Taideihmisiä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja S0874
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
14.11.2003
Viestejä
356
Niin, sellaista ajattelin kysäistä, että onko täällä ihmisiä jotka olisivat kiinnostuneita jostakin taidemuodosta, tai itse harrastaisivat? Ihan mielenkiinnosta kyselen, kun taiteesta innostunut puntinnostaja on käsittääkseni melko harvinainen otus...

Itse piirrän (tussi, lyijykynä), maalaan (vesiväri, guassi, akryyli), valokuvaan (digi), rämpyttelen sähkökitaraa, sekä kirjoittelen harvakseltaan (runot, anonyymi nettipäiväkirja).
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Lapsuus aikoina olin kova poika piirtämään ja maalaamaan. Muutaman kilpailunkin voitin! Se oli hieno harrastus, mutta jäänyt taakseen.

Suvussa on paljon taidehenkistä porukkaa, tosin osa vähän enemmänkin ns. taivaanrannan maalareita. Itse en taiteesta tykkää enään, se ei saa minua oikein syttymään jos puhutaan maalaus/kuva -taisteesta, leffat ja musiikki on taidetta myös ja niistä tykkään, kuten myös pelit :)
 
Joo... Itseasiassa meiksi ainakin. [Jännä juttu mut valtaosalla ihmisistä se on jokotai, taiteellisuus tai urheilullisuus, harvat on molempia... Ja siis enhän ole itsekään erityisen urheilullinen ellei punttista ja lenkkeilyä ja sellaista lasketa :D ]

Mulla tuo taiteellisuus esiintyy aika samanlailla kuin sulla. Piirrän tusseilla ja lyijykynällä tai hiilellä, maalaan joskus akryyleilla, valokuvaan digillä, musiikista jäänee vain oma lauleskelu kun en oikein soittimia hallitse mutta sitten teen lyriikoita, kirjoitan juttuja ja tarinoita sekä pidän nettipäiväkirjaa.

:)
 
Musiikki on kyllä tärkeä osa elämääni ja parissa bändissäkin tulee soiteltua. Toisessa sävellys- ja sanotusvastuu on vieläpä kokonaan mun harteilla. Vai menikös se niin että metallimusa ei oo taidetta ollenkaan vaan pelkkää rämpettä ja roisketta :). Jonkun verran tulee tehtyä tietokoneella grafiikkaa mm. bändin kotisivuja varten.
 
TRENT sanoi:
Musiikki on kyllä tärkeä osa elämääni ja parissa bändissäkin tulee soiteltua. Toisessa sävellys- ja sanotusvastuu on vieläpä kokonaan mun harteilla. Vai menikös se niin että metallimusa ei oo taidetta ollenkaan vaan pelkkää rämpettä ja roisketta :). Jonkun verran tulee tehtyä tietokoneella grafiikkaa mm. bändin kotisivuja varten.

Onko nimesi viittaus NIN-ihailuun? :offtopic:
 
Mä piirrän pääsääntöisesti tussilla ja lyijykynällä, sekä maalailen öljy -ja akryyliväreillä. Valokuvausta harrastan pääsääntöisesti kesäisin, digi ei kestä kovaa pakkasta ja järkkäriä ei oo. Jos vaatteiden yms. tekeminen lasketaan taiteiluksi niin sitten sitäkin.
Hienoahan se olisi, jos tuollaisella näpertelyllä tienaisi elantonsa. :)
 
Tuleehan sitä raapusteltua lähinnä lyijykynätöitä...
Valokuvaan myös kaikennäköistä, vaikkakin pitäs alkaa enemmän perehtymään tuohon valokuvaukseen jos ois vaan aikaa. Hauskaa puuhaa se kuitenkin on ja ihan kohtuukivoja maisemakuvia saa nappailtua. Vaatteita kans tuunailen, tosin nyt hieman vähemmän tullu tehtyä, mutta kaikennäköstä on kaapissa omatekemääkin :)
 
Täältä ilmoittautuu myös yksi taiteen harrastelija.
Piirtelen lyijykynällä ja tussilla, maalaan akvarellitöitä ja valokuvaan jonkin verran.
Olen myös kova kirjoittelemaan kaikenlaista jos se taiteeksi lasketaan. :D

Nuorempana tein paljon keramiikkatöitä, sen harrastuksen voisi aloittaa uudestaan kunhan aika sallii. Kaikenlaisia tekniikoita on taiteen tekemiseen tullut kokeiltua sillä olen käynyt kuvataide lukion aikoinani.
 
S0874 sanoi:
taiteesta innostunut puntinnostaja on käsittääkseni melko harvinainen otus...

En ole ihan samaa mieltä.

Tietty niissä vyölaukku+"wifebeater"+lihis+bulkki -hepuissa on vähemmän herkästä sydämestään julkisesti ammentavia runoilijapoikia. :lol2:

Suvussa on iso lauma hulluja taiteilijoita joista ehkä vähemmän hullusta ja kuuluisammasta päästä taitaa olla tämä Juho Rissanen

Mä nään että sisäinen kauneus ja itsensä tuntemus vaatii myös fyysisen ruumiinsa tuntemista. Ja se "tunteminen" syntyy ainakin mulla täydellisesti treenistä.

Henkinen ja fyysinen puoli kulkee käsikädessä. :haart: :love:
 
maximillian sanoi:
En ole ihan samaa mieltä.

Tietty niissä vyölaukku+"wifebeater"+lihis+bulkki -hepuissa on vähemmän herkästä sydämestään julkisesti ammentavia runoilijapoikia. :lol2:

Suvussa on iso lauma hulluja taiteilijoita joista ehkä vähemmän hullusta ja kuuluisammasta päästä taitaa olla tämä Juho Rissanen

Mä nään että sisäinen kauneus ja itsensä tuntemus vaatii myös fyysisen ruumiinsa tuntemista. Ja se "tunteminen" syntyy ainakin mulla täydellisesti treenistä.

Henkinen ja fyysinen puoli kulkee käsikädessä. :haart: :love:

Tarkoitin kiinnostuneisuudella siis jonkinlaista perehtyneisyyttä/sitä että itse tekee. Kyllä mä edelleen väitän että tuo mainitsemani yhdistelmä on _harvinainen_, mutta ei siis tietenkään mahdoton kuten tämäkin keskusteluketju osoittaa. Useimmat tuntemani taiteilijat/taiteen harrastajat ovat fyysisesti helvetin laiskoja sekä muutenkin mukavuudenhaluisia, sekä heidän elämäntapansa on usein varsin epäterveellinen. En tunne henkilökohtaisesti yhtäkään taiteilijaa/harrastajaa joka olisi edes sunnuntai -punttailija, puhumattakaan siitä että treenaisi tosissaan. Julkisuudessa esiintyvistä taitelijoista ei tule mieleen kuin Teemu Mäki, mutta toisaalta en kyllä ole perehtynyt nykytaiteilijoiden harrastuksiin, kun ei kiinnosta pätkääkään.

Mä olen kokenut niin, että punttitreenistä saa jonkinlaista henkistä kovuutta ja itsevarmuutta, joka auttaa olemaan varmempi myös noiden taidejuttujen suhteen. Lisäksi (kohtuullisen) terveellinen elämäntapa antaa voimaa siihen, että jaksaa tehdä muutakin kun maata sohvalla. Nimittäin itseltäni ainakin vaatii aikamoista keskittymistä ja paneutumista että saa aikaseks yhtään mitään taidehommissa.

Mielenkiintoinen suku sulla muuten on, kun löytyy noin nimekäs taiteilija suvusta.
 
Helie sanoi:
Mä piirrän pääsääntöisesti tussilla ja lyijykynällä, sekä maalailen öljy -ja akryyliväreillä. Valokuvausta harrastan pääsääntöisesti kesäisin, digi ei kestä kovaa pakkasta ja järkkäriä ei oo. Jos vaatteiden yms. tekeminen lasketaan taiteiluksi niin sitten sitäkin.
Hienoahan se olisi, jos tuollaisella näpertelyllä tienaisi elantonsa. :)

Joo olishan se hienoa tienata elantonsa omilla tuotoksilla.

Oon tässä just parhaillaan muutamaan taidekouluun pyrkimässä, eli harrastus on vienyt mukanaan siinä määrin että tekee mieli kokeilla ihan tosissaan. En vaan yhtään tiedä, että minkälaiset on mahdollisuudet vaikka nyt tuon kouluun pääsemisen suhteen. Olen sitä mieltä, että taiteilijaksi tullaan taiteilemalla, eli panostusta vaatii jos haluaa mihinkään edetä. Ihan sama kun vaikka treenaamisessa: Aikamoista oman elämän järjestelyä ja asioiden priorisointia täytyy harrastaa jos haluaa kehittyä. Se on sitten tietysti jokaisen oma asia, että kuinka paljon haluaa johonkin tiettyyn asiaan panostaa.
 
S0874 sanoi:
Mielenkiintoinen suku sulla muuten on, kun löytyy noin nimekäs taiteilija suvusta.

Varmaan olet oikeassa tossa yleisyydessä.

Mä näen itse että ainoa tapa tuottaa on pakottaa itsensä siihen kun sitä "jotain" sanottavaa on.

Muuten se jokin katoaa, eikä sitä välttämättä koskaan enää löydä.
---------------

Tosta suvusta sen verran että hulluja, juoppoja, noitia ja kriminaaleja on melkein koko suku täynnä.

Ja aina sitten lataamokeikkojen välissä taiteillaan niin että. :lol2:

Rissanen nyt ei tainnut niin pahasti itse kärsiä mielenterveysongelmista....lukuunottamatta noita lapsuuden traumoja, joiden aiheuttaja alkoholi tuntuu yhdistävän koko sukua.

Rissanen taisi olla enemmän raittiuden kannattaja?

------------------------------------
"Juho Rissanen on käsitellyt kuolemaa monissa teoksissaan. Rissasen isä paleltui kuoliaaksi juovuspäissään Kallaveden jäälle. Juho Rissasen Lapsuuden muisto on traaginen muistuma taiteilijan lapsuudesta. Paikatussa hameessa kulkeva äiti vetää kelkassa miehensä arkkua, ja kymmenvuotias poika yrittää pitää arkun kelkankyydissä."

3.jpg
 
S0874 sanoi:
Joo olishan se hienoa tienata elantonsa omilla tuotoksilla.

Oon tässä just parhaillaan muutamaan taidekouluun pyrkimässä, eli harrastus on vienyt mukanaan siinä määrin että tekee mieli kokeilla ihan tosissaan. En vaan yhtään tiedä, että minkälaiset on mahdollisuudet vaikka nyt tuon kouluun pääsemisen suhteen. Olen sitä mieltä, että taiteilijaksi tullaan taiteilemalla, eli panostusta vaatii jos haluaa mihinkään edetä. Ihan sama kun vaikka treenaamisessa: Aikamoista oman elämän järjestelyä ja asioiden priorisointia täytyy harrastaa jos haluaa kehittyä. Se on sitten tietysti jokaisen oma asia, että kuinka paljon haluaa johonkin tiettyyn asiaan panostaa.

Käsi ja taideteolliset oppilaitokset ovat toisinaan ihan mainoita paikkoja, joissa saa rauhassa näperrellä useampia vuosia ja materiaalit tietysti tarjoaa oppilaitos. :D

Vaikka ne nyt taida olla mitään "taidekouluja" monen mielestä.

Artesaanitutkinto itselläni jäi kesken joskus nuorempana....ja se on harmittanut monesti.

16-17 vuotiaana vaan ei osannut vielä ohjata sitä taiteiden tuotteliaisuuttaan sen oppilaitoksen vaatiman tahdin mukaan.

Nyt osaisin.
 
maximillian sanoi:
Mä näen itse että ainoa tapa tuottaa on pakottaa itsensä siihen kun sitä "jotain" sanottavaa on.

Muuten se jokin katoaa, eikä sitä välttämättä koskaan enää löydä.
---------------

Tosta suvusta sen verran että hulluja, juoppoja, noitia ja kriminaaleja on melkein koko suku täynnä.

Ja aina sitten lataamokeikkojen välissä taiteillaan niin että. :lol2:

Rissanen nyt ei tainnut niin pahasti itse kärsiä mielenterveysongelmista....lukuunottamatta noita lapsuuden traumoja, joiden aiheuttaja alkoholi tuntuu yhdistävän koko sukua.

Joo mullakin tuntuu siltä että välillä saa pakottaa itsensä tekemään. Sitten kun on jotain (vaikka sitten pakottamalla) saanut aikaseks niin olo on henkiksesti kun kovimman jalkatreenin jälkeen, eli helvetin hyvä. Ja jotenkin tuntuu että jatkuvasti täytyy tehdä jotain, kun ei uskalla olla tekemättä ettei tuotteliaisuus hyydy kokonaan. Muutaman päivän voi olla tekemättä, sitten täytyy taas alkaa.

No ei ihme että toi Rissanen teki vaikuttavaa taidetta, jos noin rankka lapsuuskin on ollu. Mulla on myös suvussa ja ihan lähipiirissäkin alkoholisteja, sekä itsekin on tullut elettyä "melko" päihdevoittoista elämää pidemmän aikaa jossain vaiheessa.

En tiedä sitten, että onko asia niin että alkoholi + muut päihteet aiheuttaa ahdistusta jota sitten puretaan taiteen avulla, vai niin että sellaista yleisluontoista raskasmielisyyttä paetaan alkoholiin.
 
maximillian sanoi:
Käsi ja taideteolliset oppilaitokset ovat toisinaan ihan mainoita paikkoja, joissa saa rauhassa näperrellä useampia vuosia ja materiaalit tietysti tarjoaa oppilaitos. :D

Vaikka ne nyt taida olla mitään "taidekouluja" monen mielestä.

Artesaanitutkinto itselläni jäi kesken joskus nuorempana....ja se on harmittanut monesti.

16-17 vuotiaana vaan ei osannut vielä ohjata sitä taiteiden tuotteliaisuuttaan sen oppilaitoksen vaatiman tahdin mukaan.

Nyt osaisin.

Joo, tollaset "huonompi" tasoiset koulut on monesti juuri nimenomaan viisaita vaihtoehtoja kehittymisen kannalta. Kaikki ilmasta, ja yleensä käsittääkseni ihan hyvää perusopetusta saa. Tunnen monia ihmisiä, jotka hakee joka vuosi Taik:iin tai kuvataideakatemiaan, eikä koskaan pääse. Samat tyypit ei sitten suostu kusemaankaan mainitsemasi kaltaisiin kouluihin päin... Himassaanko tai jossain tyhjänpäiväisessä normiduunissako ne meinaa kehittyä niin paljon että pääsisivät sitten joskus tulevaisuudessa haluamiinsa kouluihin??

Musta tuntuu, että vasta nyt "vanhempana" on oikeesti henkisesti valmis tekeen/opiskelemaan taidetta vakavissaan. Luulisin, että aika harva 16-17 v osaa suhtautua vakavissaan oikeen mihinkään... eikä oo tietysi tarvettakaan, onhan sitä elämä aikaa tehdä kaikenlaista. Tai sitten oon itse niin luupää että kaikki on täytynyt oppia kantapään kautta, ja siks vasta nyt aktivoidun.

Joskus nuorempanaki piirtelin, mutta se oli sellasta heikkotasoista puuhastelua vaan, koska ei ollut tietämystä taiteesta minkään vertaa eikä mielenkiintoa tai kärsivällisyyttä ottaa selvää. Jos olisin sillon menny taidekouluun niin varmaan olis jääny kesken, enkä olis oppinu siellä mitään kun ei kiinnostanut tarpeeks.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom