Sven Hasselin kirjat

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja twinlab
  • Aloitettu Aloitettu

twinlab

Liittynyt
4.5.2003
Viestejä
1 307
Ikä
37
Mitä porukka mieltä?

Itse oon tykästynyt kirjailijaan. Lukenut oon ton Tuomittujen Legioonan muutamaan kertaan, mies kirjoittaa hyvällä tapaa, ei liikaa mutkitteluja ja kiertelyjä. Hienosti on saanut luotua oikean tunnelman ja tapahtumat kuvataan hyvin. Huumoria löytyy aina tilanteista ja koko sodan raakuus tuodaan selkeästi esiin. Ei oo kiinnostanut mua oikeestaan koskaan muu kirjallisuus, kun sotakirjallisuus :rock:

Suositelkaapa muita hyviä kirjoja häneltä :)
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Niitä taitaa olla yhteensä jotain 14-15 kirjaa. Varmistetaan nyt vielä, että tarkoitit niitä kirjoja joissa Pikkuveli ja kumppanit pistävät asioita järjestykseen?

Se on nimittäin yksi iso tarina se koko kirjasetti, eli kannattaa lukea ne järjestyksessä. Muistaakseni meni niin, että se ensimmäinen kirja kannattaa lukea vasta viimeisenä, koska siinä olisi se tarina kokonaisuudessaan lyhyessä muodossa, muistasin kaverin sanoneen noin. Itse olen siis lukenut kaikki muut, paitsi sen ihan ensimmäisen kirjan. Nimiä en valitettavasti enää muista, noiden lukemisesta on jo jonkinverran aikaa.
 
Hyviä ovat, joskin myöhemmät kirjat minun mielestäni ovat huonompia kuin aikasemmat. Olen lukenut kaikki, kirjat ja jotkut pariin kertaan.
 
Mäkin olen lukenut (ja itseasiassa jopa omistin ennenkuin möin pois) koko sarjan. Hyvää viihdettähän noi kirjat on, mutta en jotenkin pysty uskomaan siihen että ne olisi missään mielessä historiallisesti tarkkoja. Ja netissä onkin ollut epäilyjä herran juttujen todenperäisyydestä. Mutta kuten sanoin hyvää viihdettä ja mukavaa luettavaa.

Ainakin seuraavat kohdat häiritsee.
Mies on väitteidensä mukaan kerennyt taistelemaan likimain jokaikisessä toisen maailmansodan taistelussa. (Stalingrad,monte cassino, Normandia, Barbarossan hyökkäysvaihe, venäläisten talvihyökkäys moskovan porteilla, Varsovan piiritys, Berliini noi ainakin tulee mieleen)

Jos yksikkö oli jonkin sortin rangaistupataljoona, niin miksi niillä oli kuitenkin ajoittain käytössä ihan ensilinjan kalustoa (esim panthereita)


edit lisätään pakollinen linkki : wikipedia
 
Muistelisin että luin vuosia sitten tuon Tuomittujen Legioonan. Eli siis sen kirjan minkä pitäisi olla "omaelämänkerrallinen". Tästä aiheesta kaiketi on paljonkin väittelyä maailmalla. Toisten mielestä tarinat ovat totta ja toiset väittävät miestä pelkäksi valehtelijaksi. Loput kirjailijan teoksista lienevät päästä keksittyä tavaraa?

Niin tai näin, en välittänyt ko. kirjasta. Kirjoitus tyyli oli mielestäni kummallinen ja dialogi ei oikein istunut minun päähäni. Ja tapahtumat oli niin raskaasti liioiteltuja että pakostakin pistää miettimään mikä tämä Hassel oikein on miehiään. Loput kirjasarjasta jätin sitten lukematta.

Harvoin hyviä sotakirjoja tuleekaan vastaan. Yleensä ne ovat sellaisia aikuisten miesten eräkirjoja, joissa kävellään vihollisten selän takana, räjäytellään siltoja ja syödään karhuja. Ja ollaan niin äijää että oikein yököttää. Linnan Tuntematon on tietty hyvä. Eikä Haavoittuneet Leijonatkaan huono ollut, vaikka sekin kyllä meni isänmaallisen paatoksen puolelle aika paljon. Ja sitten oli se yksi kirja, mikä kertoi suomalaisesta sotilaasta joka jäin vangiksi ihan lapin sodan lopuilla, ja kuljetettiin Norjaan vankileirille. Muistaako joku?

Ehkä olen väärä mies arvostelemaan sotakirjoja, kun niin vähän tulee niitä lopulta luettua. Sotiakaan ei niin montaa ole ollut, että niistä montaa erilaista kirjaa saisi aikaiseksi :)
 
kodari76 sanoi:
Muistelisin että luin vuosia sitten tuon Tuomittujen Legioonan. Eli siis sen kirjan minkä pitäisi olla "omaelämänkerrallinen". Tästä aiheesta kaiketi on paljonkin väittelyä maailmalla. Toisten mielestä tarinat ovat totta ja toiset väittävät miestä pelkäksi valehtelijaksi. Loput kirjailijan teoksista lienevät päästä keksittyä tavaraa?
Click to expand...

Tämä lienee se 'totuus'. Siis kaikki muut kirjat ovat enemmän tai vähemmän fiktioita. Hyvää viihdettä silti, kun ne aikanaan luin.
 
Varsin epäuskottavaa, olikohan nyt Tuomittujen Legioonassa, oli kun Sven kertoi esimerkin SS-joukkojen ja SA-joukkojen varsin "tulehtuneista" väleistä. Tilanne oli näet sellainen että neuvostoliittolaiset joukot ja saksalaiset SA-joukot olivat taistelemassa keskenään ja SS-osasto yritti koukata sivustasta neuvostojoukkojen kimppuun, jolloin SA-joukot ja neuvostoliittolaiset joukot keskeyttivät taistelun siksi aikaa että SA-joukot kävivät teilaamassa SS-joukot hengiltä.
Eipä ne SA- ja SS-joukkojen välit oikeestikkaan lämpimät ollu, mutta jos sota on niin eiköhän siinä jokanen vahvistus omalle pualelle oo ihan tervetullu. Hyvä kirja sinänsä. :)
 
Minkä hintaluokan kirjoja noi on? Ite lukenu kaks ensimmäistä kirjastosta, mutta alko tekeen mielí kerätä koko sarja..intissä taisin lukee nuo kaks ja sitä myöten unohtanu ne mut nyt ku tuli ilmi niin alko tekee mieli lukea :)
Kaikki taitaa löytyä ainoastaan pokkareina?
 
Kaikki luettu, kaikki hyllyssä.

Ei missään nimessä tarkkaa historiankirjoitusta, ei uskottavaa, ei totta. Ekassa kirjassa tosiaan voi olla totuuden siemeniä, ehkä. En ole oikein varma uskoisinko Svenin olleen rintamalla vaiko en.

Hyvää viihdettä silti, ja paljon sloganiaineksia:

"Ei muuta kuin täysillä päin punaisia, se vie aina sisun vihreällä hissuttelijoilta. "

- Joseph Porta -​

Ai niin, mistä kirjasta? ;)
 
Jos tuon alan kirjallisuus kiinnostaa niin ainoa (tai ainakin lähes ainoa) kirja mikä kannattaa lukea on Erich Maria Remarquen Länsirintamalta ei mitään uutta. Käsittelee kyllä ensimmäistä maailmansotaa mutta toimii siitä huolimatta paremmin kuin hasselit yhteensä, kannattaa sitten verrata vaikkapa Tuomittujen legioonaa ja Länsirintamaa, yhtäläisyyksiä löytyy niin paljon että plagiaatiosyyte Hasselia vastaan olisi paikallaan. Löytyy lähikirjastosta.
 
Alarik sanoi:
Jos tuon alan kirjallisuus kiinnostaa niin ainoa (tai ainakin lähes ainoa) kirja mikä kannattaa lukea on Erich Maria Remarquen Ei mitään uutta länsirintamalta. Käsittelee kyllä ensimmäistä maailmansotaa mutta toimii siitä huolimatta paremmin kuin hasselit yhteensä, kannattaa sitten verrata vaikkapa Tuomittujen legioonaa ja Länsirintamaa, yhtäläisyyksiä löytyy niin paljon että jos Remarque vielä eläisi niin plagiaatiosyyte olisi paikallaan. Löytyy lähikirjastosta.
Click to expand...

Tottahan se on että Sveni on ammentanut Remarquesta enempi kuin laki sallii, ja miksipä ei, kirja on todella loistava kuten sanoit. Henkilöhahmoissakin on tiettyä samankaltaisuutta joiltain osin, Hasselin Vanhalle löytyy esikuva Remarquen teoksesta. Ja kirjassa "Tuhotkaa Pariisi" Sven tavallaan myöntää että Remarque on suuri innoittaja, kun juttelee sen yhden ranskattaren kanssa.

Muuten, elokuvana Remarquen teos on aika järisyttävän huono, johtuen ehkä sen ajan kuvan- ja äänenlaadusta ja mustavalkoisuudesta. Kun ei koko elokuvasta saa oikein mitään selvää ;)
 
Alarik sanoi:
Jos tuon alan kirjallisuus kiinnostaa niin ainoa (tai ainakin lähes ainoa) kirja mikä kannattaa lukea on Erich Maria Remarquen Ei mitään uutta länsirintamalta. Käsittelee kyllä ensimmäistä maailmansotaa mutta toimii siitä huolimatta paremmin kuin hasselit yhteensä, kannattaa sitten verrata vaikkapa Tuomittujen legioonaa ja Länsirintamaa, yhtäläisyyksiä löytyy niin paljon että plagiaatiosyyte Hasselia vastaan olisi paikallaan. Löytyy lähikirjastosta.
Click to expand...

Olisiko kuitenkin "Länsirintamalta ei mitään uutta".
 
Eipä oikeastaan tule mieleen kovin montaa saksalaisten näkökulmasta tehtyä 2. maailmansotaa kuvaavaa erityisen hyvää kirjaa mitä pidettäisiin kiistattomana klassikkona vai enkö vain muista jotain ilmiselvää. Noh, Günter Grassin Peltirumpu ainakin, ja on niitä varmaan muitakin mutta sekään ei niinkään kuvaa itse sotaa.
 
Alarik sanoi:
Eipä oikeastaan tule mieleen kovin montaa saksalaisten näkökulmasta tehtyä 2. maailmansotaa kuvaavaa erityisen hyvää kirjaa mitä pidettäisiin kiistattomana klassikkona vai enkö vain muista jotain ilmiselvää. Noh, Günter Grassin Peltirumpu ainakin, ja on niitä varmaan muitakin mutta sekään ei niinkään kuvaa itse sotaa.
Click to expand...

Ihan totta, johtuen varmasti siitäkin että Saksa oli se hävinnyt puoli, joten kirjoittaminen on ollut varmaan aika hankalaa. Lisäksi sotakirjallisuudessa on se ongelma, etteivät itse asiat kokeneet henkilöt aina ole parhaita mahdollisia kirjoittajia, tämä on huomattu monen, monen suomalaisen sotakirjailijan kohdalla. Pitkiä litanioita siitä, kuinka "Nyt neljännen pataljoonan takaiselle suolle olikin syntynyt aukko, koska 3. P:n 4. joukkue oli saanut käskyn irtautua välittömästi..." ei jaksa lukea. Ei dialogia, ei selvää käsitystä tapahtumista. Kauhean puuduttavia luettavia, vaikka asia olisi mielenkiintoinen.

Jos sukellusvenesota kiinnostaa, lukaisepas Heinz Schaefferin "U-997". Mielenkiintoinen dokumenttiteos.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom