Syökö elämänkumppanisi terveellisesti?

[Gangst3ri]

... ja isän myös, ei siitäkään nimittäin mitään tule, jos toinen vanhemmista yrittää opettaa jälkikasvulle terveitä elämäntapoja, mutta toinen senkun makaa sohvalla, syö roskaruokaa ja karkkia (ja todnäk ostaa lapsillekin näitä) ja lihoo. Samoin tulevan isän (kuin myös äidin, luonnollisestikin) kannattaisi lopettaa tupakanpoltto ja vähentää alkoholinkäyttöä rajusti jo siinä vaiheessa, kun lasta yritetään.

Tottahan toki.

 

[Shammer]

Tuttu aihe. Olllaan nyt muijan kanssa puolisen vuotta asuttu omassa kodissa ja kyllähän siinä tulee väkisinkin tarkkailtua, mitä se toinen syö.

Itse olen ottanut sen linjan toisen ruokailuihin puuttumiseen, että liian paljon ei saa valistaa. Itse asiassa minun ei nykyään tarvitse valistaa tyttöystävääni ruokailuista, sillä hän kyllä tietää mitä pitäisi syödä. Eri asia on, haluaako mimmi syödä aina aivan optimaalisesti. Perusprinsiipit on kyllä kohdallaan, mutta lipsumisiakin tulee. Mielestäni ei kuitenkaan ole edes tarkoituksenmukaista painostaa toista syömään vasten tahtoaan niin kuin itse haluaisi, vaan on annettava toisen itse tehdä valinta ruokailuistaan. Jos pitää "vyötä" liian tiukalla, saattaa olla, että toinen kyllästyy totaalisesti ja antaa ruokailuidensa repsahtaa kokonaan.

Meillä ruokailut on kunnossa molemmilla, noin pääpiirteittäin. Paras keino saada myös toinen miettimään ruokailujaan on hyvän esimerkin näyttäminen. Olettaen tietysti, että kumppanin ajatusmaailma on edes hieman samansuuntainen. Itse asiassa tyttöystävä tulee nykyään usein kysymään, että "onko mun nyt hyvä syödä tätä?" tai "oisko hirveen paha jos mä söisin yhen karjalanpiirakan?". Vastaan usein, että toki sä saat syödä ihan sitä mitä itse haluat ja tiedät itsekin mitä kannattaa syödä ja mitä ei. Antaa mimmin tehdä omat valintansa. Monesti ne osuu oikeaan ja vääräänkin osuessaan hän tiedostaa sen.

Olen siis toisaalta sitä mieltä, että puuttua pitää, jotta tarvittava tieto saadaan perille, mutta kun tietopuoli on kohdallaan, niin on sallittava myös lipsumisia, mikäli toinen niitä tietoisesti haluaa tehdä. Oma valinta, eikö? Tietämättömyys on pahinta, ruokailuissakin.

 

[Tähtityttö]

Johan! Oli pakko laittaa tänne, vaikka ei välttämättä kuulukaan. Avo alkoi eilen kyselemään multa neuvoja! "Sä kun oot tollanen liikunta-alan ihminen, niin mitä mun pitäis tehdä, jos haluisin pudottaa.. no vaikkapa 5 kiloa".
HERRANJESTAS! MITÄ ON TAPAHTUNUT?
No, eipä sillä enempää pudotettavaa oliskaan, mutta tavotteena siis tuo ja peruskunnon parantaminen entisestään. Olen erittäin iloinen, kun se lähti hänestä itsestään!

 

[vermillion]

Mä oon vähän toista mieltä kuin edellä kirjoittaneet. Eli pitäisi jopa vähän enemmän kytätä mitä syödään, aika huolestuttavaan suuntaan mennään kun puolet vastaantulevista on aika paksussa kunnossa.

En tällä tarkoita mitään bodysafkan tuputtamista, vaan normaalia perusruokaa ja ne sipsit sun muut paskat voi jättää sitten vähän harvempiin herkkuhetkiin. Mikä tässä on vaiketa tai jotain terveysfasismia?

todellakin ride on!

Tässä nyt haetaan valtakunnallista hyvinvointia joka olisi jokaisen ulottuvilla, mutta laiskojen maneereidemme vuoksi -> matkien länsimaita ei toteudu.

kukaan ei varmasti tarkoita että asiaa pitäisi todella joo tuputtaa korvista sisään, mutta eikös hyvinvointi ole enemmän osa elämää kuin herkuttelu.

Liikapainoa todellakin on liikaa maailmassa ja se on kovassa kasvussa. En tarkoita kosmeettisia haittoja, se on mulle se ja sama, vaan terveyttä!


:haart:

 

[Mike]

Meillä taitaa olla toisinpäin. Olen aina ollut nopea-aineenvaihduntainen kaveri ja ehkä ikä alkaa painaa kun perkele, pitää salilla käydä ettei tule makkaroita. Mä syön siis aika huonosti verrattuna parempaan puolikkaaseen.

 

[Taskuamatsoni]

Olitko sä muuten se joka söi niitä varastettuja tomaatteja?

Kaikkea sitä sinäkin muistat

En syö enää. Saitte käännytettyä minut.

 

[rantapantteri]

Oon ite kohtalaisen huono syömään. Saan kyllä tarvittavat kalorit ja proteiinimäärät kasaan helposti, mutta loppuruokavalion täydentäminen on lähes joka päivä pienoinen ongelma, kun se parhaalta maistuva ruoka ei aina oo saliharrastuksen kannalta lähellekään optimaalisin. Eli en siis ruokapöydässä itsekään mikään kovin bodari oo.

Mutta toiselta puolelta pöytää löytyy vielä pahempi esimerkki. kaikki ruoka on oikeastaan jotain valmissettiä ja ruokailuajat on kaikkee muuta kuin säännöllisiä. myös vuorokauden aikana syödyt ateriat on kooltaan todella erilaisia. Sitten sitä valitellaan kun on aina väsynyt eikä jaksaisi mitään tehdä...

 

[Gillyanne]

kukaan ei varmasti tarkoita että asiaa pitäisi todella joo tuputtaa korvista sisään, mutta eikös hyvinvointi ole enemmän osa elämää kuin herkuttelu.

Liikapainoa todellakin on liikaa maailmassa ja se on kovassa kasvussa. En tarkoita kosmeettisia haittoja, se on mulle se ja sama, vaan terveyttä!

Kyllä, näin juuri! Olen sitä mieltä, että jos tosiaan ollaan vakavassa suhteessa, jossa on tarkoitus mahdollisesti hankkia jälkikasvuakin, kyllä kumppanin huonoihin elämäntapoihin saa puuttua (ei tarkoita sitä, että pitäisi v*ttuilla jatkuvalla syötöllä kuitenkaan), aikaisemmissa posteissa mainitsemistani syistä.

 

[Odu]

En syö enää. Saitte käännytettyä minut.

:haart:

 

[Lissukka]

Tähän minunkin ihan pakko nyt kommentoida, lähinnä omasta heräämisestäni ruokailujen suhteen..

Olen itse aloittanut dieetin ja aion tässä onnistuakin. Mies oli viime syksynä kehiskisoissa ja silloin minä mätin suuhuni mitä sattuu. Hän tosin yritti ehdotella, että enkö minäkin voisi dietata hänen kanssaan. Mutta eihän sitä silloin, eikä tietenkään silloinkaan, kun toinen yrittää sanoa miten syödä.

Vuosien varrella tässä käsipuolessa oltuani tietoa ruokailuista ja ns. hyvistä ruuista on tarttunut hirmuisesti, mutta kapinointi toisen ohjeistusta vastaan on ollut huima. En taivu siihen, että minua käsketään syömään tietyllä tavalla.. kuten en moneen muuhunkaan asiaan. Nyt kuitenkin olen päättänyt, että ehkä minäkin joskus nousen lavalle - ja tämä lähti miehen huulen heitosta, että mitäs jos joku vuosi kisataan yhdessä! ;)

Pointtini tässä on siis se, että nyt kun mies on tavallaan antanut minulle vapaat kädet ruokailujen suhteen, eikä ole koko ajan valaisemassa, että 'syö tuota', 'et sä sitä saa syödä', niin oma halu syödä ja elää terveellisesti on kasvanut. Voin paljon paremmin, kun syön sitä rahkaa, niitä v...n vihanneksia ym. Mieheltä kyselen enää, että onkohan nyt ihan hirveän paha juttu, jos syönkin vaikka muroja iltapalaksi tmv. Tietoa kyllä on, mutta kuten Hämmerkin kirjoitti - kun tietopuoli on kohdallaan, niin on sallittava myös lipsumisia, mikäli toinen niitä tietoisesti haluaa tehdä.

Toista kun ei kannata ohjailla ylenpalttasesti. Ainakaan minä en ota määräilyjä vastaan, sen sijaan mielelläni kyllä kaiken sen ohjeistuksen mitä saan, kun kysyn asioista. Ja sama toimii toisinkin päin, eli miestä saa neuvoa hänen kysyessään niissä asioissa, joista minä tiedän enemmän.

 

[japa]

Ai sinäkin muistat tämän meidän keskustelun, oli kokonaisuudessaan ihan fiksu ketju missä tätä jauhettiin, taitaa tosin olla jo varmana kohta vuosi aikaa siitä?
.

Jep yllättävän paljon vaan jää mieleen noita keskusteluja ja aika usein vaan tulee fiilis että tämäkin asia on jossakin joko käyty lävitse tai ainakin sivuttu mutta aina ei vaan jaksa hakea sitä keskustelua linkiksi. Tuosta mihin viittasin on varmasti jo vuosi.

Asiaa... on todellakin helpompi jo pelkästään asua yhdessä kun on edes jotenkin niin ruokailut kuin muutkin harrastukset samanlaisia. Tai ainakin vähennetään tuolla riitojen aiheita sillä itselläni ainakin palaisi proppu jos meillä pitäisi olla täysin eri ruuat kummalekin.
Ainakin meillä on nykyään suunniteltu tällä hetkellä herkuttelupäivät niin että ne sattuvat sellaiseen yhteiseen vapaaseen vloppuun jossa yleensä käydään kaupungilla syömässä ja illalla muutenkin ravintolaelämässä. Ja kesäisin yleensä viellä käydään noinna vloppuina jossakin muualla kaupungissa tai sitten mökillä.
Emännällä on kyllä joku pakottava tarve leipoa ja kokata yhtenään mutta onneksi jo terveämpään suuntaan, kuin ennen.

 

[neiti]

Asiaa... on todellakin helpompi jo pelkästään asua yhdessä kun on edes jotenkin niin ruokailut kuin muutkin harrastukset samanlaisia. Tai ainakin vähennetään tuolla riitojen aiheita sillä itselläni ainakin palaisi proppu jos meillä pitäisi olla täysin eri ruuat kummalekin.
Ainakin meillä on nykyään suunniteltu tällä hetkellä herkuttelupäivät niin että ne sattuvat sellaiseen yhteiseen vapaaseen vloppuun

Juurikin näin! Hulluksihan tässä tulisi, jos kaikille kolmelle olisi eri safkat pyöräytettävä ja sitä paitsi rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, etten kestäisi katsella jääkaappia, joka pursuilisi kaikkea teollista shittiä, pöydät sipsejä jne. varsinkaan, kun lastani en moisessa roskaympäristössä tahdo kasvattaa. Onneksi meillä on avokin kanssa melkeinpä samat safkat ja maut käy erittäin hyvin yksiin, en tälläkään saralla parempaa voisi parempaa toivoa:haart: molemmat tykätään täyttävästä, puhtaasta bodysafkasta, kaksi ahmattia on kohdanneet toisensa, joten ei ruuat kauaa kaapissa mätäne:D

 

[mermeliini]

täälläkin hitaasti parempaan suuntaan mennään..itse syön kohtuuterveellisesti, mies eli aikaa ennen meitä pizzalla, kebabilla ja mikroruoilla- vihannekset oli kauhistus. nyt kun ollaan jo yli vuosi tallusteltu ja asuttu yhdessä, tavat on paljon siistiytyneet- avoni on oppinut syömään kanaa- kalaa ei kyllä suostu syömään mutta jo rehutkin kelpaa- leffasnackiksi viikonloppuna kelpasi naposteluporkkanat eikä limuakaan tarvitse olla jääkaapissa aina, ennen ei mennyt päivääkään ilman. Koetan myös lapselleni opettaa oikeat ruokailutottumukset, namipäivä on kerran viikossa yms. mieskään ei paljoa namia syö kun sitä ei osteta kaappeihin kiusaamaan...

 

[Rookie^]

niih

Asutaan tytsin kans erillään vielä toistaseksi. Ärsyttää semmonen valitus että lihoo vaa ja sitte yritetään olla laihutuskuurilla ja syyään omena päivässä ja ruokaa tosi vähän jos ollenkaan. Kyllähän se nälkää tulee ja napsitaan sitte karkkia ja sipsejä ja pullaa senki eestä. Ennen kokeilin sanoa mutta en enää mainihe asiasta jos ei ite kysy mitään ku se jotenki onnistu kääntään sen niin että mun mielestä sen PITÄÄ laihuttaa :/ Nyt on kyllä ollu vähä aikaa tosi hyvin ruokailut, jos se ei nyt oo vaan mikään perinteinen uudenvuoden lupaus että innostus lopahtaa parin viikon päästä. Mut pitää kokeilla tukea ja olla mukana ni eiköhän se siitä Saa nähä miten sitte ku yhteen muutetaan.

 

[HarryG]

Asutaan tytsin kans erillään vielä toistaseksi. Ärsyttää semmonen valitus että lihoo vaa ja sitte yritetään olla laihutuskuurilla ja syyään omena päivässä ja ruokaa tosi vähän jos ollenkaan. Kyllähän se nälkää tulee ja napsitaan sitte karkkia ja sipsejä ja pullaa senki eestä. Ennen kokeilin sanoa mutta en enää mainihe asiasta jos ei ite kysy mitään ku se jotenki onnistu kääntään sen niin että mun mielestä sen PITÄÄ laihuttaa :/ Nyt on kyllä ollu vähä aikaa tosi hyvin ruokailut, jos se ei nyt oo vaan mikään perinteinen uudenvuoden lupaus että innostus lopahtaa parin viikon päästä. Mut pitää kokeilla tukea ja olla mukana ni eiköhän se siitä Saa nähä miten sitte ku yhteen muutetaan.

Jooh niinhän se menee, että kaikesta saat syyttää itseäs. PArempi pitää turpa vaan kii ja syödä kiltisti sipsit ja pullat

 

[Kuki]

Meillä on mies tosi tarkka syömisistään ja häneltä olenkin kaiken treenisapuskoista oppinut. Itse elin aiemmin joko kuilottamalla nälässä tai sitten vetämällä juuri niitä sipsejä ja hampurilaisia älyttömästi. Nyt olen jo useamman vuoden ajan syönyt järkevästi miehen esimerkin mukaan ja oma makukin on alkanut muuttua: suklaanhimoa ei enää ole, karkkia ei tee mieli. Kun herkkupäivää pidetään, niin tykkään syödä vähärasvaista jätskiä tai lakuja.
Lapsilla on karkkipäivä kerran viikossa ja joskus saa jätskipuikon tms jälkkäriksi. Valmisruokia meillä ei käytetä, vaan syödään paljon kanaa, kalaa, kasviksia ja paistijauhelihaa sekä naudanpihvejä ilman kastikkeita. Töissä kyllä saa kuulla sapuskoistaan yhtä jos toista ja outona pidetään kun ei kahvitauolla napostele keksejä ym. Noh, täytyy kyllä tunnustaa, että välillä tulee aikoja, jolloin treenit ei maistu ja tuolloin tulee sitten syötyä mitä sattuu, mutta kylläpä se aika nopeasti korjaantuu ennalleen.
Parasta mitä itse koen tässä terveellisemmässä syömisessä olevan, on se ettei tarvitse nälissään kitua,vaan saa syödä ihan kunnolla ja hyvälaatuista ruokaa.

 

[Sepi80]

Mutta jos ihan totta puhutaan niin välillä tuntuu että tuo on jo liikaakin imeny ravintotietoutta, en ikinä saa ostaa kaupasta esim kananugetteja, kun ne on liian rasvaisia.:itku:
Laskeskelee proteiininsaantiaan välillä enemmän kuin minä ite, vaikka kummatkin ollaan näissä salihommissa ihan harrastelupohjalla mukana.

Noniin, tätä se tiesi. Nyt se löysi kalorilaskurin netistä ja nyt sitten lasketaan kalorit tarkasti, siis hän laskee. On se kyllä sellanen kun johonkin innostuu niin siitä on sitten kohtuus kaukana. Noh, koko syksyn meinasi aloittaa dieetin--repsahti-->aloitti uudelleen..Nyt näyttää kyllä siltä että homma toimii.
Eihän siinä muuta mutta kun kohta on pakko itekin käydä dieettailemaan jos tuo tuossa rinnalla alkaa kovin kapenemaan.:evil:
Mutta oikeasti, iso ruokavaliostaan, vois se olla vaikeaa nykyisin jos ois pullamössön puputtaja toisena puoliskona..

Joo, tiedän että varmaan luet nämä juorut itsestäs, piilotin kaulimen kaiken varalta :lol2:

 

[kooma]

Vaimo aloitti nyt syömään terveellisemmin laikkarin yhteydessä ja tosi hyvä on ollut kun kumpikaan ei nyt (kun mäkin olen vähän niinku dieetillä) vingu mitään paskaruokaa ja syödään aikas terveellisesti. Vaimo vielä kaikenlisäksi pahassa flunssassa ja silti ei ole sortunut herkuttelemaan karkilla yms. Tosi hyvä homma.

Aikaisemmin vaimo söi mitä söi ja välillä taas otti kevyemmin - sama mullakin, mutta sillä erolla että massakaudella nimenomaan mätin paljon kaloripommeja (lue: roskaruokaa joka tukkii suonet ja mädättää aivot) koska lihaskasvu oli tavoitteena mutta jospa tästä nyt kumpikin ryhdistäytyisi ja ruokavalio muuttuisi pysyvästi edes hieman paremmaksi. Muistelen että jossain välissä ei syöty edes lämmintä ruokaa päivisin... Ja jos syötiin niin se oli jotain einespizzaa tms.

 

[Kparta]

Mulle on oikeestaan melkeen sama mitä mun muijakaveri syö kuhan perse pysyy kondiksessa:D . No ei nyt ihan sama. Muijakaveri on ruvennut viikolla samoille linjoille kun minä, eli syödään vikat hiilarit ennen kuutta illalla, sitten vedetään yleensä kanaa iltasemmalla. Toki mä vedän vielä boxin milbonaa illal.

Yleensä meillä on kerran viikossa (sunnuntai) herkkupäivä luonnoyrttien nauttimisen jälkeen:D :lol2: , ja sillon vedetään aika ähkyks ittemme. Sipsiä, kakkia ym. mässyä illalla. Ei se niin tarkkaa mun mielestä oo kuhan pysyy normikondiksessa.

 

[KSENA]

joo, mun tyttöystäväni alko kanssa syömään hitusen terveellisemmin kun kerroin sille, että jos ei syö, niin ei kasva lihakset. muutenkin kertonu kaiken mitä saanut tietää bodauksesta, niin sekin tietää ne. mutta kumminkin se syö ihan liian vähän ja liikaa hiilareita, vetää leipien päällä kalkkunaa ( jonkinlainen kasvissyöjä, ei syö punasta lihaa ) ja juustoa ja juo maitoa ja olettaa että saa tarpeeks prodee. sanon sille usein ( taitaa sitä ärsyttää) että syö enemmän proteiinia, ota vaikka yks leivän pala pois ja tilalle jotian prodee. ärsyttää kun on aloittanu harrastuksen, niin ei sitten panosta siihen. sama asia kun on joku salibandy joukkue, aina on niitä jotka ei esim. mee lenkille tai venyttele, vaan vetää röökiä kovana jossain piilossa. mutta kyllä se oppii koko ajan ja tajuaa ittekin, että jos jotain kehoonsa haluaa, pitää myös tehdä töitä, eli ei pelkkää treenaamista, vaan myös muut jutut otettava huomioon