Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
Inska sanoi:
Vanhoista taloista löytää suurella todennäköisyydellä aina jotain sanottavaa, jonka remppaamiseen saa menemään teettämällä heti sen parikymppiä. Parastahan on nämä kuntokartoitusraportit joilla voi pyyhkiä aanusta. Pitäisi ilmeisesti laittaa tuollainen firma pystyyn. Käytännössä hyvät hillot pienestä pintapuolisesta tarkastuksesta ja mitään vastuuta ei ole, vaikka jotain löytyisi.
Click to expand...

Vanhoista taloista löytyy 100% varmuudella sanomista ja virheitä. Varsinkin jos verrataan nykyiseen rakennustapaan. Taloja pitää arvioida sen perusteella onko noudatettu sen aikaista "hyvää rakennustapaa". Mikä terminä on aika joustava. Itse en uskaltaisi ostaa vanhaa taloa. Tai ainakin pitäisi erittäin tarkkaan valikoida minä aikana talo on tehty ja päästä tutkimaan rakenteet huolellisesti.

Kuntotarkastajia on hyviä ja huonoja. Hyvät ja perusteelliset tutkimukset maksavat moninkertaisesti pintapuolisiin sutaisuihin verrattuna. Kuntotutkimuksia on täysin mahdoton tehdä luotettavasti avaamatta rakenteita ja näin homma menee väkisinkin arvioinniksi. Harva taas haluaa että kylppärit ja sokkelit porataan täyteen mittausreikiä ja pintarakenteet revitään auki että nähdään rakenteiden sisään. Mikrobitutkimukset maksavat jos sellaisia lähdetään tekemään.

Pelkästään se ei riitä että rakenteisiin porataan muutama reikä ja kasotaan mitä mittarit sanoo. Lukuja täytyy osata tulkita ja rakenteita arvioida kokonaisuutena. Tämä vaatii rautaista ammattitaitoa ja kokemusta. Hyväkin tutkija tekee virheitä. Alalla on luvattoman paljon väkeä jotka eivät ole asioista perillä alkuunkaan niin kuin pitäsi. Itse olen käynyt koulussa 5ov kurssin missä tehtiin kuntotutkimus rivitalokohteeseen ja tästä raportointi. Ei todella ole helppo homma, niin moni asia pitää ymmärtää huomioida kun lopullisia tulkintoja tehdään. Yksi suurimmista muuttujista on tilan käyttäjä. Saman kohteen samalla tavalla rakennetut kylppärit voivat olla piloille vedellä lotrattuja tai sitten huippukunnossa riippuen käytöstä.

Yksi nyrkkisääntö on olemassa. Yksi parhaista arvioinnin työkaluista on oma nenä. Jos talo haisee vähänkin ummehtuneelle, se usein kannattaa jättää ostamatta. Hajun arviointi kannattaa tehdä heti taloon astuessa, koska hajuun tottuu nopeasti. Kiinteistövälittäjät kyllä tietävät tämän ja usein tuulettavat taloja ennen näyttöjä.
 
cryscythe sanoi:
Vanhoista taloista löytyy 100% varmuudella sanomista ja virheitä.
Click to expand...

Totta. Tosin, oon vahvasti sitä mieltä, että uusista taloista löytyy myös sanomista ja virheitä. Vanhalla ja uudella talolla on vaan sellainen ero, että ostettaessa uusi talo, siihen ei tehdä niin suurimittaisia remontteja kuin vanhaan. Eli jos ostetaan vanha talo, niin siihen kohdistuu isompi paine tehdä perustavaa laatua olevat modernisoinnit. Tämä tarkoittaa purkutöitä ja aina kun rakenteita puretaan ja avataan, niin paskaa löytyy. Uuteen taloon tyydytään vetämään uutta maalia/tapettia pintaan ja vaihtamaan mieluisammat keittiökalusteet. Tällöin purkutyöt jäävät pienemmiksi ja paska pysyy piilossa. Kattellaan 50 vuoden päästä, kun tämän päivän uudet talot ovat vanhoja ja alkavat tarvitsemaan isompia toimenpiteitä.

Kaikenlaista kusettajaa on olemassa, yhtälailla myyvässä osapuolessa kuin ostavassakin. Ketku myyjä siloittelee paskat piiloon ja myy tietoisesti puolimädän ja rakennusvirheillä kyllästetyn talon priimana. Ketku ostaja osaa hahmottaa etukäteen mahdolliset pommit rakenteissa ja hakee sitten jälkikäteen hinnan alennusta kauppaan. Ja osa ihmisistä on yksinkertaisesti vaan pirun tietämättömiä asioista. Mut kerran hälytettiin katsomaan hiljattain omistajaa vaihtanutta vanhempaa pirttiä, jossa oli alapohjassa ongelmia. Konttasin talon alle ryömintätilaan, joka oli litimärkä. Alapohjasta löytyi kyseenalaisia korjauksia/tuentoja parinkymmenen vuoden takaa ja helvetin massiivinen lattiasienikasvusto. Koko alapohja oli käytännössä katsoen romahtamispisteessä. Ei siinä ollut myyjä käynyt talon alla eikä liioin ostajakaan. Kaikki osapuolet olisivat säästyneet porulta, jos olisivat edes yrittäneet kartoittaa rakennuksen kuntoa. Ai miten kävi? Kaupanpurkua siinä haettiin, sen enempää en tiedä.
 
Jimmy Kimmel sanoi:
Kattellaan 50 vuoden päästä, kun tämän päivän uudet talot ovat vanhoja ja alkavat tarvitsemaan isompia toimenpiteitä.
Click to expand...

50 vuoden päästä ollaan taas viisampia kuin tänä päivänä se on saletti. Mun mielestä on muutama asia mitä talossa tulee olla jos sen halutaan kestävän terveellisenä pitkään. Jos nyky talot on rakennettu määräysten mukaan (näin ei tod. aina ole) niiden uskoisi kyllä kestävän terveinä pidempään kuin edeltäjiensä.

- Kunnollinen sadevesijärjestelmä. Katolta ja seinustoilta vedet hallitusti pois. Se on vaan karmee määrä vettä mitä on vanhojen talojen seinustoille on loroteltu syöksyistä ja annettu sulaa kinoksina. Räystäät oli olemattomia ja kaikki vedet imeytyy suoraan talon seinille. Sokkeleita ei eristetty millään, salaojia ei tunnettu ja lattioiden kapillaarikatkoista ei ollut puhettakaan. Onhan se nyt päivän selvää, että tällaset vanhat talot ei voi kovin hyvin.

- Kunnollinen vesikate + aluskate. Aluskatteen puuttuminen vanhoissa taloissa tietää huonojen eristysten myös sitä että eristeet kastuu pikkuhiljaa. Tätä korostaa vielä se että villatilat oli tuskin lainkaan tuulettettuja eikä ne päässeet siten kuivumaan lainkaan. Vesikate falskaa aina jostain ja tässäkin aluskate säästää harmeilta.

- Koneellinen tulo/poisto ilmanvaihto. Sen kyllä huomaa kun on asunnut vanhassa ja uudessa kummassa on parempi sisäilma. Vanhassa talossa kun paistat popcorneja niin ne haisee siellä vielä seuraavanakin päivänä. Ei ole hyvä se. Hallittu ilmanvaihto ja tiivis höyrysulku vähentää ilmavirtauksia rakenteiden läpi ja tällä lailla vähentää siten kosteusvaurio riskejä rakenteissa. Myös ihmisten tuottama kosteus häviää ilmanvaihdon mukana eikä kulkeudu rakenteisiin.
 
cryscythe sanoi:
Vanhoista taloista löytyy 100% varmuudella sanomista ja virheitä. Varsinkin jos verrataan nykyiseen rakennustapaan. Taloja pitää arvioida sen perusteella onko noudatettu sen aikaista "hyvää rakennustapaa". Mikä terminä on aika joustava. Itse en uskaltaisi ostaa vanhaa taloa. Tai ainakin pitäisi erittäin tarkkaan valikoida minä aikana talo on tehty ja päästä tutkimaan rakenteet huolellisesti.

Kuntotarkastajia on hyviä ja huonoja. Hyvät ja perusteelliset tutkimukset maksavat moninkertaisesti pintapuolisiin sutaisuihin verrattuna. Kuntotutkimuksia on täysin mahdoton tehdä luotettavasti avaamatta rakenteita ja näin homma menee väkisinkin arvioinniksi. Harva taas haluaa että kylppärit ja sokkelit porataan täyteen mittausreikiä ja pintarakenteet revitään auki että nähdään rakenteiden sisään. Mikrobitutkimukset maksavat jos sellaisia lähdetään tekemään.

Pelkästään se ei riitä että rakenteisiin porataan muutama reikä ja kasotaan mitä mittarit sanoo. Lukuja täytyy osata tulkita ja rakenteita arvioida kokonaisuutena. Tämä vaatii rautaista ammattitaitoa ja kokemusta. Hyväkin tutkija tekee virheitä. Alalla on luvattoman paljon väkeä jotka eivät ole asioista perillä alkuunkaan niin kuin pitäsi. Itse olen käynyt koulussa 5ov kurssin missä tehtiin kuntotutkimus rivitalokohteeseen ja tästä raportointi. Ei todella ole helppo homma, niin moni asia pitää ymmärtää huomioida kun lopullisia tulkintoja tehdään. Yksi suurimmista muuttujista on tilan käyttäjä. Saman kohteen samalla tavalla rakennetut kylppärit voivat olla piloille vedellä lotrattuja tai sitten huippukunnossa riippuen käytöstä.

Yksi nyrkkisääntö on olemassa. Yksi parhaista arvioinnin työkaluista on oma nenä. Jos talo haisee vähänkin ummehtuneelle, se usein kannattaa jättää ostamatta. Hajun arviointi kannattaa tehdä heti taloon astuessa, koska hajuun tottuu nopeasti. Kiinteistövälittäjät kyllä tietävät tämän ja usein tuulettavat taloja ennen näyttöjä.
Click to expand...

Hyvä rakennustapa tarkoittaa käytännössä sitä, että myyjä vastaa aikaisempien omistajien/rakentajan virheistä mikäli ne eivät vastaa nykyajan standardeja eikä rakentajaa ole enää olemassa. Tämä näin yhden muutaman vuoden oikeusväännön ja 40tE:n korvauksien perusteella...
 
Mopomies sanoi:
Hyvä rakennustapa tarkoittaa käytännössä sitä, että myyjä vastaa aikaisempien omistajien/rakentajan virheistä mikäli ne eivät vastaa nykyajan standardeja eikä rakentajaa ole enää olemassa. Tämä näin yhden muutaman vuoden oikeusväännön ja 40tE:n korvauksien perusteella...
Click to expand...

Tässäpä se ongelma onkin. Sitten kun noita ostellaan jo ihan "ammattimaisesti", jotta saadaan sitten hakea oikeudesta hinnanalennusta. Tällaistakin olen kuullut.

Sitten taas aivan täysin selkeistä laiminlyönneistä ei välttämättä joudu korvaamaan mitään. Velipojalla kävi näin. Osti kämpän jossa öljylämmitys. Öljysäiliön huolto oli laiminlyöty, vaikka lappusten mukaan se olikin huollettu. Sitten sitä öljyä tietysti vuoti, ei onneksi pahasti. Mutta ylimääräisiä kustannuksia tuli ja mitään korvausta tai hyvitystä ei tullut. Ois vissiin pitänyt jaksaa riidellä korkeimpaan asti ja kustantaa itse hyviä juristeja.
 
Mopomies sanoi:
Hyvä rakennustapa tarkoittaa käytännössä sitä, että myyjä vastaa aikaisempien omistajien/rakentajan virheistä mikäli ne eivät vastaa nykyajan standardeja eikä rakentajaa ole enää olemassa. Tämä näin yhden muutaman vuoden oikeusväännön ja 40tE:n korvauksien perusteella...
Click to expand...

Myyjän vastuu on aina olemassa ja vaikka olisikin tietämätön vioista. Se on selvä.

Ei aikaisemmin rakennettujen talojen tarvitse vastata nykyajan standardeja, eihän se ole edes mahdollista kun määräykset ja ohjeistukset koko ajan muuttuu/tiukentuu. Et varmaan sitä ihan noin tarkoittanutkaan. Hyvä rakennustapa tarkoittaa, että talo on rakennettu käyttäen sen rakennusaikaista "parasta" tietämystä, se noudattaa suunnitelmia ja täyttää sen aikaiset rakennusmääräykset. Tuoteohjeistukset, rakennussuunnitelmat, määräykset on vaan monesti keskenään ristissä ja näistä sitten kiistellään oikeudessa mitä on rikottu ja mitä noudatettu. Oikeus sitten kuuntelee asiantuntijoiden lausuntoja ja tulkitsee maalaisjärjellä onko noudatettu hyvää rakennustapaa vai aiheutettu rakennusvirhe tuottamuksellisesti.
 
Eihän tuo mahdolliset virheet lista oo vanhassa talossa kauheen hankala.

Käyttövesiputket vanhat --> voi vuotaa.
Viemärit vanhat -> sama juttu
Katto vanha --> voi vuotaa

yms.

Eli jos listaat asiat mitä ostajan pitäis rempata (halutessaan) niin ei kai noista voi vastuussa olla.
 
cryscythe sanoi:
Jos nyky talot on rakennettu määräysten mukaan (näin ei tod. aina ole) niiden uskoisi kyllä kestävän terveinä pidempään kuin edeltäjiensä.
Click to expand...

Niin kauan kuin talot on ihmisten rakentamia ja suunnittelmia, niin kusessa ollaan.:D Justiinsa äsken tuli uutisissa juttua, että YIT:n Pietariin rakentamissa kerrostaloissa on jonkinsortin ammoniakkiongelmia (liitty betoniin). Tässäkin ketjussa on haukuttu taloja rakentavat ammattimiehet, siis henkilöt, jotka työkseen taloja tekevät. On ihmetelty Finndomon homeisia alapohjavanereita ja päivitelty puuttuvia tai alimitoitetteju alapohjien kuivausmenetelmiä. Jos talot tehdään suunnitelmien mukaan hyvillä materiaaleilla pätevällä henkilökunnalla, niin meillä ei varmastikkaan ole yhtään homeongelmaista omakotitaloa, päiväkotia, koulua tai sairaalaa? Joukossa huomattava määrä uudenkarheitakin rakennuksia, ei pelkästään päin v*ttua peruskorjattuja vanhempia yksilöitä. Lämmöneristysmääräysten kirystyessä rakentamisen laadukkuus ja huolellisuus korostuu entisestään ja kun se tietotaito/halu rakentaa hyvin on mitä on, niin mielenkiintoisia otsikoita on luvassa jatkossakin.

En mä pitäisi valvovia viranomaisia tai lakeja säätäviä päättäjiäkään täysin autuaina tahoina. 1970-luvun surullisen kuuloisat talot on tehty säännösten ja määräysten mukaan. Ja joku Alvar Aalto on aikoinaan lanseerannut ison määrän toimimattomia ratkaisuja meidän sääolosuhteisiin. Vieläkin näkee räystäättömiä rakennuksia. Materiaalit kehittyy ja rakentamista koskevat säännökset muuttuvat jatkuvalla tahdilla. Vuosittain tulee uusia tuotteita, materiaaleja, rakennustapoja, rakenneratkaisuja. Ei ihminen yksinkertaisesti pysy mukana.

Eipä siinä. Kyllä mäkin uskon ja tiedän, että ihminen pystyy rakentamaan hyvän ja toimivan talon. Sen syntyminen ei vaan ole itsestään selvä asia.
 
Ikkunaongelmaisille:

Älkää nyt hyvät ihmiset leikkikö tuollaisen asian kanssa.

Asia on tunnettu ammattilaisten piirissä jo pitkään, tasan tarkkaan edellisten U-arvon kiristystelyistä asti.
Ominaisuus se ei ole, vaan ongelma ja tuotteen virhe. Vai onko tyyppihyväksytty tuote todellakin
suunniteltu toimimaan näin, ja tuotteen sertifiointitodistuksessa mainitaan ko. ominaisuus käytettäessä tuotetta?

- Rakennusaikainen kosteus ikkunarakenteessa/ liittymässä.

- Valmistusvirhe karmirakenteessa/ puitteissa.

- Ikkunan asennusvirhe. ( Yleisin)

- Muut sekundääriset syyt (ilmanvaihto, asumisolot, rakenteellinen poikkeuksellinen sijainti tv.)

Talotoimittajat/ tuotevalmistajat keksivät näitä hienoja vastuuvapautuslauseita, "Tämä tuote huurtuu".
Ennakkotapauksia ei muistini mukaan ole vielä juurikaan ratkennut, joissa tavarantarkastajan johdolla on alettu epäillä
tuotteen toimivuutta sen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Pelkissä materiaalitoimituksissa tämä oli aiemmin helposti valmistajan puolelta ohitettavissa,
kaikki mahdolliset reklamaatiot -> asennusvirhe, vastuu asiakkaalla.
Vasta suuret ongelmat ikkunatehtaiden kokonaistoimituksissa (tuote asennettuna), synnyttivät tarpeen ongelman kiertämiseksi toisilla tavoin.
Sama tilanne talotoimitusten puuelementeissä, joissa ikkunat valmiiksi asennettuna.
On asiakkaalle aivan yhdentekevää kuka reklamaation korjaa, talotoimittaja vai ikkunavalmistaja. Kunhan tuote toimii niin kuin sen käyttötarkoitus edellyttää.

Yhtäkään valmistajaa syyllistämättä, nyt vain ollaan tilanteessa, jossa puun materiaaliominaisuudet ovat tulleet vastaan
nykyaikaista, fysikaalisesti erittäin vaativaa ikkunarakennetta valmistettaessa. Jätetään tässä vaiheessa puheet naurettavasta "puu/ alumiini-ikkunasta".
Niin kauan kuin karmirakenne ja sisäpuite ovat puuta, ikkuna on puurakenteinen.
Jos asiaa haluaa ymmärtää out of the box, kerätkää käyttökokemuksia alumiini-ikkunoilla varustetuista taloista. (Olettaen, että siellä asennukset yms. ovat oikein.)
 
Kyllähän tuo on jo aivan fysiikan lakien mukaista että kosteus tiivistyy lasin pintaan. Kaksi ulointa lasia ovat hyvästä eristävyydestä johtuen niin kylmiä jotta uloin ikkuna on verrattavissa auton ikkunaan. Autossakin ikkunat huurtuvat öisin. On täysin mahdotonta (käsittääkseni) tehdä U-arvorajat täyttävää 4-kerroslasia jossa uloin lasi ei huurtuisi.

Tuosta on kyllä täysin turha reklamoida, sama kun reklamoisin BMW:lle että auton ikkunat ovat jäässä talvisin.
 
Asiaan liittymättä, tulipahan taas kerran mieleen, miten käytännön tasolla viranomaiset
seuraavatkaan RakMK:ssa asetettua määräystä rakennuttajan, ja hänen käytössään olevan henkilöstön
riittävästä pätevyydestä tehtäviinsä. Tämä ehkä vaatisi lisäohjeistusta. Varsinkin pientalohankkeissa.

Fysiikan lait sikseen. Selitykset sikseen.
Kysymys on ainoastaan siitä, toimiiko tuote kuten suunniteltu, täytttäen samalla sille asetetut tekniset vaatimukset.
Mikäli tuote on suunniteltu huurtumaan, on tämä varmasti otettu useissa yksityiskohdissa huomioon.
Hallitsematon kosteus rakenteissa on aina todettu hyväksi, ja varsinkin teknistä käyttöikää lisääväksi tekijäksi.
Mikäli tuotteelle asetetut vaatimukset osoittautuvat teknisesti mahdottomiksi saavuttaa, on aihe varmaankin ensikädessä
tuotevalmistajan selvitettävä.

On aivan yhdentekevää, onko valmistajan tuotteessa 4, 5, vai 9 kerroksinen lasi.
Asetetut määräykset tuotteen tekniselle laadulle eivät suoraan ota kantaa sen rakenteelliseen toteutukseen.

Auto vs. asuinrakennus -vastakkainasettelu on varsin osuva.
Molemmilla on sama käyttötarkoitus, ja samat käytettävyydelle asetetut vaatimukset.
Molempien tuottamista myöskin ohjaavat samat lait, määräykset ja ohjeet.

Ottamatta kantaa BMW:n tuotteiden yleiseen laatuun, on sillä kuitenkin alallaan jopa maailmanlaajuisesti
merkittävän vahva brändi. Tästä johtuen, edes markkinointitehtävissä, en uskaltaisi rinnastaa ko. autovalmistajaa yhteenkään suomalaiseen
ikkunavalmistajaan.

Reklamoinnin kannattavuutta voidaan tapauskohtaisesti arvioida eri kriteerein.
Onko aiheutuneen haitan korjaaminen riittävä korvaus, vai aiheutuuko em. haitan korjaamisen lisäksi myös taloudellista hyötyä?
Samoin myös reklamaatioon vastaava voi arvioida tapauskohtaisesti reklamaation kannattavuutta omasta näkökulmastaan, sekä mahdollisten negatiivisten
seurausten laajuutta ja vaikutusta häntä kohtaan.
Tämä usein liittyy läheisesti reklamaationtekijän merkittävyyteen reklamaatioon vastaavan näkökulmasta.
 
No ei se nyt ihan sama ole kuin auton lasien jäätyminen talvisin. Tilanne olisi mielestäni verrattavissa jos auton lasit jäätyisivät ajon (käytön) aikana.

Tässä on taas klassinen esimerkki siitä kun mennään tietyn myyntiä edistävän arvon tavoittelussa liian pitkälle ja muut olennaisten seikkojen unohtuessa. Se että onko tuo ikkunoiden huurtumattomuus toteutettavissa oikein 2+2 laseihin, en tiedä. Ehkä tuo ikkunarakenne ei sitten ole vaan oikea ja pitäisi hakea erilaisia ratkaisuja. Tuohan rasittaa jo puitteitakin kun lasista helmeilevää vettä valuu alas. Ikkunat likaantuu kun ovat "jatkuvasti" märkänä.

Yksi varmasti asiaan toimiva ratkaisu on se että laitetaan ne patterit sinne ikkunoiden alle kuten on tehty jo iät ja ajat. Eihän se kaunista ole, mutta takuulla pysyy ikkunat paremmin auki.
 
cryscythe sanoi:
Yksi varmasti asiaan toimiva ratkaisu on se että laitetaan ne patterit sinne ikkunoiden alle kuten on tehty jo iät ja ajat. Eihän se kaunista ole, mutta takuulla pysyy ikkunat paremmin auki.
Click to expand...
Ei vaikuta asiaan vaikka pistäisit lämpöpuhaltimen ikkunaa kohti sisällä. Ikkunan U-arvot ovat niin eristävät että ulkolasi on silti jäässä.
 
Ei vaikuta lämmityslaitteen sijoittelu tähän ongelmaan, anteeksi, ominaisuuteen.

Mikäli sisäpuolelle asetettavalla puhaltimella olisi merkittävää vaikutusta ulompaan puitteeseen,
tulee kysymyksessä olla jo merkittävä asennusvirhe tai tuotteen puute.

Lämpöpatterin sijoitus ikkunan kohdalle vaikuttaa ensisijaisesti sisäpuitteen lasipintoihin, ja tähän liittyen
tapahtuu myös eri pintalämpötiloista johtuva lämpötilaerojen aiheuttama ilmavirran tehostuminen,
ja sen vaikutus lämmittävän ilman liikkeeseen.

Se on totta, että patterien asennusta on tehty iät ja ajat, ja useiden arkkitehtien mielipiteeseen mielelläni yhdyn,
että onneksi ne ajat ovat lähes ohi.
(Paitsi tietysti suurten rakennusliikkeiden omassa asuntiotuotannossa, jossa edelleen saadaan asiakkaalle myytyä
maksimoidulla katteella 70- luvulla käytettyjä ratkaisuja.)

Uskoisin, että tästä aiheesta saadaan lähitulevaisuudessa jälleen yksi herkullinen keskustelunaihe
rakentamisen aina ah, niin jännittävästä maailmasta.
 
Huppe sanoi:
Ei vaikuta asiaan vaikka pistäisit lämpöpuhaltimen ikkunaa kohti sisällä. Ikkunan U-arvot ovat niin eristävät että ulkolasi on silti jäässä.
Click to expand...

Paljos sulla se U-arvo sitten niissä laseissa oikeen on? Eihän tollaset 0,7-0,9 u-arvot nyt mitään taivaita räjäyttäviä ole etteikö niistä lämpö menisi läpi... Jos lasi on jo valmiiksi märkä/jäässä, niin eihän se hetkessä sula/kuivu.

Jos laitat yöksi lämppärin puhaltamaan ikkunaan niin voit kyl olla aika varma siitä ettei se aamulla ole jäässä.. ;)
 
Eikös nuo ikkunat kuitenkin talvellakin "sula" päivällä kun aurinko alkaa lämmittää.. ? Eli haittaako oikeasti jos ikkunat on aamulla töihin lähtiessä huurussa. Kuitenkin energian säästö käsittääkseni ihan merkittävä näillä uusilla ikkunoilla versus vanhoilla.
 
Kyllähän ne saattavat sulaa. Jo moneen kertaan esillä olleet fysiikan lait
jatkavat voittokulkuaan, ja vesi muuttuu kiinteästä olomuodostaan takaisin normaaliin nesteen muotoonsa.

Eihän se haittaa jos sillä energiaa säästyy ja lain kirjain tulee täytettyä.
No, riittääpähän seuraavallakin ikäluokalla sarkaa.

Olisiko se vasta silloin ongelma, ominaisuuden sijaan, jos joku olisikin
koko päivän kotona, katselemassa ulos siitä huurtuneesta ikkunasta?
 
Back
Ylös Bottom