Taloussokeri

[Kakarot!]

Sopiiko taloussokeri, siis se tavallinen sokeri, palkkariin?

 

[Tomi]

Ei.

 

[harald]

miksei?

 

[ylikuntoilija]

miksei?

Taloussokeri = sukroosi (dimeeri, glukoosi + fruktoosi)
Malto = maltrodekstriini eli maissitärkkelystä pilkottuna (glukoosipolymeeri).

Malto ja glukoosi imeytyvät nopeasti, mutta osmolaliteetit huomioon ottaen malto taitaa päästä imeytymään paremmin eikä aiheuta insupiikkiä. Pistä esim. 80 grammaa sukroosia palkkariin, niin neste lähtee suoleen ja taita paska lentää. Myös olo voi olla aika heikko, kunhan insutasot ehtivät romahtaa..

 

[harald]

ok, mutta eikö toi insupiikki ole just se mikä avaa solut vastaanottavaisiksi ja palautusjuomalla sitä haetaan myös? siis nopeaa imeytymistä ja insuliini käsittääkseni laskee treenissä nousseen purkavan stressihormonin tasoa...?? esim. jos limsapullon heittäs treenin jälkeen, niin eikös siinä oo tota samaa sokeria, eikä mulla ainakaan oo limupullon jälkeen tullu paskat housuun.

 

[NEUTRAALI]

ite oon joskus aikoinaan ottanut dextroosia reenin jälkeen palkkariin enkä enään ikinä tule sitä käyttämään, oli niinkuin ois 10mars patukkaa jauhettu palkkarin sekaan eli aivan älyttömän makeaa ja kaiken lisäksi tuli aivan kauhea olo kun sen drinkin heitti reenin jälkeen naamaan(tuon olon takia en enään ikinä sitä osta/käytä), en tiedä onko dextroosi lähellekään sama kuin tuo normaali sokeri, mutta uskoisin että itselleni tulisi yhtä paska olo siitä mitä tuli dextroosistakin.

 

[Shammer]

Taitaa malton suurin etu sakkaroosiin olla tasaisempi imeytyminen, jonka johdosta insuliinitasot nousevat kaiketi tasaisemmin ja pysyvät hieman pidempään sillä tasolla, jolle ovat nousseet. Tavallinen sokeri aiheuttaa kyllä kovan insuliinipiikin, mutta yhtänopeasti se verensokeri sitten myös laskeekin.

Näin olen asian ymmärtänyt.

 

[weismyller]

Siis hyi helvetti! :urjo: Meinasit korvata palkkarin hiilarit sokerilla? Aika herkkuperse pitää olla jos syö esim 50 g sokerii tosta vaan. Ps. :urjo:

 

[Vitamiini]

Meikäkin veteli kerran salihommien alussa semmosta tavallisesta kaupasta löytyvää hiilarivalmistetta napaa. Älyttömän makeaa ja sen ku veteli siinä ja heitti 20 minsan kävelyt salille ni perkeles ku alko huippaa ja tulee paha olo. No ohihan se siinä tunnin sisää meni mutta hieman oli epämiellyttävä olo. Eipä siis enää semmoisia.

 

[NEUTRAALI]

Meikäkin veteli kerran salihommien alussa semmosta tavallisesta kaupasta löytyvää hiilarivalmistetta napaa. Älyttömän makeaa ja sen ku veteli siinä ja heitti 20 minsan kävelyt salille ni perkeles ku alko huippaa ja tulee paha olo. No ohihan se siinä tunnin sisää meni mutta hieman oli epämiellyttävä olo. Eipä siis enää semmoisia.

olikohan dextroosia, muistatko? nimittäin meikällä tuli vähän samanlaisia oireita dextroosista, lisäksi tuntu että oksennus tulee justiinsa ja muutenkin aivan käsittämätömän tuskainen olo oli.

 

[Vitamiini]

Kyseinen tuote oli valmistajaltaan tai nimeltään hartsporttia ja sitä saa halpakaupoista ja sillä on todella alhainen hinta. Sitä ollaan täälläkin manailtu jo muutamaaan kertaan mitä tässä juuri otin selvää.

 

[Ironlife]

malto taitaa päästä imeytymään paremmin eikä aiheuta insupiikkiä.

Kyllä aiheuttaa, ja niin on tarkoituskin palautusjuomassa.

 

[laiskaluu]

No näin olen minäkin oppinut tässä pakkista lukemalla että insuliinipiikin aiheuttava hiilihydraatti ja nopeasti imeytyvä proteiini on oikea yhdistelmä palautusjuomaksi. Mutta miksi tavallinen taloussokeri ei kelpaisi palautusjuomaan jos ei siis lasketa sitä että juomasta tulee liian makeaa?

 

[PunttiOskari]

Ainakin Fastin sivuilla suositellaan sekoittamaan itse palautusjuoma siten, että pussi hera80, pussi maltoa ja pussi dextroa sekaisin(kaikki pussit on lähes saman kokoisia). Mitä eroa on sitten dextrolla ja taloussokerilla muuta kuin että dextro on hienorakeisempaa ja kalliimpaa? Jos muuta eroa ei ole, niin kai sitä taloussokeria voi laittaa vähän mukaan. Tietysti juomaa saa ravistella ja sekoitella voimakkaammin, että sokeri liukenee.

 

[ylikuntoilija]

Kyllä aiheuttaa, ja niin on tarkoituskin palautusjuomassa.

Tunnustan virheeni, olet oikeassa. Tuota tasaisempaa nousu- ja laskukäyrää hain, eli ei tapahdu samanlaista romahdusta insutasoissa kuten taloussokerilla ja saadaan pidempikestoinen "insupiikki", jos näin voi sanoa. Insupiikki nyt on malton tapauksessa huono sana muutenkin - palautusjuomalla tuskin haetaan "coca-colaefektiä" eli insuliinit ylös ja sitten äkkiä alas. Kiitos korjauksesta.

Edit: Hämmer ehtikin jo ensin.

 

[JSmith]

Oletteko tosissanne tuosta että maltolla ei saada insuliinipiikkiä? Onko toi koko uskomus peräisin FASTin maltopaketin kyljestä vai mistä? Älkää uskoko markkinointimiehiä, samalla tavalla se haima menee vitosvaihteelle maltolla, dekstroosilla tai sokerilla, noin karkeasti katsoen. Eroja voi olla mutta ei malto missään nimessä ole "hidas hiilari".

Ei ole ihan eka kerta kun jo vaatimaton hera-maltodrinkki antaa hypoglykeemiset tärinät ja kylmät hiet jos jostain syystä treeniä seuraava ateria pääsee viivästymään.

Alkuperäiseen kyssäriin: fruktoosia pieni määrä palautusjuomassa voi olla ihan hyvästä maksan glykogeenejä ajatellen, mutta puolet hiilareista lienee liioittelua (noinhan siinä käy jos käyttää pelkkää pöytäsokeria).

edit: pikaisesti googlettaen maltolla GI 137, pöytäsokerilla 92.

 

[Ironlife]

eli ei tapahdu samanlaista romahdusta insutasoissa kuten taloussokerilla ja saadaan pidempikestoinen "insupiikki", jos näin voi sanoa. Insupiikki nyt on malton tapauksessa huono sana muutenkin

Kyllä se insupiikki on mun mielestä hyvä sana, koska nopea se maltonkin vaikutus on. Taloussokerilla tosin vielä lyhyempi, kuten totesitkin.

Seuraavassa on kuitenkin käsitteet ja asiat vähän sekaisin, joten viilaan vielä lisää ;)

Taloussokeri = sukroosi (dimeeri, glukoosi + fruktoosi)
Malto = maltrodekstriini eli maissitärkkelystä pilkottuna (glukoosipolymeeri).

Malto ja glukoosi imeytyvät nopeasti, mutta osmolaliteetit huomioon ottaen malto taitaa päästä imeytymään paremmin eikä aiheuta insupiikkiä. Pistä esim. 80 grammaa sukroosia palkkariin, niin neste lähtee suoleen ja taita paska lentää. Myös olo voi olla aika heikko, kunhan insutasot ehtivät romahtaa..

Seuraavassa referointia Taluksesta:

Hiilihydraatit voidaan jakaa rakenteensa mukaan kolmeen ryhmään:

Monosakkaridit: glukoosi, fruktoosi ja galaktoosi.

Disakkaridit koostuvat kahdesta monosakkaridista: sakkaroosi eli pöytäsokeri, laktoosi ja maltoosi.

Polysakkaridit: tärkkelys, kuidut ja glykogeeni.

Eli kaikki nämä hiilihydraattityypit pilkotaan ensin monosakkaridiasteelle ennen kuin ne voidaan käyttää hyväksi. Samanaikaisesti nautittuna esim. kuidut hidastavat imeytymistä, jolloin energiaa vapautuu hitaammin. Imeytymisnopeutta mittaamaan on kehitetty ns. glykeeminen indeksi. Mitä suurempi arvo sen voimakkaampi ja lyhytaikaisempi vaikutus verensokeriin. Fruktoosilla 32 ja glukoosilla 138.

Maltodekstriini on maissitärkkelystä tai ohra- ja perunatärkkelystä, jota hydrolysoidaan. Rakenteeltaan glukoosipolymeeri. Seuraavassa suora lainaus: "Harhaanjohtavien "asiantuntijalausuntojen" ja virheellisen markkinoinnin seurauksena monet luulevat, että malto luovuttaa energiaa tasaisesti ja pitkän ajan kuluessa. ... Maltodekstriinin verensokerivaikutus on erittäin voimakas. Nauttimisen jälkeen se poistuu nopeasti vatsalaukusta sekä pilkkoontuu yksittäisiksi glukoosimolekyyleiksi ja imeytyy nopeasti ja tehokkaasti. Niinpä malton glykeeminen indeksi onkin sama kuin glukoosilla! Prosessin nopeuteen vaikuttaa ensinnäkin se, että malto ei sisällä lainkaan kuituja, jolloin se on helposti pilkottavissa. Toiseksi sillä on suuri molekyylipaino, jonka vuoksi liuoksen osmolaliteetti on erittäin alhainen. Tämä aiheuttaa sen, että liuos ei kerää nestettä vatsalaukkuun ja poistuu sieltä nopeasti, kuten myös ohutsuolesta verenkiertoon. ... Alhainen osmolaliteetti on tietenkin etu verrattuna glukoosiliuokseen, joka aiheuttaa helposti vatsavaivoja suurina määrinä nautittaessa."

"Markkinoinnissa käytetyllä DE-luvulla, jolla kuvataan glukoosiketjun pituutta ... ei ole vaikutusta jauheen glykeemiseen indeksiin ja siten verensokerivaikutukseen. ... Mitä korkeampi DE luku on, sitä pidemmälle malto on hydrolysoitu ja sitä pienempi molekyylipaino sillä on."

"Maltosta on eniten hyötyä heti harjoituksen jälkeen nautittuna palautusjuoman yhteydessä. Sen avulla glykogeenivarastot alkavat täyttyä heti ja se nostaa insuliinitasot ylös, jolloin juoman ravintoaineet, esim. hydrolysoitu proteiini ja kreatiini, pääsevät nopeammin ja helpommin lihassoluihin."

Ennen treeniä nautittuna sen sijaan saattaa johtaa liialliseen verensokerin laskuun treenin aikana eli hypoglykemiaan, jolloin puhti loppuu täysin kesken harjoituksen.

 

[ylikuntoilija]

Seuraavassa suora lainaus: "Harhaanjohtavien "asiantuntijalausuntojen" ja virheellisen markkinoinnin seurauksena monet luulevat, että malto luovuttaa energiaa tasaisesti ja pitkän ajan kuluessa. ... Maltodekstriinin verensokerivaikutus on erittäin voimakas. Nauttimisen jälkeen se poistuu nopeasti vatsalaukusta sekä pilkkoontuu yksittäisiksi glukoosimolekyyleiksi ja imeytyy nopeasti ja tehokkaasti. Niinpä malton glykeeminen indeksi onkin sama kuin glukoosilla! Prosessin nopeuteen vaikuttaa ensinnäkin se, että malto ei sisällä lainkaan kuituja, jolloin se on helposti pilkottavissa. Toiseksi sillä on suuri molekyylipaino, jonka vuoksi liuoksen osmolaliteetti on erittäin alhainen. Tämä aiheuttaa sen, että liuos ei kerää nestettä vatsalaukkuun ja poistuu sieltä nopeasti, kuten myös ohutsuolesta verenkiertoon. ... Alhainen osmolaliteetti on tietenkin etu verrattuna glukoosiliuokseen, joka aiheuttaa helposti vatsavaivoja suurina määrinä nautittaessa."

Olen sitten harhaanjohtavien lausuntojen ja virheellisen markkinoinnin seurauksena mennyt täysin harhaan. Ihan kysyisin kuitenkin, että jos malto pilkkoutuu glukoosiksi nopeaksi, on sillä tietysti sama GI kuin glukoosilla, mutta a) miksi sillä on glukoosia suurempi molekyylipaino, jos kerta kyseessä on glukoosi? b) mitenkäs tuo osmolatiteetti on pienempi kuin glukoosilla? 1 mooli polysakkaridia, nyt vaikka maltodekstriiniä täydellisellä hydrolyysillä vastaa enemmän osmooleja kuin 1 mooli glukoosia, jonka osmolaliteetti on 1 osmol, eikö? Kirjoitan tätä toki pitkän työrupeaman jälkeen eikä ajatus enää tahdo kulkea. Joka tapauksessa minun logiikallani polysakkarideilla kestää kauemmin päästä imeytymään monosakkaridimuodossa kuin suoraan nautituilla monosakkarideilla. Imeytyminen on yhtä nopeaa, mutta polymeeria pitää pilkkoa kauemmin --> tarvitaan pidempi aika yhtä monen glukoosin imeytymiseen, koska pilkkominen onkin rajoittava tekijä.

Mikä tuo juttu DE-luvun kanssa on? Onko se jotenkin käänteinen ketjun pituuteen verrattuna, jos kerta mitä korkeampi DE-luku, sitä pienempi molekyylipaino ja usempi hydrolyysi on läpikäyty. Turha sitä on katsoa imeytymistä arvioidessa, se nyt joka tapauksessa on totta.

Sukroosi on sakkaroosia eli pöytäsokeria.

En silti allekirjoita väitettä, että on sama vetääkö glukoosia vai maltodekstriiniä. Kummatkin voivat vapaasti imeytyä yhtä nopeasti ohutsuolessa kun samaa ainetta lopulta ovat, mutta eikö nyt helvetin polysakkaridi ole eri asia kuin monosakkaridi mitä tulee käsittelyyn ruoansulatuskanavassa. Multa on selvästi jäänyt pointti välistä tajuamatta ja odotan innolla, että joku tulee ja vääntää asian minulle rautalangasta. Nyt lähden ansaitulle levolle.

 

[Ironlife]

Olen sitten...

Itse en keksinyt muuta selitystä kysymyksiin kuin hydrolysointi. Olen muutenkin väärä mies pohtimaan näitä juttuja, koska mulle riittää bodihommiin liittyen se yleisen tason tietämys, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Tästä jatkakoot ne, joita inspiroi molekyylitaso ja yhä syvemmälle menevät miksi-kysymykset ;)

ps: kello 04:20. Mukavasti menee nämä yöt töissä pakkista lueskellessa. Tosin heräsin just pieniltä tirsoilta etten ylirasitu :D

 

[Ironlife]

Sama viesti kahteen kertaan.