Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
Mites olette tehneet höyrynsulkumuoville saunan ulkoseinässä? Onko hörynsulkua jatkettu tinapaperilla vai olette tehneet höyrynsulun yhtenäisenä, lisännyt ilmaraon ja saunan puolelle tinapaperi?
 
Eikös tuo ilmanvaihto ole sen takia alipaineinen, ettei sisäilman kosteus tiivistyisi rakenteisiin? Alipaineisessa talossa ei reikä höyrynsulussa aiheuta vielä muuta kuin vedon tunteen, mutta ylipaineisessa kosteus tiivistyy kastepisteessä villan sisään, toki tuohon vaikuttaa sisäilman kosteuden ja ulkolämpötilan suhde. Voin toki olla väärässäkin, mutta näin minä asian ymmärtäisin.
Jäin vielä sellaista miettimään, että ei se reikä höyrynsulussa automaattisesti vetoisuutta tua tullessaan. Reikä höyrynsulussa, jonka päällä kuitenkin on talotehtaan käyttämästä rakenteesta riippuen villaa sekä sisäverhoukset tai pelkät sisäverhoukset, ei kaiketi ihan kamalasti ilmaa päästä taloon? Sen reiän päällä on kuitenkin saumatut kipsit tai muuta vastaavaa.

Mulla ei oo höyrynsulkuja lainkaan. Ilmansulkupaperi on katossa sekä lattiassa, mutta ei esim seinissä.

Ootteko miettineet sitä, että kun kesällä alatte talojanne viilentää koneellisesti, niin tällöinhän se rakenteen sisäpinnassa oleva höyrynsulkumuovi on täysin päin v*ttua paikassa? Eli kipsilevyn alla on höyrynsulkumuovi ja sisällä talossa on viileää. Ulkona onkin sitten kymmenen astetta lämpimämpi keli ja ilmankosteudet taivaissa. Seinärakenteet lämpiää ja kondensoituminen tapahtuukin villan ja höyrynsulkumuovin välissä. Eli tällöinhän muovin pitäisi olla seinärakenteessa uloimpana eli ulkovuorauksen alla, jotta kostea ja lämmin ulkoilma ei tunkeudu rakenteisiin tiivistymään viileän huonetilan rajapintaan.

Periaatteessa siis.:) Hirveitä kauhuskenaarioita kaikkialla. :D
 
Ootteko miettineet sitä, että kun kesällä alatte talojanne viilentää koneellisesti, niin tällöinhän se rakenteen sisäpinnassa oleva höyrynsulkumuovi on täysin päin v*ttua paikassa? Eli kipsilevyn alla on höyrynsulkumuovi ja sisällä talossa on viileää. Ulkona onkin sitten kymmenen astetta lämpimämpi keli ja ilmankosteudet taivaissa. Seinärakenteet lämpiää ja kondensoituminen tapahtuukin villan ja höyrynsulkumuovin välissä. Eli tällöinhän muovin pitäisi olla seinärakenteessa uloimpana eli ulkovuorauksen alla, jotta kostea ja lämmin ulkoilma ei tunkeudu rakenteisiin tiivistymään viileän huonetilan rajapintaan.

Periaatteessa siis.:) Hirveitä kauhuskenaarioita kaikkialla. :D

http://yle.fi/alueet/etela-karjala/...pu_voi_aiheuttaa_kosteusongelman_2372367.html
 
Jäin vielä sellaista miettimään, että ei se reikä höyrynsulussa automaattisesti vetoisuutta tua tullessaan. Reikä höyrynsulussa, jonka päällä kuitenkin on talotehtaan käyttämästä rakenteesta riippuen villaa sekä sisäverhoukset tai pelkät sisäverhoukset, ei kaiketi ihan kamalasti ilmaa päästä taloon? Sen reiän päällä on kuitenkin saumatut kipsit tai muuta vastaavaa.

Mulla ei oo höyrynsulkuja lainkaan. Ilmansulkupaperi on katossa sekä lattiassa, mutta ei esim seinissä.

Ootteko miettineet sitä, että kun kesällä alatte talojanne viilentää koneellisesti, niin tällöinhän se rakenteen sisäpinnassa oleva höyrynsulkumuovi on täysin päin v*ttua paikassa? Eli kipsilevyn alla on höyrynsulkumuovi ja sisällä talossa on viileää. Ulkona onkin sitten kymmenen astetta lämpimämpi keli ja ilmankosteudet taivaissa. Seinärakenteet lämpiää ja kondensoituminen tapahtuukin villan ja höyrynsulkumuovin välissä. Eli tällöinhän muovin pitäisi olla seinärakenteessa uloimpana eli ulkovuorauksen alla, jotta kostea ja lämmin ulkoilma ei tunkeudu rakenteisiin tiivistymään viileän huonetilan rajapintaan.

Periaatteessa siis.:) Hirveitä kauhuskenaarioita kaikkialla. :D

Mitäs jos talon ylipaineistaa? Tossahan voisi olla uusi kehittämisen paikka (ellei ole jo olemassa). Eli ilmanvaihtokone vaihtaisi paineistusta sitä mukaa miten menee sisä -/ ulkolämpötilan suhde. Joku prosenttiluku tossa munkin 2008 hommatus IV-koneessa on jonka mukaan käsittääkseni voidaan määritellä onko ilmanvaihto ali- vai ylipaineinen.
 
Eli ilmanvaihtokone vaihtaisi paineistusta sitä mukaa miten menee sisä -/ ulkolämpötilan suhde. Joku prosenttiluku tossa munkin 2008 hommatus IV-koneessa on jonka mukaan käsittääkseni voidaan määritellä onko ilmanvaihto ali- vai ylipaineinen.
Tässä on useammassa ketjussa säädetty esimerkiksi Hupen vehkeitä... Jos mietitään, että kuinka päin helvettiä noi vehkeet voi olla säädettyjä tavallisilla ihmisillä, niin onko viisasta tehdä entistä monimutkaisempia koneita yhä useammilla säätövaihtoehdoilla? Kyllä talojen pitäisi olla sellaisia, että ei tarvitse joka ilta ruuvata vehkeitä toimimaan parhaat hyödyt saavuttaakseen.
 
Tässä on useammassa ketjussa säädetty esimerkiksi Hupen vehkeitä... Jos mietitään, että kuinka päin helvettiä noi vehkeet voi olla säädettyjä tavallisilla ihmisillä, niin onko viisasta tehdä entistä monimutkaisempia koneita yhä useammilla säätövaihtoehdoilla? Kyllä talojen pitäisi olla sellaisia, että ei tarvitse joka ilta ruuvata vehkeitä toimimaan parhaat hyödyt saavuttaakseen.

Taisin kirjoittaa epäselvästi. Nythän ainakin ILTO:ssa tuo paineistamisen suunnan muuttaminen onnistuu manuaalisesti, mutta jospa koneessa olisikin sellainen automatiikka joka hoitaisi paineistuksen säädöt itsestään. Jos ulkona lämpöisempi kuin sisällä -> ylipaine ja jos taas sisällä lämpöisempi kuin ulkona -> alipaine.
 
Muoks, tuplapostaus.
 
Taisin kirjoittaa epäselvästi. Nythän ainakin ILTO:ssa tuo paineistamisen suunnan muuttaminen onnistuu manuaalisesti, mutta jospa koneessa olisikin sellainen automatiikka joka hoitaisi paineistuksen säädöt itsestään. Jos ulkona lämpöisempi kuin sisällä -> ylipaine ja jos taas sisällä lämpöisempi kuin ulkona -> alipaine.
Jos siihen koneeseen laitettaisiin ensin sellainen automatiikka, että täällä ei tarvi sivukaupalla keskustella, soitella tehtaan asiakaspalveluun ja ilta toisensa perään plärätä manuaaleja, jotta ne perusasetukset olisivat edes suurin piirtein kunnossa. :D

Toisekseen, tälleen pirun pikaisesti ajateltuna talon ylipaineistamisesta ei ole hyötyä, sillä talohan on höyrynsulun ansiosta muovipussi eli paineistus ei ainakaan oman järkeni mukaan lykkää ilmoja villoihin. Voi mulla joku ajatusvirhekkin olla, kun pikaisesti vain asiaa mietein.

Toisaalta taas olen helvetin huono jokaisen asian erityisasiantuntija tässäkin asiassa, sillä mun mielestä nämä huoltovapaat talot ovat jo nykyisellään aivan liian teknisiä ja koneiden armoilla olevia.
 
Mitenköhän se siis ihan OIKEASTI toimii että kun gyproc tai mikä tahansa muu höyrysulun siäpuolelle tuleva rakenneosa ruuvataan höyrysulun läpi kiinni. Parhaimmassa tapauksessa tuhansia ruuveja. Onko ne kaikki varmasti tiiviitä vai fuskaako jokaisesta reiästä vähän ja näin tekee höyrysulusta reikäjuustoa... Sitä tulee vaan monessa suhteessa neuroottiseksi kun lukenut varoituksia, kuinka höyrysulussa olevasta aukosta kulkeutuu ilman mukana ämpäritolkulla kosteutta rakenteisiin jne...

Mä kanssa teippasin niittienkin kannat ;) ja laitoin vielä höyrysulun jatkoskohtiin kiristysrimat, jotka juurikin ruuvattiin höyrysulun läpi. Usein mennyt tuon tarkkuuden kanssa meilläkin överkisi ja jälkikäteen vähän naurattanut kun tullut nussittua pilkkua ihan todeteolla. Vittu noihin teippeihinkin meni varmaan 200€ rahaa...

Tästä ruuviongelmastahan pääsee tekemällä vaakakoolauksen rungon sisäpintaan Kastellin tapaan.
 
Jos siihen koneeseen laitettaisiin ensin sellainen automatiikka, että täällä ei tarvi sivukaupalla keskustella, soitella tehtaan asiakaspalveluun ja ilta toisensa perään plärätä manuaaleja, jotta ne perusasetukset olisivat edes suurin piirtein kunnossa. :D

Toisekseen, tälleen pirun pikaisesti ajateltuna talon ylipaineistamisesta ei ole hyötyä, sillä talohan on höyrynsulun ansiosta muovipussi eli paineistus ei ainakaan oman järkeni mukaan lykkää ilmoja villoihin. Voi mulla joku ajatusvirhekkin olla, kun pikaisesti vain asiaa mietein.

Toisaalta taas olen helvetin huono jokaisen asian erityisasiantuntija tässäkin asiassa, sillä mun mielestä nämä huoltovapaat talot ovat jo nykyisellään aivan liian teknisiä ja koneiden armoilla olevia.

Nyt kun itsekin tarkemmin miettii asiaa niin ylipaineistus ei olisi kovin viisasta koska se muovi on kuitenkin väärällä puolla.
 
On tässä jo monta kuukautta jännittänyt miten käy astianpesukoneen kanssa. Kyllähän mä tarkasti laskin että sen pitäisi mahtua auki, mutta ainahan sitä voi toleranssia tulla. Ei tehnyt loppujenlopuksi edes tiukkaa. Kyllä siitä muutenkin vielä keittiö tulee. Joudun tuon astianpesukoneen takia siirtämään tuota yhtä seinää 3 cm kauemmas. Onneksi tajusin vian ajoissa, ennen kuin muuraustyöt alkoivat.
 
Rakennettavuusselvityksessä mainitaan tontin kuuluvan alueeseen, jolla on "Keskitiivistä silttiä, savista silttiä ja hiekkaista silttiä 8-17m ja geotekninen kantavuus on 150-200 kN/m2".

Kysymys kuuluu aiheuttaako ylimääräisiä kustannuksia perustusten osalta (paalutusta, maanvaihtoa yms?)?
 
Mä en tiiä geotekniikasta mitään, mutta varmasti märkänä kohtuu pehmeää noin silttinen maa? Meillä kun tämä on silttistä moreenia. Kantaa hyvin mutta ei läpäse vettä kovin hyvin, eli on routivaa. Maata piti siis vaihtaa, mutta ei isoja määriä kun tontti on hyvin tasainen ja taloa joutui tietysti nostamaan. Mitähän sitä anturan alla ois 50 sentin paikkeilla uutta maata eli soraa.
 
Eilen tuli Radonmittaustulokset. 80Bq/m3 makkarissa ja 110Bq/m3 olkkarissa. Eli arvot ovat hyvät jos ne ovat alle 200Bq/m3. Ei menny sentäs vituiks se.

http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/korjaukset/fi_FI/korjaukset/

Suomi on luettu maailman laajuisesti yhdeksi pahimmista alueista radonin esiintymisen suhteen. Suomen sisällä erityisen radonpitoisia alueita ovat hyvin ilmaa läpäisevät hiekkaharjut ja erityismainintana päijät-hämeen salpausselkä ja siihen kuuluvat hiekka/soraharjut. Näiden tietojen pohjalta voidaan kärjistetyisti sanoa että meidän talo on maailman pahimman radon esiintymän päällä.

Mä olen tehnyt pitkän päivätyön ja laittanut aika paljon rahaa radonin ehkäisyyn meidän talossa. Pahaksi asian tekee sekin että talo on vielä puoliksi maansisällä (rinnetalo). Kädet ristissä saa kyllä pelätä tulevan radonmittauksen tuloksia kun siihen vaiheeseen päästään..
 
Mä olen tehnyt pitkän päivätyön ja laittanut aika paljon rahaa radonin ehkäisyyn meidän talossa. Pahaksi asian tekee sekin että talo on vielä puoliksi maansisällä (rinnetalo). Kädet ristissä saa kyllä pelätä tulevan radonmittauksen tuloksia kun siihen vaiheeseen päästään..

Putket ja imuri katolla auttaa käsitykseni mukaan jo pirun paljon, tuulettuva alapohja toki paras. Toki tiivis rakenne (=höyrysulkumuovi lattiavalun alle + bitumit) myös.

Aika isoja heittojahan meilläkin on huoneiden välillä, lähes 50%.
 
Eilen tuli Radonmittaustulokset.
Mulla starttasi mittaus ensimmäinen päivä helmikuuta. Hauska nähdä tulokset, koska pirtti on tuulettuvalla alapohjalla. Tällä hetkellä ilmanvaihto on sillä tolalla, että pirtti repii korvausilmaa yhden keskeneräisen huoneen oven raosta. Kyseisessä huoneessa ei ole lattiaa tällä hetkellä eli korvausilmat tulevat käytännössä isolta osalta ryömintätilasta. :D

Jos mittauksessa rajat paukkuu, niin onkin hauska tehdä sama mittaus ensi talvena, jolloin keskeneräinen huone on varustettu lattialta ja korvausilmatkin tulevat ulkoa.
 
No niin, tänään on maksettu tontista varausmaksu ja kunnan puolesta tontit on rakennettavassa kunnossa toukokuussa. Näillä näkymin rakentamisen aloittaminen menee vähintään ensi vuoteen. Speksien mukaan tontille pitää rakentaa kaksikerroksinen puutalo, autotalli/katos erillisenä.

Tästä sitten eteenpäin...
 
Laittelin keittiötä tänään paikoilleen. Tulin toisiin aatoksiin harmaan seinäpaneelin kanssa ja päätin huomenna vahata ne valkoisiksi. Selkeästi ei tuo harmaa oliskaan sopinut kys. tilaan. Hyvä siitä tulee lopulta. Jääkaappi painoi niin perkeleesti ettei sitä meinaa saa yksin liikuteltua.
 
Pitäisi hankkia vesikiertoinen lattialämmitys, mitäs tuossa pitäisi ottaa huomioon ja onko valmistajissa suuria eroja? Tällä hetkellä tarjoukset on Uponorilta, Aurelialta ja Nereukselta. Kaikissa on kaksi jakotukkia ja langattomat termostaatit.
 
Back
Ylös Bottom