "kovan" näköisen pääkallotatuoinnin käteen. No, oltiin sitten ryyppäämässä joskus ja aloteltiin siinä, annoin sille vodkapullon, että otappa tuosta. Niin alkoi itkemään, että ei hän kirkkaita raakana voi vetää. Minä siinä mietin että ei vittu mikä neiti. :D Mutta noh, kukin tyylillään. Omasta mielestäni lihaksikas kuvaton kroppa on coolimman näköinen, kuin tatuoitu narukäsi. Mutta coolein on kieltämättä lihakset + leimaa, kunhan on tyylillä tehty leima.
 
Oikeesti jos et ole ollut 6-7 tuntia neulan alla, niin älä vertaa tatskan ottamista mihinkään punttitreeniin. Kaksi aivan täysin eri asiaa. Tatskaamisessa se ensimmäinen tunti menee ihan kivuttomasti ja sitten kun sitä samaa paikkaa hinkataan useampi tunti, niin kyllä se alkaa tekemään kipeää. Kyllä sitä varmaan isompikin punttisetä alkais itkemään jos failureen tehdyillä lihaksilla pitäis pumpata vielä 5 tuntia lisää.
 
Oikeesti jos et ole ollut 6-7 tuntia neulan alla, niin älä vertaa tatskan ottamista mihinkään punttitreeniin. Kaksi aivan täysin eri asiaa. Tatskaamisessa se ensimmäinen tunti menee ihan kivuttomasti ja sitten kun sitä samaa paikkaa hinkataan useampi tunti, niin kyllä se alkaa tekemään kipeää. Kyllä sitä varmaan isompikin punttisetä alkais itkemään jos failureen tehdyillä lihaksilla pitäis pumpata vielä 5 tuntia lisää.

No tuskinpa se kovin kova koettelemus kumminkaan on, koska tatuoinnit on hyvin tavallisia. Juuri niillä kipua huonosti sietävillä miehillä etenkin. Ei suomalaisen pullamössökansan kipukynnys varmasti päätä huimaa. Tosiaankin kun noita tatuointeja näkee sellaisilla nyrkillä tapettavilla hiirilläkin nykyään miehissä.

Punttitreeni oli vain esimerkki. Kyllähän urheilullisen ihmisen luulisi kestävän pitempikestoistakin kipua, armeijassa ainakin tuota settiä tulee, jos jossakin vähänkään perusyksikköjä vaativammissa tehtävissä palvelee.
 
Itse en ole tatuointeja ottanut, mutta ei se nyt paljoa voi sattua kun jotkut sellaset perinaiselliset tytönheitukatkin niitä ottaa, isojakin kuvia.

Monet tatuoinnit mitä nykyään ihmisillä näkee on kyllä ihan saatanan noloja ja kliseisiä... myötähäpeää ne useammin herättää kuin mitään ihailua. Tai sitten on vain sellainen "meh" -fiilis. Ei ole enää kovinkaan omaperäistä, varsinkaan jos ottaa samanlaisen kuvan mitä tuhannella muullakin vatipäällä.

Avutonta nysväämistä suureksi osaksi, kipurajoilla treenaavat naiset ovat harvalukuinen joukko.

Onhan sitä miehissäkin tietty monenlaisia. Kävin verikokeessa niin hoitaja kysyi, että enhän pelkää tai jännitä piikkiä. Naurahdin vähän, että mitäs pelättävää siinä on. Niin kuulemma jotkut miehet pyörtyilevät, kun pitäisi verikoe ottaa. Joku piikkikammo, itselle tuntui kyllä käsittämättömältä.

Sen verran säälittävät rääpäleet (miehissäkin) niitä ottaa. Jos tarttee jotain puudutusta niin ehkä sitten hennaversio olis parempi.

Minä siinä mietin että ei vittu mikä neiti. :D Mutta noh, kukin tyylillään. Omasta mielestäni lihaksikas kuvaton kroppa on coolimman näköinen, kuin tatuoitu narukäsi. Mutta coolein on kieltämättä lihakset + leimaa, kunhan on tyylillä tehty leima.

No tuskinpa se kovin kova koettelemus kumminkaan on, koska tatuoinnit on hyvin tavallisia. Juuri niillä kipua huonosti sietävillä miehillä etenkin. Ei suomalaisen pullamössökansan kipukynnys varmasti päätä huimaa. Tosiaankin kun noita tatuointeja näkee sellaisilla nyrkillä tapettavilla hiirilläkin nykyään miehissä.

Eiköhän meille kaikille nyt tullut selväksi, että Failure on vähän kovempi ja parempi kun me muut ja kaikki mistä hän ei pidä niin on junttia, joten ei kai tästä tarvitse enempää keskustella.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom