Syömishäiriö

[Treenailija333]

Olen huomannut että itselleni on alkanut tulemaan ahmimiskohtauksia, tätä jatkunut jo pidemmän aikaan välillä on kausia jolloin tulee enemmän ja välillä vähemmän. Joskus päätän oksentaa ahmimani ruoat….
Maaliskuusta lähtien alan käymään psykologilla, toivottavasti saisin sieltä apua tähän :/

Joulukuussa painoin vielä 49kg, nyt 51.4kg :(

Onko kellään kokemusta tämmöisestä? Ja miten ootte lähteny parantumaan? Tuleeko tästä koskaan parantumaan?

Itse keksin että lopetan kaloreiden laskemisen, ja syön juuri sitä mitä haluan, jos mulla tekee mieli pullaa sitten syön sen, eikä sen tarvitse pilata koko päivää ja tarkoittaa sitä että nytkun yksi pulla on mennyt niin pitäis ahmia kaikki herkut.

 

[Kojo Mika]

Olen huomannut että itselleni on alkanut tulemaan ahmimiskohtauksia, tätä jatkunut jo pidemmän aikaan välillä on kausia jolloin tulee enemmän ja välillä vähemmän. Joskus päätän oksentaa ahmimani ruoat….
Maaliskuusta lähtien alan käymään psykologilla, toivottavasti saisin sieltä apua tähän :/

Joulukuussa painoin vielä 49kg, nyt 51.4kg :(

Onko kellään kokemusta tämmöisestä? Ja miten ootte lähteny parantumaan? Tuleeko tästä koskaan parantumaan?

Itse keksin että lopetan kaloreiden laskemisen, ja syön juuri sitä mitä haluan, jos mulla tekee mieli pullaa sitten syön sen, eikä sen tarvitse pilata koko päivää ja tarkoittaa sitä että nytkun yksi pulla on mennyt niin pitäis ahmia kaikki herkut.

Mulle ahmiminen on ihan normaalia joskus tulee mätättyä oikein kunnolla, mutta koskaan en oksenna niitä pois johtuu ehkä nuukuudessa

 

[O.E.S.]

Ahmiminen pakko-oireena ei ole mikään "mulle normaalia" -asia. Syömishäiriöön sairautena voit Treenailija333 tutustua vaikka syömishäiriöliiton sivuilla (googlella löytyy).

 

[Mike]

49 kiloisen ei kyllä paljoo tartte kaloreita laskea kuin vain että varmasti saa riittävästi. Sitten kun oksentelee vielä ne tarpeelliset kalorit, niin ohan se vähän sairauden puolella.

 

[Pappi]

ahmimiskohtauksia

Mitä tuo tarkemmin tarkottaa? Jääkaappi tyhjäksi, vaiko joskus levy suklaata?
Kyl se vielä mielestäni normaaliksi lasketaan, jos nyt muutaman kerran vuodessa tekee mieli vetästä se levy fazeria. Tai pullavapitko ja litra maitoa

51.4kg :(

Tuohon on varaa hankkia vielä sellaset 20kg lisää. Olettaen että siitä nyt etes osa tulee lihaksena, kun treenaat oletettavasti jotakin.
Ja ehkä ne "kohtaukset" johtuu siitä, että syöt liian vähän? Tulee pakottava tarve saada kaloreita koneeseen, kun on aliravittu.

jos mulla tekee mieli pullaa sitten syön sen, eikä sen tarvitse pilata koko päivää

Juuri näin.

 

[Hikileuka]

Laitan nyt tämän tähän, jotta keskustelu ohjautuisi oikeille raiteille. Tässä hieman konstekstia aloittajan tilanteesta: https://keskustelu.pakkotoisto.com/threads/kuinka-paljon-kaloreita-päivässä.136659/

Eli kyseessä on siis nuori 16-v nainen, jolla takana pitkä 2,5 vuoden 25kg painonpudotus.

 

[Hikileuka]

Laitan nyt tämän tähän, jotta keskustelu ohjautuisi oikeille raiteille. Tässä hieman konstekstia aloittajan tilanteesta: https://keskustelu.pakkotoisto.com/threads/kuinka-paljon-kaloreita-päivässä.136659/

Eli kyseessä on siis nuori 16-v nainen, jolla takana pitkä 2,5 vuoden 25kg painonpudotus.

Muokkausraja meni umpeen.

On hienoa kuulla, että tunnistat itse ongelman ja että olet osannut hakeutua ammattilaisen avun piiriin. Pohdit, että tuletko toipumaan koskaan oireilusta. Mielestäni se, että tunnistat syömishäiriölle tyypillisiä ajatus- ja toimintatapoja itsessäsi ja ennen kaikkea se, että olet jopa pystynyt jo tekemään itsenäisesti konkreettisia muutoksia pyrkimyksenä päästä irti näistä tavoista ja ajatusmalleista kertoo, että olet jo hyvin toipumisen tiellä. Suurimman esteen olet siis jo ylittänyt, eli sen, että tunnistat ja hyväksyt oireilusi. Vasta silloin on valmis ja kykenevä tekemään muutoksia toipumisen eteen. Syömishäiriöt ovat psykologisesti erittäin haastavia aiheita käsitellä, joten on äärimmäisen tärkeää, että pääsisit keskustelemaan ammattilaisen kanssa, juuri kuten suunnitelmanasi onkin. Älä siis menetä toivoa, valoa on tunnelin päässä, vaikka se tunneli saattaakin olla joskus pitkä ja raskas kulkea. Sanon tämän oman kokemukseni ja kamppailuni pohjalta.

Sanoisin vielä, että älä pahoita mieltäsi, jos täällä ei sinua oikein ymmärretä ja saat vähätteleviä kommentteja, koska syömishäiriöt ovat jopa alan ammattilaisille vaikeita sairauksia ymmärtää. Niiden moniulotteisuus jää monesti asiaan vihkiytymättömälle täysin varjoon, eivätkä monet ymmärrä miten kokonaisvaltaisesti syömishäiriöissä sairaat ajatukset ja toimintatavat hallitsevat jokapäiväistä arkista elämää ympäri vuorokauden. Syömishäiriö on sanana harhaanjohtava, koska monet ajattelevat, että ongelmia on vain syömisessä, vaikka todellisuudessa kyse on joukosta mielenterveyden häiriöitä, joissa psyykkiset oireet konkretisoituvat ja ilmenevät toimintana käytännön tasolla syömisessä, vaikka suurin kärsimys tapahtuukin pään sisällä omassa mielessä. Kirjoitin tämän lähinnä siksi, että ihmisettoivottavasti osaisivat suhtautua avunhuutoosi vakavammin ja suuremmalla ymmärryksellä.

 

[ehec]

Mikähän siinä on, että nuorilla tytöillä homma lähtee kerran kerrasta tuosta ulkonäkökeskeisyydestä ja vielä useimmiten kovilla tavoitteilla ja haaveilla. Pojat aloittaa treenaamisen alkujaan suorituskyvyn parantaminen tähtäimessä pääsääntöisesti. Vaikka se, että pitää saada penkistä enemmän ylös kuin naapurin kake on vähän hölmöhkö tavoite, ei siinä ole oikein potentiaalia olla epäterveellistäkään, toisin kuin diieettaus-bulkkaus-sixpak-lihassäikeet-ruokavaaka -ajatusmaailmassa.

Paria buliimikkoa seurustelukumppania seuranneena sanoisin, että ketjun aloittajan kannattaisi pyrkiä pois tuosta nyt se sixpakki tänne ajattelusta asap. Tähän tuo psykologikin toivottavasti ohjaa. Kehitystä voi saada aikaan hyvin ilman mitään dieettejä tai bulkkeja. Terveellistä, säännöllistä ja riittävää ruokailua ja järkevästi tavoitteellista treeniä. Jos minkäänlaisia bulimian oireita on alkanut tulemaan (ja siltähän tuo kuulostaa), tekisin kaikkeni katkaistakseni homman alkuunsa ettei eskaloituisi. Bulimia on sellainen piru, että jos sille antaa pikkusormen se vie koko käden.

Ruokaa joka aterialla riittävästi, eli pois sellaisesta ajattelusta, että "jos syön aamun ja päivän riittävän vähän niin illalla voin vetää kunnolla", jos tällaiseen taipumusta on. Sitten jos ulkonäkökeskeisten tavoitteiden sijaan osaisi alkaa tavoittelemaan vaikka tyyliin "2v sisään menee 6 leukaa, 80kg kyykystä ja 2500m coopperin juoksussa", väittäisin että 2v päästä oltaisiin paremmassa kunnossa kuin dieetti-bulkki-sixpak -suunnitelmalla, niin suorituskyvyn kuin atleettisen ulkonäönkin suhteen.

Ugh! vanha mies on puhunut

 

[Force]

Ja jos nyt rehellisiä ollaan niin naisilla naturaalina niin että menkat toimii ja hormoonitoiminta pelaa, niin se six päkki ei ole mikään mainoskuvien fitnesmalli vatsa.

 

[joason]

Minulla on välillä vähän samaa taipumusta. Pyrin siis pudottamaan muutaman kilon painoa ja välttämään ylenpalttista herkkujen ahtamista. Välillä kuitenkin tulee hetkiä jolloin ostan sen suklaalevyn ja vedän ykkösellä sisään. Sen jälkeen yleensä aika huono olo. Oksentamaan en ole ruvennut vaikka se on ajatuksen tasolla käynyt mielessä. Yleensä nuo ahmimiskohtaukset näyttää ainakin minulla liittyvän väsymykseen, stressiin tai muuhun pahaan oloon. Ei siis varmaan ihan syömishäiriötä vielä itsellä vaan silloin tällöin tulee suklaariippuvaisena repsahdettua.

Tästä viestistä tuskin apua on, mutta ajattelin jakaa kun välillä miettinyt että kuinkakohan lähellä oma käytös on bulimikon käytöstä.

 

[ehec]

Minulla on välillä vähän samaa taipumusta. Pyrin siis pudottamaan muutaman kilon painoa ja välttämään ylenpalttista herkkujen ahtamista. Välillä kuitenkin tulee hetkiä jolloin ostan sen suklaalevyn ja vedän ykkösellä sisään. Sen jälkeen yleensä aika huono olo. Oksentamaan en ole ruvennut vaikka se on ajatuksen tasolla käynyt mielessä. Yleensä nuo ahmimiskohtaukset näyttää ainakin minulla liittyvän väsymykseen, stressiin tai muuhun pahaan oloon. Ei siis varmaan ihan syömishäiriötä vielä itsellä vaan silloin tällöin tulee suklaariippuvaisena repsahdettua.

Tästä viestistä tuskin apua on, mutta ajattelin jakaa kun välillä miettinyt että kuinkakohan lähellä oma käytös on bulimikon käytöstä.

Jos tuo ajatus oksentamisesta on käynnyt mielessä lähinnä siksi että on huono olo fyysisesti, ei tuossa ole mitään syömishäiriöön viittaavaakaan. Jos ajatus on tullut siitä, että ahdistaa repsahtaminen suunnattomasti, pidät itseäsi syntisenä ja huonona ihmisenä, niin sitten lienee syytä tarkkailla omaa itseään. Eli siltä kuulostaa että ihan terveellä pohjalla mennään tuon kirjoittamasi perusteella

Itse tajusin bulimian vakavuuden vasta kun ekaa kertaa sain bulimikon ns rysän päältä kiinni ja estin sen oksentamisen. Reaktiosta kävi hyvin nopeasti ilmi että mieli ei ole täysin terve. Tällaiselle tylsän tasapainoiselle insinöörille tilanne oli jokseenkin hämmentävä ja kuumottava.

 

[Fea]

Mikähän siinä on, että nuorilla tytöillä homma lähtee kerran kerrasta tuosta ulkonäkökeskeisyydestä ja vielä useimmiten kovilla tavoitteilla ja haaveilla.

Tähän on pakko kommentoida, että naisten maailma on ihan pienestä pitäen aivan eri tavalla ulkonäkökeskeinen kuin miesten; Se lähtee jo siitä, että pikkutyttöjen ulkonäköä kehutaan ja ehkä moititaan sottaisuudesta, tyttölapsen kohdalla ulkonäkö on ihan eri tavalla puheissa kuin poikalapsen kohdalla; "Onpa tukka kammattu nätisti!" "Näyttääpä teidän Maija kauniilta tuossa juhlamekossa, ai että!"
-Puhumattakaan tietysti sitten median luomista paineista; nykyisin ennen kaikkea some, mutta myös perinteiset; lehdet, tv-sarjat jne. Ulkonäön ehostaminen tukan laittamisen ja meikkaamisen opettelun myötä tulee osaksi tyttölapsen arkea huomattavasti aikaisemmin, kuin teinipoika kiinnostuu hiusten leikkauksesta jollain tietyllä tavalla tai opettelee ajamaan viiksihaituviaan.
Että tarvitseeko sitä tosiaan ihmetellä, miksi nuorilla tytöillä driverina on ulkonäkökeskeisyys? Se ei ole heidän vikansa vaan tämän kaiken tässä ympärillä.

Toki, lukemani mukaan nykyisin, ilm. erityisesti sosiaalisen median vuoksi, ulkonäköpaineita kokevat myös nuoret pojat.

Olen samaa mieltä kyllä tuosta mitä kirjoitit, että kunnolla ruokaa ja terveempiä tavoitteita mutta mielestäni ei ole yhtään omituista - paitsi ehkä aikuisen miehen mielestä - tuo nuorten tyttöjen ulkonäkökeskeisyys.

 

[PRB]

Tähän on pakko kommentoida, että naisten maailma on ihan pienestä pitäen aivan eri tavalla ulkonäkökeskeinen kuin miesten; Se lähtee jo siitä, että pikkutyttöjen ulkonäköä kehutaan ja ehkä moititaan sottaisuudesta, tyttölapsen kohdalla ulkonäkö on ihan eri tavalla puheissa kuin poikalapsen kohdalla; "Onpa tukka kammattu nätisti!" "Näyttääpä teidän Maija kauniilta tuossa juhlamekossa, ai että!"
-Puhumattakaan tietysti sitten median luomista paineista; nykyisin ennen kaikkea some, mutta myös perinteiset; lehdet, tv-sarjat jne. Ulkonäön ehostaminen tukan laittamisen ja meikkaamisen opettelun myötä tulee osaksi tyttölapsen arkea huomattavasti aikaisemmin, kuin teinipoika kiinnostuu hiusten leikkauksesta jollain tietyllä tavalla tai opettelee ajamaan viiksihaituviaan.
Että tarvitseeko sitä tosiaan ihmetellä, miksi nuorilla tytöillä driverina on ulkonäkökeskeisyys? Se ei ole heidän vikansa vaan tämän kaiken tässä ympärillä.

Toki, lukemani mukaan nykyisin, ilm. erityisesti sosiaalisen median vuoksi, ulkonäköpaineita kokevat myös nuoret pojat.

Olen samaa mieltä kyllä tuosta mitä kirjoitit, että kunnolla ruokaa ja terveempiä tavoitteita mutta mielestäni ei ole yhtään omituista - paitsi ehkä aikuisen miehen mielestä - tuo nuorten tyttöjen ulkonäkökeskeisyys.

Miesten ulkonäköpaineet on ehkä kasvaneet someajan ja fitnessbuumin myötä. Oon monta kertaa naisen suusta (saliharrastajan) tietynlaisia halveksuvia kommentteja kuullut ns. normaalivartaloisten treenaavien miesten kehoista. Ostettu trikoot ja pinkki sheikkeri ja kehitetty "elämäntyylin" perusteella standardi, että miehen tulisi näyttää suurinpiirtein kilpakehonrakentajalta, jos vaan kuntoilee/käy salilla. Tietysti autuaan tietämättömänä siitä, että monilla niillä heidän ihailemillaan lihaksikkailla miehillä se luukki on vaatinut: 1) Vuosia elämän pyörittämistä treenin ja syömisen ehdoilla, 2) keskivertoa parempaa genetiikkaa kehonmuokkaukseen ja 3) usein massiivista lääkeaineiden käyttöä. Naisilla yleensä ihaillaan normaalia sporttista vartaloa, joka on aika suurelle osalle saavutettavissa terveillä elämäntavoilla ja kuntoliikunnalla. Eli se on mennyt terveempään suuntaan kuin muutama vuosikymmen sitten, jolloin laihuutta ihailtiin. Miehinen vartaloihanne on luisunut taas hyvin paljon kauemmaksi ns. normaalista salibuumin myötä. Tietenkin muilta osin tuo ulkonäkökeskeisyys ja odotukset sellaisesta painottuu hyvin paljon enemmän naissukupuoleen.

 

[kvlt]

Mulla on ollut bulimiaa viimeset 16vuotta. Hirveät ulkonäköpaineet ollu aina, koska oon aina ollut isompi ja lihavampi, kiusaamisesta yms. En ole koskaan pitänyt itsestäni (en edes vaikka tuli joskus tiputettua painoa päälle 100kilosta johonkin 67kiloon). Yritin käydä aikoinani psykologin ja terapeutin juttusilla mutta omalla kohdalla se oli lähinnä lääkkeiden tuputtamista, joista en saanut minkäänlaista apua. On toki kausia että pystyn skarppaamaan syömisten osalta, mutta viimeset 2v on menny kyllä ihan pitkin vittuja taas. Bulimia on pilannut hampaat, eli saa ravata jatkuvasti hammaslääkärissä. Eikä vuosien jatkuva väkisinoksentelu tee sydämellekään hyvää eli on alkanu tulemaan yhä useammin semmosia muljahtelun tunteita. Hiukset ja vatsantoiminta on ajan kanssa kärsineet ison kolauksen. Olen koittanut hakea apua, mutta koska olen joskus kieltäytynyt jatkamasta lääkehoitoa niin terveyskeskuksen kautta ei tunnu olevan mitään toivoa päästä jatkohoitoon. Yksityiselle puolelle ei vaan ole varaa mennä. Eli omalla kohdalla tää tuntuu olevan helvetin pitkä ja kivinen tie.
Ulkonäköpaineet on yks juttu mikä tekee omalla kohdalla tämän ja tuskin koskaan tulen pääsemään eroon näistä ajatuksista. Nyt vielä kun on oikeasti ollu henkisesti raskaampaa, niin tää on kyllä aivan paskaa. On todella paska olla. Mut nyt kun on tullut ikää, niin ainakin tuo muunlainen itsensä vahingoittaminen on jäänyt pois. Ainakin toistaiseksi.

Mielenterveysongelmat on helvetin vaikeita juttuja. Näitä on vaikea hoitaa, näihin on vaikea reagoida. Ensiaskel on tosiaan sen ongelman myöntäminen ja sitten avun hakeminen.

 

[ehec]

Tähän on pakko kommentoida, että naisten maailma on ihan pienestä pitäen aivan eri tavalla ulkonäkökeskeinen kuin miesten; Se lähtee jo siitä, että pikkutyttöjen ulkonäköä kehutaan ja ehkä moititaan sottaisuudesta, tyttölapsen kohdalla ulkonäkö on ihan eri tavalla puheissa kuin poikalapsen kohdalla; "Onpa tukka kammattu nätisti!" "Näyttääpä teidän Maija kauniilta tuossa juhlamekossa, ai että!"
-Puhumattakaan tietysti sitten median luomista paineista; nykyisin ennen kaikkea some, mutta myös perinteiset; lehdet, tv-sarjat jne. Ulkonäön ehostaminen tukan laittamisen ja meikkaamisen opettelun myötä tulee osaksi tyttölapsen arkea huomattavasti aikaisemmin, kuin teinipoika kiinnostuu hiusten leikkauksesta jollain tietyllä tavalla tai opettelee ajamaan viiksihaituviaan.
Että tarvitseeko sitä tosiaan ihmetellä, miksi nuorilla tytöillä driverina on ulkonäkökeskeisyys? Se ei ole heidän vikansa vaan tämän kaiken tässä ympärillä.

Toki, lukemani mukaan nykyisin, ilm. erityisesti sosiaalisen median vuoksi, ulkonäköpaineita kokevat myös nuoret pojat.

Olen samaa mieltä kyllä tuosta mitä kirjoitit, että kunnolla ruokaa ja terveempiä tavoitteita mutta mielestäni ei ole yhtään omituista - paitsi ehkä aikuisen miehen mielestä - tuo nuorten tyttöjen ulkonäkökeskeisyys.

Noinhan se varmastikin menee. Mutta olipa yhteiskunta, media ja some miten kieroutuneita tahansa, kyllä minä suurimman vastuun sinne vanhemmille laitan. Mutta ehkä tämä pohdinta alkaa mennä jo vähän ohi aiheen

 

[Treenailija333]

Ja jos nyt rehellisiä ollaan niin naisilla naturaalina niin että menkat toimii ja hormoonitoiminta pelaa, niin se six päkki ei ole mikään mainoskuvien fitnesmalli vatsa.

 

[Treenailija333]

Vielä tietona laihduin kesästä jouluun noin 11kg. Anoreksiaa lähipiirini alkoi epäillä, ja tajusin sen itsekkin (tosin en halunnut myöntää). Sitten joulun jälkeen tämä ahminta-oksennus kierre on lähtenyt käsistä…:(
Haluaisin että lihakset erottuu yms, mielestäni näytän ”tavikselta” vaikka olen käynyt salilla yli vuoden tavotteellisesti.

 

[Pappi]

Haluaisin että lihakset erottuu yms, mielestäni näytän ”tavikselta” vaikka olen käynyt salilla yli vuoden tavotteellisesti.

Vuodessa ei kyllä ihmeitä vielä tapahdu. Eikä varsinkaan, jos tekee asiat melko väärin.
Ikää siis 16, paino n. 50kg, syöt liian vähän, poltat liikaa kaloreita polkemalla jotain kuntopyörää reenin päätteksi, 20000 askelta päivässä.....

Mutta lihasta pitäis saada......

Oliskohan paha idea hankkia vaikka joku valmentaja, joka kertoo tarkalleen mitä syöt ja miten reenaat? Ainakin että pääset vähän alkuun.

Nykyisellä menolla poltat vain itsesi loppuun, eikä fysiikkasi ainakaan kehity siihen suuntaan, mitä puheiden perusteella tavoittelet.

 

[ehec]

Vielä tietona laihduin kesästä jouluun noin 11kg. Anoreksiaa lähipiirini alkoi epäillä, ja tajusin sen itsekkin (tosin en halunnut myöntää). Sitten joulun jälkeen tämä ahminta-oksennus kierre on lähtenyt käsistä…:(
Haluaisin että lihakset erottuu yms, mielestäni näytän ”tavikselta” vaikka olen käynyt salilla yli vuoden tavotteellisesti.

Toisin kuin Saatana tuossa ylempänä (vaikka asiaa puhuikin), suosittelen valmentajan sijaan lähtemään siitä pääkopan (eli syömishäiriö) kuntoon laittamisesta sen psykologin avustamana. Sen sijaan, että alkaisit kuumeisesti pohtimaan miten päästä nopeasti timanttiseen kuntoon, soisi sinun miettivän mitä vikaa "taviksena" olemisessa on. Ja olet treenannu vasta vuoden jonka senkin rankoilla miinuskaloreilla, mikä kiire sulla on? Hitaasti hyvä tulee. Ja lihaksen kasvatuksessa ei oikeen muuta tietä olekaan kuin hitaasti, ikävä kyllä

 

[Force]

Vielä tietona laihduin kesästä jouluun noin 11kg. Anoreksiaa lähipiirini alkoi epäillä, ja tajusin sen itsekkin (tosin en halunnut myöntää). Sitten joulun jälkeen tämä ahminta-oksennus kierre on lähtenyt käsistä…:(
Haluaisin että lihakset erottuu yms, mielestäni näytän ”tavikselta” vaikka olen käynyt salilla yli vuoden tavotteellisesti.

Ei ne naisilla erotu paljoa paskaakaan natuna. Keskiverto genetiikalla vaikka treenaat koko elämän niin näytät tavikselta. Laita joku kuva netistä millainen kroppa tavoitteena niin tehdään heti alkuun selväksi voiko sellaisen naturaalina saavuttaa.