Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
Jos kyseessä ovat kiinteät ikkunat niinkuin meillä, ei sinne minkään ilman kuulukaan päästä. 3-kerroksinen lasipaketti ja argonkaasut joka välissä. Siitähän se hyvä lämmöneristys johtuukin ja siksi sitä lämpöä ei pääse ulointa lasia lämmittämään ja huuruja poistamaan.
...

Jossain oli juttua että nämä argonkaasut on vielä nykyään melko huuhaata. Parin vuoden sisällä poikkeuksetta ovat häippässeet välistä. Mulla on kansssa argonia jossain välissä, mutta myyjäkin sanoi että todellinen u-arvo huononeen parin vuoden sisällä kun on kaasut häipyneet.

... onko kukaan löytänyt asiasta mitään luotettavaa tutkimusta?
 
Harkittiin isoimpiin ikkunoihin kiinteitä, mutta peseminen ulkopuolelta kuuden metrin korkeudesta ei tuntunut järkevältä vaihtoehdolta.

Mitenkäs meinaat ne pestä sisäpuolelta?

Viiden vuoden asumisen jälkeen alkaa ikkunoissa olla silminnähden pesemisen aihetta, mutta pitäis jotkut telineet vuokrata ja pysyttää olkkariin. Saatanallinen vaiva. Pistän varmaan tuon korkean kohdan umpeen ja teen siihen päälle lisähuoneen.
 
Mitenkäs meinaat ne pestä sisäpuolelta?

Viiden vuoden asumisen jälkeen alkaa ikkunoissa olla silminnähden pesemisen aihetta, mutta pitäis jotkut telineet vuokrata ja pysyttää olkkariin. Saatanallinen vaiva. Pistän varmaan tuon korkean kohdan umpeen ja teen siihen päälle lisähuoneen.

Meillä on siis kaksi kerroksinen rinneratkaisu. Ikkunat sisäänpäin aukeavat ja pestään siis sisältä. Korkeimman ikkunan yläreuna on noin kolmessa metrissä, mitattuna yläkerran lattiasta. Meille siis riittää kun pesimessä on vähän vartta.

Jotkut vähän isommat ja tukevat A-tikkaat on varmaan helpoin pystyttää olohuoneeseen jos lasit tosi korkealla.. Noita saa rakennuskonevuokraamosta jos ei tutuilta satu löytymään.
 
Jossain oli juttua että nämä argonkaasut on vielä nykyään melko huuhaata. Parin vuoden sisällä poikkeuksetta ovat häippässeet välistä. Mulla on kansssa argonia jossain välissä, mutta myyjäkin sanoi että todellinen u-arvo huononeen parin vuoden sisällä kun on kaasut häipyneet.

... onko kukaan löytänyt asiasta mitään luotettavaa tutkimusta?
Kuulostaa varsin oudolta. Meillä on ainakin ikkunoiden (kiinteitä lähes kaikki) lämpölasielementeillä 5 vuoden tiiviystakuu eli jos parissa vuodessa lähtee argonit menemään niin nuohan saa sitten aina ilmaiseksi vaihtaa uusiin elementteihin kunnes keksivät systeemin jolla noi kaasut kestävät paikallaan. Argonin puuttuminen on niin helppo todeta pintalämpätilaeroja vertaamalla ettei ikkunafirma pääse tuosta luistelemaan oikein millään. Kämpässä ikkunapinta-alaa yli 70 neliötä, joten noita ikkunajuttuja tulee hiukan seurailtua.
 
Kuulostaa varsin oudolta. Meillä on ainakin ikkunoiden (kiinteitä lähes kaikki) lämpölasielementeillä 5 vuoden tiiviystakuu eli jos parissa vuodessa lähtee argonit menemään niin nuohan saa sitten aina ilmaiseksi vaihtaa uusiin elementteihin kunnes keksivät systeemin jolla noi kaasut kestävät paikallaan. Argonin puuttuminen on niin helppo todeta pintalämpätilaeroja vertaamalla ettei ikkunafirma pääse tuosta luistelemaan oikein millään. Kämpässä ikkunapinta-alaa yli 70 neliötä, joten noita ikkunajuttuja tulee hiukan seurailtua.

Voihan olla että tekniikka tässäkin kehittynyt. Mun tiedot siis 3 - 4 vuotta vanhoja.

... jos ne on saaneet argonin pysymään jo 5 vuotta :)
 
Jossain oli juttua että nämä argonkaasut on vielä nykyään melko huuhaata. Parin vuoden sisällä poikkeuksetta ovat häippässeet välistä. Mulla on kansssa argonia jossain välissä, mutta myyjäkin sanoi että todellinen u-arvo huononeen parin vuoden sisällä kun on kaasut häipyneet.

... onko kukaan löytänyt asiasta mitään luotettavaa tutkimusta?

Olisko ollut Tekniikan maailma? Muistan lukeneeni kyseisen jutun ja testin. Siinä testattiin mm. tehtaalta tulevia ikkunoita ja ei ollut mitenkään tavatonta, että kaasut puuttuivat jo siinä vaiheessa.

Muoks. Ja ennen noita testejä oli ne vedenpitävyys testit ja niistä oli aikoinaan aika isostikkin valtamediassa juttua. Niissähän kävi niin, että isompien ikkunavalmistajien ikkunat eivät pitäneet juuri lainkaan vettä. Sopivalla tuulella satoi sisään.:D

Johtopäätöksenä voidaan pitää, että ikkunat ovat kallista paskaa!:D
 
Viimeksi muokattu:
Voihan olla että tekniikka tässäkin kehittynyt. Mun tiedot siis 3 - 4 vuotta vanhoja.
... jos ne on saaneet argonin pysymään jo 5 vuotta :)

Mäkin olen kuullut tuosta että argonit on puuttuneet, mutta se testi (TM Rakennusmaailma) koski uusia ikkunoita. Eiköhän tällainen vuoto ole tullut jo valmistusvaiheessa tai sit sinne ei kaasua ole edes koskaan laitettu..

Jos argonit pysyy lasien välissä 5 vuotta, niin mihis ne sieltä sit sen jälkeen sieltä lähtee ja miksi? Kuivuuko lasielementin tiivisteet ja alkaa vuotaa vai miksi se karkaa?

edit. hias
 
Mäkin olen kuullut tuosta että argonit on puuttuneet, mutta se testi (TM Rakennusmaailma) koski uusia ikkunoita. Eiköhän tällainen vuoto ole tullut jo valmistusvaiheessa tai sit sinne ei kaasua ole edes koskaan laitettu..

Jos argonit pysyy lasien välissä 5 vuotta, niin mihis ne sieltä sit sen jälkeen sieltä lähtee ja miksi? Kuivuuko lasielementin tiivisteet ja alkaa vuotaa vai miksi se karkaa?

edit. hias
Kyllähän noista tehtaista paskaa tulee ulos; on tuolla meidänkin raksalla (yhtiössä 4 taloa) ikkunoiden kanssa jos jonkunlaista ongelmaa ollut: pari lasia tuli paikalle valmiiksi halki, alumiinista alalistaa irti, valitiivisteet kupruilla jne. mutta nuohan meni anyway vaihtoon kaikki kun ei laadunvalvonta ollut tehtaalla pelannut. Pointti lienee se, että jos ikkuna on asennettuollut asennettaessa ehjä ja kaasut tallella niin aika oudolta tuntuisi että argonit sieltä pohjoistuulen mukana hetkessä häipyisi.

Edit: Hyvä linkki Tepeltä. Muutaman prosentin vuosivuodot noissa kaasuissa voi toki mennä huomaamatta, mutta 5 vuoden takuulla varustetussa ikkunassa suuret vuodot jäänee kiinni pintalämpötilojen vertailulla 3-4 vuoden jälkeen. Lämpökameralla täysin kaasuttomat lasit paljastunee myös melko kivuttomasti. Meillä ainakin taloon tulossa lämpökuvaus syksymmällä/talvella.
 
Tuliko sulle Huppe yhtään erikoisempaa ikkunaa talotehtaan kautta? Meillä tuli 4 noin 220cm korkeaa ikkunaa joissa oli Pilkingtonin tarrat. Samalla lailla huurua näyttää tulevan joka puolelle. Millaiset tarrat oli ikkunoissa?

Ikkunaelementit ovat Finndomo Windows ja lasit niissä ovat Pilkingtonin lasit. Ei ole muuta erikoista kuin yksi paloikkuna, jossa sisällä lienee 20mm paksu lasi, tuo on autokatokseen, joka ei kyllä huurru, ei katoksessa huurru/jäädy autokaan.
 
päivitystä pitkästä aikaa.

http://casaniska.blogspot.com/

Hyvin on Samollakin edennyt. Viimeisimpiä kuvia katsoessa tuli mieleen että minkä mittaisia räystäsalusia muilla on? Samolla kun näytti olevan 5 lautaa (eli siis noin 50 senttiä) ja meillä esim. 7 lautaa (siis noin 70 senttiä). Onkohan noissa jotain määräyksiä vai meneekö syvyys ihan talofirman mukaan?
 
Ootko Huppe tarkistanut että sulla on siellä ikkunatiivisteissä ne pätkät pois että ikkunoiden välissä pääsee ilma kiertämään? Niitäkin tapauksia on ollut, jossa nämä on puuttuneet kokonaan tehtaalta tullessa. Jos ikkuna toimittajaa reklamoi, niin ne varmaan ensimmäisenä suurentaa noita ilma-aukkoja jonka jälkeen katsotaan parantuuko tilanne..
Pätkät tiivistettä puuttuvat silloin kun ikkunan kautta on tarkoitus saada korvausilma sisälle, eli silloin kun on täysin painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä koneellinen poisto. Jos on koneellinen tulo ja poisto, ei ikkunoista saa tiivisteenpätkiä puuttua. Eli ei ole ongelman syy tuossa
 
Hyvin on Samollakin edennyt. Viimeisimpiä kuvia katsoessa tuli mieleen että minkä mittaisia räystäsalusia muilla on? Samolla kun näytti olevan 5 lautaa (eli siis noin 50 senttiä) ja meillä esim. 7 lautaa (siis noin 70 senttiä). Onkohan noissa jotain määräyksiä vai meneekö syvyys ihan talofirman mukaan?

Mulla on 6x 12,5cm laudat. Ei ainakaan vastaavan kans tullut puheeksi, että olisi jotain määräyksiä. Lähinnä että suojaa seiniä ja näyttää sopusuhtaiselta. Näyttäis olevan ainakin pienet noissa halpistaloissa... Säästäähän siinä kattotiiliä tai peltiäkin vähän.
 
Sähköjen putkittamisesta taas kysymys. Kojerasiaahan ei ole pakko laittaa ollenkaan, jos laittaa esim. loisteputkivalaisimen suoraan sähköputken ulostulon päälle. Jos tällasesta kohdasta haluaa jatkaa seuraavalle valaisimelle putkituksen, niin laitetaanko se vain edellisen viereen, vai olisiko tällaisessa tapauksessa hyvä kuitenkin laittaa kojerasia kytkentää varten?

Laitetaankos ovikellolle rasia, vai pelkkä putki? Kyseessä 230V-malli eli tarvitsee syötön ja "soittonappulan".

Ja vielä lattiatermostaateista. Eli tarviiko jakotukille laittaa oma sähkönsyöttö keskukselta omien sulakkeiden takaa vai voiko ottaa vaan lähimmästä rasiasta?

On noista aavistus, mutta en jaksa sähkärille soittaa viikonloppuna ja olis kiva pistää pari levyä seinään noiden kohdalle...
 
Sähköjen putkittamisesta taas kysymys. Kojerasiaahan ei ole pakko laittaa ollenkaan, jos laittaa esim. loisteputkivalaisimen suoraan sähköputken ulostulon päälle. Jos tällasesta kohdasta haluaa jatkaa seuraavalle valaisimelle putkituksen, niin laitetaanko se vain edellisen viereen, vai olisiko tällaisessa tapauksessa hyvä kuitenkin laittaa kojerasia kytkentää varten?

Laitetaankos ovikellolle rasia, vai pelkkä putki? Kyseessä 230V-malli eli tarvitsee syötön ja "soittonappulan".

Ja vielä lattiatermostaateista. Eli tarviiko jakotukille laittaa oma sähkönsyöttö keskukselta omien sulakkeiden takaa vai voiko ottaa vaan lähimmästä rasiasta?

On noista aavistus, mutta en jaksa sähkärille soittaa viikonloppuna ja olis kiva pistää pari levyä seinään noiden kohdalle...
Kojerasia on hyvä laittaa aina kun ketjutetaan valaisimia. Itse tosin ostin ketjutettavia valaisimia:
http://4.bp.blogspot.com/-mQSO7KO6_0M/Tiwplrw7GnI/AAAAAAAACsY/afCCPo4nNLg/s1600/P1040246.jpg

Ovikellon pistin kojerasiamallin. Eli syötön otin eteisen katosta (pistorasioista) ja soittonappulalle meni sitten putki ulos.
Lattiatermareille tarvitset jokaiselle oman syötön teknisestä tilasta suoraan, nehän kytketään lattialämmityksen säätömoottoreihin (itse pistin 5x1.5mm2, tämä siis vesikiertoiselle viritykselle). Kannattaa myös laittaa termaria varten lattiavaluun putki jos tahtoo mitata lämpötilaa lattiasta eikä ilmasta.
 
Pätkät tiivistettä puuttuvat silloin kun ikkunan kautta on tarkoitus saada korvausilma sisälle, eli silloin kun on täysin painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä koneellinen poisto. Jos on koneellinen tulo ja poisto, ei ikkunoista saa tiivisteenpätkiä puuttua.

Ei ihan. Vanhastaan ikkunat olivat kaksinkertaiset eli sisäikkuna ja ulkoikkuna. Sisäikkuna tiivistetään kokonaan, paitsi jos korvausilmaa on tarkoitus ikkunan kautta ottaa sisään. Sen sijaan ulkoikkunaa ei tiivistetä kokonaan, koska sisäikkuna falskaa kuitenkin kaikesta tiivistämisestä huolimatta hivenen lämmintä ilmaa. Tuo lämmin ilma kondensoituu ulkoikkunan sisäpintaan ja tällöin pitää ulkoikkunan tiivisteistä puuttua pätkät ylhäältä sekä alhaalta, jotta ikkunan pinta kuivuu.
 
Millainen rakenne noissa 4-kerrosikkunoissa on? Onko niissäkin uloin lasi vain hämäykseksi kuten 3-kerroksisissa?
 
Tänään oli taas sellainen päivä, että jos mulla ei poikkeuksellisesti olisi ollut apuvoimia rakentamassa, niin olisi illalla hakannut halkojen sijasta taloa osiin. Alkaa jo pikkuhiljaa mennä usko, kun joka toisesta asiasta saa saatana reklamoida. Mm. tällä kertaa lokakuussa ostetut Pax-vaatekaapit Ikeasta olivat saaneet aaltopinnoitteen. Vittu että vituttaa. En saatana enää kasaa noita toista kertaa ja pulttaa seinään. Joku svedupetteri saa purkaa koko laitoksen ja kasata uuden tilalle. Perkele.
 
Lattiatermareille tarvitset jokaiselle oman syötön teknisestä tilasta suoraan, nehän kytketään lattialämmityksen säätömoottoreihin (itse pistin 5x1.5mm2, tämä siis vesikiertoiselle viritykselle). Kannattaa myös laittaa termaria varten lattiavaluun putki jos tahtoo mitata lämpötilaa lattiasta eikä ilmasta.

Jaahans... onkohan tässä sitten eri valmistajilla eri systeemit. Mulla on Warmian lattialämmöt ja jakotukin päällä on rasia mihin tulee jokaiselta termostaatilta piuhat ja lisäksi syöttö. Tästä lähtee sitten säätömoottoreille piuhat. Tähän asti kaikki on selvää, mutta se on epäselvää että, kuuluuko syöttö tulla keskukselta oman sulakkeen takaa vai riittääkö jos ottaa kattorasialta vaan missä on valoja yms?
 
Back
Ylös Bottom